sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Oili Huotarin koulutus

Oili tuli pitkästä aikaa tänne Mikkeliin kotihalliin kouluttamaan, joten olihan se mentävä. Ensimmäisen setin aiheeksi olin valinnut tunnarin. Tunnarin ongelma on minimainen, mutta kaikki ongelmat johtunee jonkinlaisesta paineistumisesta. Eino haistelee kapulat usein moneen kertaan läpi, vaikka se varmasti tietää, mikä niistä on oma. Välillä se tuntuu oikein väistävän omaa ja lähtee haistelemaan myös ympäristöä, eikä vain kapuloita. Toisinaan taas vire on liian korkea ja se menee kapuloille suu auki, jolloin se saattaa myös maistella vääriä. Lisäksi myös palautus tökkii ja Eino pudottaa kapulan usein matkalle. Joskus se nostaa omaa vain vähän ilmaan, pudottaa sen ja jatkaa haistelua. Mietittiin Oilin kanssa, johtuisiko koko epävarmuus liikkeessä siitä, että Eino on niin epävarma palautuksesta. Se ei halua löytää omaa, kun se ei halua lähteä sitä palauttamaan. Vaikka en ole Einoa kieltänyt tunnarissa, niin loppu on mennyt usein sähläämiseksi, kun olen joutunut käskemään useaan kertaan tuomaan kapulan loppuun asti. Kriteerihän on nyt ollut se, että tulee kapulan kanssa sivulle, tarvittaessa autan reiteen taputtamalla, mutta ei haittaa, jos asento on vino tai kapula putoaa luovutuksen yhteydessä. Syy, miksi en voi sitä enää vapauttaa kesken palautuksen on, että se alkaa ennakoida kapulan pudottamista ja siitähän tämä koko ongelma on peräisin.

Oilin mielestä olen ehkä jossain vaiheessa edennyt liian nopeasti ja se on aiheuttanut Einolle epävarmuutta. Tässä vaiheessa ei kannata vielä alkaa vääntämään, vaan helpotetaan liikettä. Einollehan on opetettu tunnari siten, että oma oli aluksi erilaisten "hajuttomien" tavaroiden joukossa. Pikku hiljaa joukkoon lisättiin myös vääriä ja lopulta tavaroita alettiin vähentää siten, että jäljelle jäi vain kapulat. Niin kauan kun joukossa on yksikin tavara, tunnari sujuu hyvin ja Eino haistelee suu kiinni, mutta kun jäljelle jää pelkät kapulat, alkaa epävarmuus. Nytkin tehtiin yksi tunnari siten, että kapulat oli ruutunauhan seassa ja hyvin sujui. Tavaroitten häivytys on nyt siis jotenkin epäonnistunut. Oilin mielestä ei kuitenkaan enää kannata palata tavaratunnariin, vaan nyt kun lumet sulaa voisi tunnari alkaa tehdä ulkona siten, että piilottaa oman esim. heinikkoon ja muut kapulat on näkyvillä. Kun nämä sujuu, voi myös muita alkaa piilottaa. Tätä pitää kyllä kokeilla, josko tämä olisi jotakin tavaratunnarin ja oikean tunnarin väliltä.

Puhuttiin myös palautuksessa ja Oilin mielestä Eino voisi tässä vaiheessa palauttaa kapulan käteen. Mietin tätä vaihtoehtoa itsekin, mutta mietitytti vähän se, että jääkö se sitten siihen niin kiinni, että sivulle palauttaminen hankaloituu myöhemmin. Oilin mielestä ratkaisu olisi kuitenkin hyvä tässä vaiheessa. Luultavasti otan tämänkin käyttöön, sillä käteen palautusta on nyt treenattu muutenkin hakurullien takia, joten samalla vaivalla menee sitten tunnarienkin palautus.

Toinen setti aloitettiin liikkeestä maahanmenolla. Einohan tekee liikkeestä maahanmenon päämaahan, minkä takia se on ehkä alkanut miettiä sitä leuan laittamista maahan vähän liikaakin ja menee maahan kahdessa osassa etupää edeltä. Nyt ongelmaa ei kuitenkaan ilmennyt, mikä on tietysti positiivista. Oilin kommentti oli jättää huonot palkkaamatta ja palkata vain oikealla tekniikalla tehdyt.

Liikkeestä maahanmenosta siirryttiin kaukoihin. Aloitettiin maasta seisomaan vaihdolla. Olen koittanut opettaa Einolla ns. pomppukaukoja. Nyt on kuitenkin jumituttu käsiapuun. Eino kyllä tarjoaa ihan kaunista hissinä nousua, mutta en ole niistä palkannut, kun olen halunnut pitää kriteeristä kiinni ja vaatia pomppua. Oilin mielestä pomppukaukot on koiralla hankalat ja fyysisesti raskaat. Hän ei myöskään tiedä kenenkään niissä vielä onnistuneen. Mutta näyttäväthän ne toki olisi onnistuessaan. Löystän nyt sitten ehkä kuitenkin kriteerissä ja hyväksyn muuten teknisesti puhtaat vaihdon, haluan Einon kuitenkin siirtävä vaihdossa etutassuja taaksepäin, jotta se ei tule liian pitkäksi. Etutassuja saatiin siirtymään taaksepäin rimalla, joka oli koiran edessä --> koira siis väistää sitä ja siirtää tassut kauemmas. Toinen vaihtoehto oli heilauttaa jalkaa koiraa kohti, kun se nousee maasta, jolloin se luonnollisesti taas väistää ja siirtää tassuja taaemmas. Ehdittiin vielä tehdä maasta istumaan nousua. Tätäkin Eino tekee ilman käsiapuja, mutta pomputta. Tässäkin siis luovutaan pomppukriteeristä, niin päästään eteen päin. Oilin mielestä vaihto oli hyvä ihan sellaisenaan.