perjantai 29. toukokuuta 2015

Kisaviikonloppu

Ehkä sitä pitää vielä kuitenkin palata noihin viime viikonlopun kisoihin.

Lauantaina oli Noelin toinen yritys EVL:ssä ja ehkä meidän tokohistorian huonoin koe. Kentällä oli hirmuinen tuuli ja kaikki vähän lepatti ja lenteli, mikä osaltaan varmasti vaikutti Noeliin. Kuitenkaan se ei kehän ulkopuolella pelännyt esim. lepattavaa toimitsijatelttaa. Noel oli kehän ulkopuolella tosi kivan tuntuinen ja vielä kehään mennessäkin, mutta suorituksissa se ei kyllä näkynyt.

Kehäänmeno oli vähän inhottava, kun Anne tykkää tehdä vähän liian läheistä tuttavuutta koirien kanssa Noelin mielestä. (Olen useammassakin kokeessa huomannut, että Anne jää pitemmäksi aikaa rapsuttelemaan arempia koiria, en tiedä, mikä hänen tarkoitusperänsä siihen on). Noeliakin rapsuteltiin poskivilloista, vaikka peräpäätä kai kehänmenotarkissa ensisijaisesti katsellaan.

Paikalla istuminen: 0 Noel tuntui kehään mennessä hyvältä. Juuri ennen kehään menoa tein istumaan jättöjä, missä ei ollut mitään ihmeelistä. Kehässä se sitten nousi saman tien seisomaan jätön jälkeen ja seisoi koko 2 minuuttia niillä sijoillaan.

Paikalla makaaminen: 0 Noel meni hitaasti maahan ja toinen etutassu jäi koukkuun sen alle, mitä se ei käytännössä ikinä tee. Makuun alkupuolella se hypähti puoli omaa mittaansa eteen päin, mikä nollasi koko liikkeen.

Seuraaminen: 6 Liike alkoi paikalla käännöksillä, mitkä Noel teki hitaasti. Sitten, kun olisi pitänyt lähteä liikkeelle, se jäi kiinni häiriöön ja jäi istumaan, tuli seuraamaan vasta uudesta käskystä. Paikoitellen se kyllä seurasi ihan oikealla paikalla, mutta kunnollista kontaktia ei kyllä ollut missään vaiheessa ja välillä se jätätti. Jätättäminen on kyllä ihan uusi juttu, koska aiemmin se irtosi kokeissa sivuttaissuunnassa. Sivuaskeleet oli ok ja pakki oli hieno. Myös oikealle käännösten tehotreenaus ihme kyllä näkyi kokeessa ja siinä missä oikealle käännökset on saaneet sen aiemmin irtoamaan entisestään, niin nyt se tuli niihin tosi hyvin ja jopa paransi hetkellisesti seuraamispaikkaansa.

Zeta: 5 Seuraamista ei nähty tässäkään liikkeessä, kuten ei myöskään ensimmäisenä ollutta istumista. Seisominen oli hyvä, maahanmeno hidas.

Luoksetuli: 0 Lähti tekemään hienoa stoppia, mutta painuikin maahan, mahdollisesti tästä hämmentyneenä ei tehnyt varsinaista maahanmenoa ollenkaan, vaan kipitti sivulle.

Ruutu: 8,5 Tässä kohtaa alkuperusasennon ottaminen oli jo todella hankalaa ja Noel oli omissa maailmoissaan. Olin varma, ettei se lähtisi merkille, mutta sinne se kipitteli ravaten ja vähän ylimääräistä kaarta tehden. Merkiltä lähti hyvin ruutuun ja meni nopeasti maahan. Loppuseuraaminen oli melko huono.

Ohjattu nouto: 9 Nyt Noel tuli hyvällä asenteella kehään. Saatiin oikea eli vaikeampi puoli. Varasti merkille mun hengen vedosta (opetettu juttu, oli siis oikeasti kuulolla). Lähti epäröimättä oikealle ja palautti hyvin :)

Metallihyppynouto: 10 Ei se nyt oikeasti noin hyvä ollut, mutta Noeliksi hyvä. Epäröi kapulan nostoa mielestäni sadasosasekunnin verran ja olisi voinut olla nopeampi.

Tunnari: 0 Noel oli edelleen hyvässä mielentilassa ja lähti kapuloille hyvin. Lähti haistelemaan oikealta järjestyksessä ja merkkasi oman selvästi. Avasi jo suutakin sen kohdalla. Jatkoi kuitenkin ohi ja nosti reunimmaisen ja palautti sen tosi iloisen oloisena. Tosi kummallista.

Kaukot: 7,5 Hienot kaukot oli. Ei ylimääräisiä käskyjä tai vääriä vaihtoja. S-M otti vähän taaksepäin. En tiedä, miksi näin huonot pisteet.

Yht. 154p. EVL 0 sija 8/9, tuomari Anne Nokelainen

Toinen kehä oli selvästi ekaa kehää parempi. Alan olla melko epätoivoinen Noelin seuraamisen suhteen. Treeneissä se seuraa jo nykyään ihan kivasti, mutta kokeessa ei vaan pysty, ei kykene, mikä sitten pilaa itse seuruun lisäksi myös zetan. Luoksetulo taas kosahtaa milloin mistäkin syystä. Paikalla olojen epäonnistumisen laitan osittain sen piikkiin, ettei olla päästy niitä viime aikoina oikein treenaamaan. Istumisen nollaus oli varsin kummallinen, tällaista ei ole tapahtunut ikinä. Makuun nollaus taas oli ehkä vain ajankysymys. Sellaista pientä asennon korjaustahan se on tehnyt ennenkin, kun oikein ahdistaa, nyt se korjausliike vaan oli vähän isompi.

En todellakaan tiedä, mitä Noelin tokouralle nyt tapahtuu. Treenaaminen tuntuu jokseenkin turhalle, kun ongelmat tulevat pääasiassa vasta kokeessa. Mitään hirveitä häiriötreenejäkään en aio lähteä tekemään, ne ei vaan ole Noelin juttu. Luovuttaminenkin tuntuu tyhmälle, kun on kuitenkin EVL:ään asti päästy. Luulen, että Noel kuitenkin keskittyy nyt vähän aikaa muihin juttuihin ja jossain vaiheessa pitää vaan yrittää saada onnistuneita kisatreenejä alle. Seuraava koe kuitenkin vasta uusilla säännöillä.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa aksakisat, joista toivoin nollia samaan tahtiin kuin tokokokeestakin... Niitä ei kuitenkaan tullut. Radat oli helppoja ja molemmilla oli keinu. Ekalla radalla keinu oli tosi hieno, puomille menoa vähän arpoi ja suoritti sen hyyyvin hitaasti matalana hypäten lopuksi alasmenokontaktin yli... Muilta osin oli puhdas rata... Päästiin kuitenkin palkinnoille, sillä Noel oli luokan ainut koira.

Toisella radalla kielsi ensin keinun, mutta toisella yrittämällä meni ihan reippaasti, samoin kielsi puomin, mutta toisella yrittämällä meni senkin ihan hyvin. Kepeillä meni toiseen väliin, mitä en korjannut, joten siitä hylky. Loppujen lopuksi olen kuitenkin tyytyväinen molemppi ratoihin. Noelilla oli hyvä vauhti ja se pääsi hyvin yli keinun ja puomin aiheuttamasta ahdistuksesta.

torstai 21. toukokuuta 2015

Eino 4kk!


Einolle tuli maanantaina ikää mittariin tasan 4 kuukautta, joten sen kunniaksi video:

maanantai 18. toukokuuta 2015

Einon pentutreffit

Helatorsaina Eino näki siskoaan ja veljeään ensimmäisen kerran sitten luovutusiän. Ensin Melakarin Tarja oli lupautunut kouluttamaan pentuja hallilla. Tarja halusi nähdä kaikkien pentujen leikkivän, tekevän luoksetulon, ruudun ja noudon. Lisäksi kaikki näyttivät seuruuta yhden pennun omistajan toiveesta. Koulutusosion jälkeen mentiin kasvattajan luo, mihin pentuja tuli katsomaan Einon emän Vinkan kroatialainen kasvattaja Alen Marekovic. Pennut saivat kirmailla pihalla, mistä joitain kuvia alla. Eino ja siskonsa Riepu löysivät yhteisen sävelen ja Eino keskittyikin lähinnä Riepun kanssa leikkimiseen. Mukavaa oli nähdä Einon sisaruksia!
Vasemmalta Tempo, Eino ja Riepu

Tempo

Eino ja Riepu

Eino ja Riepu

Eino ja Riepu

Eino ja Riepu

Eino ja Riepu

Vasemmalta Riepu, Tempo ja Eino


Kaikkien oli varmaan tosi vaikeaa erottaa Eino sisaruksistaan kuvissa :P

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Noelin kisat

Eilen kisattiin tämän vuoden ensimmäiset viralliset agikisat. Tuomarina oli kroatialainen Alen Marekovic (Einon emän kasvattaja). Radat olivat hyvin haastavia, eikä nollia tullut kuin muutama. Meidän saldo oli hyl, 5 yliajalla ja hyl.

Ensimmäisenä se tärkein, nimittäin Noel osallistui kahdelle agiradalle, joilla oli keinu! Ensimmäisellä radalla keinu oli kuin tilauksesta kolmanneksi viimeinen este, jonka jälkeen oli putki. Jännitin eka rataa eniten ja Noelkin oli tahmein tällä radalla. Keinu meni kuitenkin hienosti! Noel meni keinulle sujuvasti, teki sen reippaasti, lähti vasta luvan kanssa ja pystyi jatkamaan sujuvasti rataa. Ei vaikuttanut mitenkään säikähtäneeltä keinun jälkeen. Heti kolmannelta esteeltä tuli kielto, olin myöhässä. Kepeillä Noel teki ensimmäisen keppivirheensä kisoissa. Keppikulma oli meille hieman haastava, Noel kuitenkin meni oikeaan väliin, mutta ei sitten taipunut toiseen. Uudellakaan yrittämällä ei onnistunut, mutta en enää korjannut, mistä hylky. Keppien jälkeen unohdin, mihin ollaan menossa... Tämän jälkeen loppu suijui sitten jo ihan hyvin, mitä nyt Noel tuli viimeisestä esteestä ohi, kun en enää ohjannut kunnolla. A ja puomi oli molemmilla radoilla hyvät, ei kontaktivirheitä.

Toinen rata oli sitten ensimmäinen peilikuvana eli keinu oli heti kolmantena esteenä. Nyt Noel tuli siitä ohi (noin se aina tekee, lähtee ihan pokkana toiseen suuntaan), mutta tuli kuitenkin keinulle, eikä tämäkään keinu sieltä hitaimmasta päästä ollut. Keinun jälkeen jatkoi taas reippaasti. Yhdessä takaakierrossa lähti hakemaan keppejä, mutta korjasi. Jännäsin meneeko se puomille enää keinun jälkeen, mutta ei epäröinyt yhtään. Yliaikaa meille tuli yli 5 sekuntia. Keinulla meni aikaa ja tuo takaakierrossa haahuilu ja Noel nyt muutenkin valuu käännöksissä (pääasiassa mun vika varmaan).

Viimeisenä hyppäri, jolta oikeasti toivoin nollaa. Radan muistaminen tuntui vaikealta ja ohjausvalinnat, kun oikeasti piti tehdä jotain ohjauskuvioita... Heti kakkosen jälkeen meinasin unohtaa, mitä piti tehdä. Jäin vähän jälkeen, enkä enää ehtinyt aikomaani persjättöön ennen pituutta, mutta pituudelta putkeen meno sujui ihan hienosti takaaleikkauksellakin. Kepit haki myös hienoti ja keppien jälkeinen takaakierto ok. Tämän jälkeen taas vähän töppäilin ja tein jonkin omituisen pakkovalssin seuraavalle hypylle. Putki, takaakierto ja putkelle irtomainen meni hyvin. Putken jälkeisen takaakierron jälkeen olisi pitänyt lähteä paljon nopeammin ja kovempaa eteenpäin. Jotenkin Noelin vauhti pääsi yllättämään ja olin auttamattomasti myöhässä, joten Noel kääntyi katsomaan minua ja tuli hypystä ohi. En korjannut ja loppurata ei sitten mennyt ihan suunnitelmien mukaan, eikä edes oikeassa järjestyksessä. Harmitti, kun olin saanut pelasteltua ekat 19 estettä, että rata kosahti tähän. Vihrhe oli vähän epätyypillinen Noelille, kun yleensä se hakee esteet hyvin, vaikken olisikaan ihan siellä, missä pitää.

Joka tapauksessa olen tosin tyytyväinen kisoihin. Ykkösasiana tietysti se, että Noel teki keinun kaksi kertaa, eikä se näkynyt mitenkään muussa suorituksessa. Noelilla oli kiva asenne varsinkin kahdella viimeisellä radalla. A ja puomi sujui hienosti. Toisaalta jäi tunne, että meillä olisi ihan hirveästi treenattava. En tiedä, ollaanko me edes oikeasti valmiita kakkosten radoille. Radat tuntui vaikeille, tuntui etten osaa tarpeeksi hyvin tarvittavia ohjauskuvioita. Ajoitukset on ihan totaalisen pielessä. Noel ei osaa keppejä riittävän hyvin, niiden treenaamiseen olisi pakko löytää jokin Noelille sopiva tapa.

Kaikesta huolimatta ilmoitin Noelin viikon päästä uusiin kisoihin, kahdella agiradalle. Ne on myös meidän ekat kisat muualla kuin kotikentällä. Nyt tuntuu sille, että on taas jokin syy treenata, meillä on vielä ehkä mahdollisuus kehittyä. Pitää käydä tässä välissä treenaamassa ja kokeilla keinua. Nythän ei voi tietää, miten keinun tekeminen kisoissa on Noeliin vaikuttanut. Jonkunlainen kisavire sillä kyllä kisoissa on, sillä keinu oli siellä parempi kuin treeneissä. Noel kävi taas kovin kuumana kisapaikalla, mutta silti se vire ei vaan vieläkään kanna kunnolla radalle asti. Ei se enää yhtä ahdistunut ole radalle mennessä kuin aiemmin, mutta kyllä se edelleen menee lähdössä vähän vaikean oloiseksi.

Tässä vielä video, keskittykää niihin keinuihin ja unohtakaa muu :D

maanantai 4. toukokuuta 2015

RTK1 Noel

TK2 RTK1 Looney Toonie's Easy Fellow :)
Eilen matkattiin Imatralle kolmansiin rally-tokokisoihimme. Olin jännittänyt koko viikon, millainen sää olisi, sillä koe pidettäisiin huonon sään sattuessa hallissa. Matkalla vuoroin satoi ja paistoi, mutta onneksi koe oli päätetty pitää ulkokentällä. Kenttä oli kivan syrjäisä, eikä Noelia ahdistanut siellä lainkaan. Päin vastoin se käyttäytyi aika huonosti, mutta saakoon nyt sen anteeksi :P

Oltiin ihan hyvällä paikalla kahdeksansina. Noel seurasi hyvin ennen kehään menoa, eikä tuntunut jäätyvän kehään mennessäkään. Tämä oli ehdottomasti meidän paras rally-tokokoe tähän mennessä. Noel jopa seurasi kehässä ja spiraali oikeaan juosten onnistui! Vähän se tuntui sellaiselta löysältä, mutta tyytyväinen olen joka tapauksessa. Heti ensimmäinen kyltti oli koira eteen ja oikealta sivulle istu. Meinasin lähteä kävelemään ennen kuin koira istui... Onneksi tajusin virheeni, eikä pisteitä mennyt kuin -1p., vaikka pelkäsin -10p. Spiraali oikeaan mentiin juosten - meidän painajainen. Noel kuitenkin seurasi yllättävän nätisti, mutta -1 tal. En kyllä videoltakaan näe, missä hihna kiristyy. Kolmas piste menetys tuli kyltiltä koira eteen, vasemmalta sivulle -1p. ov. En tiedä, mistä tämä tuli, vaikka olen videonkin katsonut. Yhteensä kuitenkin 97p. & RTK1.

Ensimmäisen ryhmän jälkeen oltiin toisena, mutta pyysin saada kisakirjan ja lähdettiin ajelemaan kotiin. Saatiin kuitenkin namipussi :D En tiedä, monensia oltiin loppujen lopuksi.

Video:
 

lauantai 2. toukokuuta 2015

Einon maastotreenejä

Pojat vapun vietossa
 Eino aloitti viime viikolla pk-uransa. Alusta asti oli selvää, että kun minulla nyt kerran on pk-oikeudet omaavaa rotua oleva koira, niin totta kai niitä oikeuksia hyödynnetään. Olen vähän huono tekemään sellaista, missä ei voi kilpailla, joten tavoitteena on jonakin päivänä päästä kisaamaan asti.

Mikkelin palveluskoirayhdistyksellä sattui sopivasti olemaan pk-lajeihin tutustumiskurssi, johon kuului teoriaosuus sekä lajiin tutustuminen käytännössä. Käytännön lajeiksi valitsin haun ja jäljen. Olin ilmoittanut Einon kurssille jo ennen kuin se oli edes muuttanut meille :D Viime viikon torstaina oli sitten hakuun tutustuminen. Harjoitus tehtiin niin, että pidin pentua kiinni keskilinjalla ja maalimies lähti hihkuen juoksemaan karkuun. Eino innostui tästä vähän liikaakin ja huusi maalimiehen perään. Toistoja tehtiin kolme ja joka kerta se vaan huusi kovempaa. Se meni innoissaan maalimiehellä, mutta ei oikein meinannut pysyä siellä, vaan kävi vaan katsastamassa ja meinasi tulla takaisin luokse. Mietittiin jälkikäteen, että se pääsi ehkä liikaa juoksemisen makuun, eikä malttanut siksi jäädä syömään maalimiehen luo. Eino sai joka tapauksessa paljon kehuja avoimuudestaan ja reippaudestaan. Intoakaan ei puuttunut. (Ja australianpaimenkoiraksi sitä taas veikkailtiin ;))

Eino tutustuu ensimmäistä kertaa leskenlehtiin!

Sunnuntaina aloitettiin hakuryhmässä. Nyt Einolle tehtiin hajunhakua, missä maalimies oli piiloutuneena pressun alle umpipiiloon. Kävelin Einon kanssa piiloa kohti sanomatta mitään ja odotin, että Eino huomaisi piiloutuneen maalimiehen. Eino ei ihan ollut touhussa mukana, vaan haisteli maata, säntäili sinne tänne, pissi, kakki yms. :P Lopulta se kuitenkin aina huomasi maalimiehen ja oli sitten todella ilahtunut. Häntä heilutti koko koiraa. Muistaakseni toisella piilolla se huomasi maalimiehen melko nopsasti, mutta muuten oli aika haahuilua.

Fiksu ilme :D

Tänään oli sitten toiset ryhmätreenit. Tehtiin, kuten viimeksikin. Ensimmäisele piilolle mennessä sillä oli taas ihan muut jutut mielessä. Se koitti leikkiä kepillä jne. Kun oltiin ihan piilon vieressä, pressu vähän kahahti  ja Eino äkkäsi maalimiehen. Eino oli taas hyvin ilahtunut pieni bordercollie. Tästä palattiin lähtöpaikkaan ja lähdettiin toisessa suunnassa ollutta piiloa kohti. Nyt ilmeisesti tuuli kävi piilon takaa ja toi hajut Einon nenään. Se lähti samantien kiskomaan piiloa kohti hirveällä innolla häntä heiluen ja veti suoraan piilolle! Nyt se selvästi tiesi, mitä oltiin tekemässä. Kolmas piilo oli taas toiseen suuntaan, sinnekkin se lähti hyvin määrätietoisesti vetämään häntä heiluen. Olin itse vähän tyhmä ja lähesttyi piiloa samasta suunnasta kuin maalimies oli piiloon mennyt, joten Eino jäljesti loppumatkan piilolle. Maalimiehen luona toiminta ei ole vielä kovin korrektia ja Eino hyppäsikin suoraan pressun päälle :D Tämän jälkeen vielä neljäs maalimies. Eino lähti taas hirmu tohinalla, mutta veti vanhaa piiloa kohti. Piilot oli vähän liian lähekkäin. Estin sitä menemästä väärälle piilolle ja pian se äkkäsikin uuden piilon. Se sai selvästi hajun ja pyöri ensin puskan ympärillä, kunnes löysi reitin maalimiehelle ja taas loikka suoraan pressun päälle.

Oli todella ilahduttavaa, miten se selvästi tänään sai langan päästä kiinni ja tajusi mitä ollaan tekemässä. Ihana huomata, miten se oikeasti käyttää nenäänsä. Ja miten se on reipas, se menee maalimiehen -ihan vieraan ihmisen- luo epäröimättä lainkaan. Siinä ensimmäiselläkin piilolla, kun pressu kahahti, se ryntäsi suinpäin katsomaan, mitä siellä on. Selvästi homma on siitä tosi mukavaa, häntä heiluttaa koko koiraa.

Hörökorva <3

Keskiviikkona oli jälkeen tutustuminen. Tätä ennen olin kerran tehnyt takapihan nurmikolle jäljen. Kyllä se selvästi jäljesti, mutta aika paljon oli pyörimistäkin. Maavainu on Einolle ilmavainua luontaisempaa ja se ei vahingossakaan nosta kuonoa irti maasta, kun se jäljestää. Nyt sitten tehtiin n.30m pitkä jälki sammalikkoon ja laitettiin nami jokaiselle askeleelle ja palkkapurkki loppuun. Eino ei meinannut heti tajuta, mitä pitää tehdä ja näytin sille jäljen alun. Eino jäljesti nyt selvästi paremmin kuin ensimmäisellä kerralla ja pyörimistä oli vähemmän. Välillä oli pientä haahuilua, mutta nenä pysyi kuitenkin koko ajan maassa. Palkkapurkkikin löytyi lopulta. Eino sai taas paljon kehuja ja sitä kehuttiin luonnonlahjakkuudeksi. Hyvän kisakoiran siitä kuulemma saa. Positiivisesta palautteesa innostuneena kävin seuraavana päivänä tekemässä metsään jäljen. Koska olisin muuten joutunut kävelemään puuta päin, niin jälkeen tuli mutkakin. Nostin Einon jäljen päähän ja nyt se lähti saman tien jäljestämään. Kuulin selvästi, miten sen nenä tohisi :D Jälki sujui hienosti, eikä kaarrekkaan tuottanut vaikeuksia. Eino jätti kylläkin osan ruuasta syömättä. Nyt ensimmäisen kerran Eino oli ilahtunut palkkapurkista ja osasi odottaa sen aukaisua. Aiemmin se on ignoorannut palkkapurkin.

Einolta löytyy ilmeitä :P

Alunperin olin ajatellut, että tehdään jälkeä tai hakua. Kun sitten saatiin hausta ryhmäpaikka, niin oli tietysti selvää, että aletaan tehdä sitä. Nyt kuitenkin innostuin jäljestämisestäkin... Kurssilla sanottiin, että kokemattoman ohjaajan olisi hyvä aloittaa ensin toinen ja toinen vasta myöhemmin, ettei sekoita koiraa. Ajattelin kuitenkin ottaa riskin ja tehdä molempia. Katsotaan nyt, miten hyvin mulla riitää motivaatiota talloa jälkiä itsekseen. Noelillekkin jäljestys tekisi hirveän hyvää, kun siinä joutuu keskittymään ja vire pysyy matalana. Torstaina oli tarkotus tehdä Noelillekkin jälki, mutta aika loppui kesken. Seuraavan kerran pitää kyllä tehdä jäljet molemmille!