tiistai 24. helmikuuta 2015

Laumaviettiseminaari

Olin lauantaina Juha Korrin pitämässä laumaviettiseminaarissa Porvoossa. Tämä oli Juhan ensimmäinen laumaviettiseminaari. Muistiinpanot ei ole parhaat mahdolliset ja niistä huomaa, ettei luento edennyt ihan niin johdonmukaisesti kuin olisi ehkä voinut. Joka tapauksessa hyvä luento ja luennoitsija oli ja aika meni nopeasti. Olkaapa hyvä:

  • Treenatessa tulisi kiinnittää huomiota kisasuorituksen rakentamiseen yhtä paljon kuin itse liikesuoritustenkin opettamiseen. Se, miten saadaan koira toimimaan kisoissa on iso osa koulutusta.
  • Ratkaisu kisasuorituksen onnistumiseen on laumavietti.
  • Vietit ovat koirien sisäsyntyisiä (eli ei opittuja) toimintamalleja.
  • Vieteillä on neljä tunnusmerkkiä:
    • toiminta
    • päämäärä/viettipäämäärä
    • avainärsyke
    • sopiva viretila, jotta avainärsyke toimii (esim. ruuanhankintavietissä nälkä)
  • Vietit, joita koiraharrastuksessa voidaan parhaiten hyödyntää ovat:
    • Saalivietti (käytetään lelupalkkaa)
    • Ravinnonhankintavietti (ruokapalkka)
      • Saalisvietti ja ravinnonhankintavietti ovat lähellä toisiaan, sillä myös saalisvietin päämääränä on ruoka saalistuksen lopuksi.
      • Koulutuksessa näitä kuitenkin käytetään erillään eli palkataan namilla tai lelulla.
    • Puolustusvietti (turvallisuus, koira pitää puolensa joko karkottamalla uhan tai pakenemalla sitä)
    • Laumavietti
    • Lisäksi on koulutusta häiritseviä tekijöitä, kuten sukupuolivietti (juoksunartut) tai kilpailevat ärsykkeet.
  • Kaikissa vieteissä on neljä tunnusmerkkiä
    • Saalisvietti
      1. Avainärsyke: Nopea, pois päin suuntautuva liike.
      2. Toiminta: Saaliin jahtaaminen, pureminen, kantaminen.
      3. Viettipäämäärä: Saaliin kanssa rauhoittuminen, esim. saaliin kantaminen autoon treenin päätteeksi. Luonnossa saalis syötäisiin.
      4. Viretila: Nälkä. Nälkä ei kuitenkaan yleensä näy harrastuskoiralla. Sen sijaan esim. leijonalla nälkä vaikuttaa paljonkin. Jos leijona on nälkäinen, se lähtee saaliin perään. Jos se sen sijaan on kylläinen, se ei lähde saaliin perään.
    • Ravinnonhankintavietti
      1. Avainärsyke: Ruoka
      2. Toiminta: Syöminen
      3. Viettipäämäärä: Kylläisyys
      4. Viretila: Nälkä, vaikutus riippuu koirasta ja näkyy yleensä vähemmän kuin saalisvietissä. Osa koirista on "pohjattomia" ja yhtä innokkaita, vaikka olisivat syöneet jo kuinka paljon.
    • Puolustusvietti
      1. Avainärsyke: Uhka, koiran turvallisuutta uhataan, ei tarvitse olla kyse elämästä ja kuolemasta.
      2. Toiminta: Hyökkäys tai pakeneminen.
      3. Viettipäämäärä: Turvallisuus.
      4. Viretila: Puolustusvietti on aina aktivoitavissa, eikä vaadi tiettyä viretilaa.
    • Laumavietti
      1. Avainärsyke: Laumanjohtajan epäsuosio
      2. Toiminta: Mielistely, koira haluaa päästä takaisin laumanjohtajan suosioon
      3. Viettipäämäärä: Laumassa eläminen sen sääntöjen mukaan, hyväksyttynä laumanjäsenenä. Harmoninen yhteiselo.
      • Laumaviettiä on esimerkiksi se, että koira juoksee marjametsässä hajallaan olevien perheenjäsenten väliä ja koittaa saada nämä kasaan. Kyse ei ole paimennusvietistä (katkaistu saalisvietti), vaan laumavietistä.
Miksi viettejä hyödynnetään koirankoulutuksessa?
  • Vietit ovat koirilla sisäsyntyisiä, eikä niitä tarvitse erikseen opettaa.
  • Koiralle pitää tarjota menestystä, jotta se toistaa oppimaansa.
  • Koiran tulee saada menestystä vain silloin, kun kouluttaja sitä haluaa.
  • Koiran pitää saavuttaa menestystä omasta mielestään. Koira kertoo totuuden ja koiraa tarkkailematta tiedät, saavuttiko se mielestään menestystä.
  • Esim. koira ei istu. Syynä voivat olla joko, että koira ei koe saavansa menestystä istumisesta tai häiritsevät tekijät, kuten juoksunarttu vieressä urokselle.
  • Vieteillä saadaan aikaan intensiteettiä suoritukseen.
    • koira toimii nopeasti, jotta saa saaliin kiinni (saalisvietti)
    • ruokaillessa koiralla ei ole samaa kiirettä, kun kuppi on jo edessä (ruuanhankintavietti)
    • saalisvietillä saadaan siis suoritukseen voimaa, nopeutta, intensiteettiä ja innokas ja iloinen koira. Nämä ovat arvostettuja asioita kokeissa lähes lajissa kuin lajissa.
  • Emme osaa opettaa koiria ilman viettejä.
    • kehu on laumaviettiä
    • myös namien ja leluja kanssa ollaan tekemisissä viettien kanssa.
Laumavietin osuus koirankoulutuksessa
  • Ensiksi hieman oppimisteoriaa siitä, miten koira oppii
  • Klassinen ehdollistuminen
    • Pavlovin koe: soitetaan kelloa aina ennen kuin koira saa ruokaa --> pian koira alkaa erittää sylkeä jo pelkästä kellon soitosta.
  • Instrumentaalinen ehdollistuminen
    • Koira tietää jo olevan ruokaa tarjolla, mutta ei miten sitä saa. Koira esim. istuu ja saa siitä palkaksi ruokaa.
  • Oleellinen havainto tässä on se, että instumentaalista oppimista ei voi tapahtua ennen klassista.
  • Esim. koiralla opetetaan ensin, että sana "tottikseen" tarkoittaa aina ruokaa (klassinen ehdollistuminen) ja vasta seuraavassa vaiheessa koiralle sanotaan ensin "tottikseen", käsketään sen istua ja vasta sitten palkataan.
Laumavietti tottelevaisuuskoulutuksessa
  • Miksi laumavietti on niin arvokas?
    • Se kulkee aina mukana menitpä minne vaan.
    • Toki palloakin voi halutessaan kuljettaa aina mukana, mutta kokeeseen sitä ei saa viedä.
    • Laumavietti on siis ainoa asia, mikä on läsnä myös kokeessa.
Voiko viettejä arvottaa toisiinsa nähden?
  • Ravinnonhankintavietti vs. sukupuolivietti
    • sukupuolivietti usein voittaa ravinnonhankintavietin, mutta ei aina. Jos koira on esimerkiksi vaeltanut viikon autiomaassa ilman ruokaa ja näkee ruokakupin, se hyvin todennäköisesti valitsee mennä syömään, vaikka juuri samalla hetkellä tarjolla olisi myös juoksunarttu.
    • käytännössä sukupuolivietti on siis voitettavissa.
  • Puolustusviettiä ei voita mikään
    • Jos käytetään äskeistä autiomaa esimerkkiä ja muutetaan juoksunartun tilalle jokin hyökkäävä eläin, niin koira varmasti suuresta nälästä huolimatta puolustautuu syömisen sijaan.
  • Laumavietti muistuttaa puolustusviettiä
    • Laumanjohtajan suosioon pääseminen on koiralle tärkeää.
    • Koira toimii päästäkseen suosioon, ei päästäkseen uhasta (tai näin olisi ainakin toivottavaa)
    • Viretila on päällä aina (jos koira joutuu laumanjohtajan epäsuosioon)
    • Koiraa ei saa uhata, mutta sille voi antaa signaalin epäsuosiosta.
    • Puolustusvietissä uhka karkoitetaan, laumavietissä koira väistää/haluaa miellyttää
    • Molempien viettipäämääränä on rauha maassa
  • Laumavietti priorisoituu ensimmäiseksi, mikäli se on rakennettu oikein.
  • Askel treeneistä kisoihin, varmin keino saada koira toimimaan kisoissa on laumavietin hyödyntäminen.
    • Mikäli koiralle ei ole opetettu laumaviettiä kunnolla:
      • Voimakas viettinen koira turhautuu
      • Huono viettinen lakkaa tekemästä kokonaan
      • Jos koira on voimakas viettinen ja todella hyvän hermorakenteen omaava, voi kisaaminen onnistua myös ilman laumaviettiä. Silloin koira jaksaa työskennellä pallon toivossa, mutta ei ala esim. äännellä. Tämä on kuitenkin harvinaista.
  • Valintatilanteessa koira valitsee aina laumavietin, vaikka valittavana olisi esim. jänis, ruokaa tai juoksunarttu. Myös aiemmin mainitussa tilanteessa, jossa koira tulee autiomaasta oltuaan syömättä viikon, se valitsee lauman ruoan sijaan.
  • Pelkässä laumavietillä ei kuitenkaan voi kouluttaa tottista, käytetään myös nameja ja leluja.
    • Tästä poikkeuksena on kuitenkin opaskoirat, jotka koulutetaan pelkällä laumavietillä. Pekka Korrin arvion mukaan 80% opaskoirista pystyisi tekemään hyväksytyn tottiksen.
  • Ohjaaja tarvitsee itse usein enemmän palloa kuin koira.
  • Kisoissa vältetään koiran turhaumaa, kun koira ei odota koko ajan palloa, vaan saa kehuja kesken kokeen.
    • Tällöin koiran hermosto rasittuu vähemmän.
    • Koira on matalammassa vireessä.
    • Virheet vähenevät, sillä levoton koira tekee enemmän virheitä (ajattelee "pallopallo"), esim. puree kapulaa

Miksei sitten palloista ja nameista luovuta kokonaan?
  • Pallolla saadaan nostettua koiran virettä ja saadaan aikaan voimaa, näyttävyyttä, intensiteettiä
  • Nami helpottaa ohjaamaan koiraa esim. seuraamisessa (imutus)
  • Apu ja väline saada koira tekemään haluttua asiaa, esim. ohjataan pentu sivulle nakilla
  • Laumavietti on kuitenkin koiralle tärkeää vielä väsyneenäkin, kun pallo ei enää jaksa kiinnostaa. Laumavietin ansiosta koira kuitenkin jatkaa edelleen työskentelyä.
  • Laumanjohtajuus ei saa olla riippuvainen palloista ja nameista "ohjaaja on kiva, koska sillä on pallo".
  • Tottiksessa on paljon koiralle "luonnottomia" asioita, kuten liikkeestä istuminen. Koira ei koskaan luonnostaan tekisi tällaista. Tällaisia asioita on vaikea opettaa pelkällä laumavietillä. Sen sijaa esim. autoon meno on helppo opettaa pelkällä laumavietillä.

  • Laumavietin haasteet:
    • Usein vaikea käyttää (ei kaikille)
    • Toisilta laumavietin käyttäminen tulee luonnostaan, toisilta ei. Tässä on vaikeampi kehittyä kuin teknisessä osaamisessa. Teknisen tekemisen oppii helposti treenaamalla.
    • Pallonkin kanssa pääsee pitkälle teknisessä tekemisessä.
  • Laumavietti edellyttää:
    • Pitää osata olla hyvä laumanjohtaja
      • Voit olla hyvä laumanjohtaja, mutta tottis ei silti onnistu
    • Pitää osata pelata koiran kanssa.
      • Ohjaajalla, joka osaa pelata koiran kanssa, ei välttämättä ole mitään varsinaista systeemiä koirankoulutuksessa, mutta siitä huolimatta koira kehittyy koko ajan, koska ohjaaja on lahjakas. Koira kuuntelee ja arvostaa ohjaaja.
    • On ihmisiä, joilla on ollut paljon koiria ja koira toisensa jälkeen on hyvin hallinnassa.
    • On myös ihmisiä, joitten kaikki koirat toisensa perään käyttäytyvät huonosti. Tällainen ihminen ei osaa olla hyvä laumanjohtaja. Jos koiraa koitetaan komentaa karjumalla, se huonontaa suhdetta koiraan.
    • Esimerkki: Juha toi sakemannin pentunsa veljensä luo kylään, jossa oli kaksi aikuista malinoisia. Pentu meni ensin toisen luo ja hyppi sen päällä. Mali rähisi sille äänekkäästi, selätti sen ja otti sen pään suuhunsa. Pentu kuitenkin jatkoi kiusaamista ja sama kaava toistui kerta toisensa perään. Lopulta pentu huomasi toisen malin ja lähti häntä tötteröllä sitä kohti. Kaikki tiesivät, ettei tämä toinen mali sietäisi vastaavaa käytöstä. Se irvistikin pennulle jo kaukaa paljastaen ääneti toisen kulmahampaansa. Tämän nähtyää pentu päätti palata kiusaamaan toista malia. Siis käytännössä tällä toisella malilla oli auktoriteettia niin paljon, ettei sen tarvinnut kuin hieman irvistää ja pentu uskoi. Toinen taas oli epävarmempi ja näki siksi tarpeelliseksi pitää isoa meteliä, eikä pentu siltikään kunnioittanut sitä. Samaa pätee ihmisissäkin, hyvän johtajan ei tarvitse huutaa ja riehua, vaan rauhallisesti sanominen riittää. Huutaminen ja riehuminen syö vain uskottavuutta koiran silmissä.
  • Mistä tietää, onko ohjaaja onnistunut laumavietin kanssa?
    • Koira tekee kokeessa ja ottaa kehut vastaan häntä heiluen. Koira, jonka kanssa ei ole onnistuttu, väistää kehua.

Laumavietin toimivuus perustuu hyvään johtajuuteen ja taitoon pelata koiran kanssa
  • Pelkkä hyvä johtajuus ei riitä
  • Koira ei koe menestystä huonon johtajan kehuessa
  • Laumavietin käyttäminen on helppoa, jos ohjaaja on molemmissa lahjakas
  • Juha Korri ei ole itse ollut luonnostaan lahjakas, minkä takia hän on joutunut pohtimaan asiaa ja pystyy siksi opettamaan sitä myös muille. Usein ihminen, joka on itse molemmissa lahjakas, ei osaa vastata, jos kysytään, miten hän sen tekee. Se tulee niin luonnostaan, ettei sitä osaa selittää.
  • Ihminen pystyy muuttamaan omaa käytöstääm. Esim. muuten sähäkkä ohjaaja pystyy treeneissä tarvittaessa olemaan rauhallinen tai toisin päin rauhallinen ihminen voi treeneissä esittää koiralleen sähäkkää. Treenit kestää vain esim.20min/5krt/vko, sen ajan pystyy näytellä.
  • Hyvä laumanjohtaja on kuitenkin oltava aina, eikä sitä siksi voi näytellä.
  • Yksittäisillä asioilla saa kuitenkin paljon aikaan. Itseään ei voi muuttaa, mutta tapojaan voi.

  • Hyvä johtaja on arvostettu ja auktoritäärinen
    • Arvostusta ei saavuta väkivallalla
    • Mitä näkyvämpää ihmisen toiminta on (esim. huutaminen), sitä tehottomampaa se myös on.
    • Laivan kääntäminen on hidasta, jos on menty jo pitkään väärään suntaan. Esim. koira on saanut elää ensimmäiset viisi vuotta "pellossa".
    • Vain mielikuvitus on rajana, miten johtajuutta voi vahvistaa.
    • Arjen pienet asiat vaikuttavat:
      • Koira saa ruokaa vain laumanjohtajan luvalla.
      • Lenkille lähdettäessä koira saa mennä ovesta vain luvalla.
    • Jos tulee tilanne, että koira alkaa haastaa ihmistä, arjen pienet asiat auttavat, eikä jouduta fyysiseen konflitkiin. Koira voi olla fyysisesti vahvempi kuin ihminen. (On siis helpompi taistella koiran kanssa, kumpi menee ensin ovesta, kuin ottaa fyysisesti yhteen.)
    • Lupaa odotteassaan koira tietää olevansa alempi. Näin rakennetaan johtajuutta.
    • Hyvä johtaja on myös pidetty. Ei tarvitse olla 27krt päivässä "tulikokeessa" näyttämässä johtajuuttaan.
    • Koira vaistoaa epävarmuuden. Rakentamalla johtajuutta pennusta asti, myös ohjaajan oma itsevarmuus kasvaa (luotto omaan johtajuuteen).

  • Pelaamisen taito
    • Koira oppii tapoja oppia
    • Esim. Juhalla oli mali, joka oli opetettu 80-lukuisin ottein. Hän näki veljensä treenaavan bordercollien kanssa ruutua. Bc meni ruudussa vinoon ja osasi itse tarjota parempaa paikkaa, kun ei saanut palkkaa. Juhan mali ei olisi osannut, koska se oli opetettu passiiviseksi, ohjaaja vääntää koiran oikeisiin asentoihin.
    • Aktiivisuuteen voi opettaa vanhemmankin koiran.
    • Jos koiran kanssa tekee asioista laumavietillä, koira oppii senkin.
    • Kun pentua kehutaan/torutaan, se oppii odottamaan ohjaajalta palautetta.
    • Vertauksena voi käyttää lasten kylmenee-lämpenee-leikkiä. Leikissä huoneeseen on piilotettu jokin esine. Kun lapsi tulee huoneeseen ja alkaa etsiä esinettä, hänelle sanotaan kylmenee, jos hän menee väärään suntaan ja lämpenee, kun hän menee oikeaan suuntaan kohti esinettä.
    • Aktiivisuutta ei saa tappaa liian voimakkaalla kieltämisellä, esim, jos lapsi konttaa värään suuntaa esinettä etsiessään, ei tallata sormille, koska silloin lapsi ei uskalla enää yrittää.
    • Ohjaaja oppii pelaamaan ja koira oppii odottamaan palautetta.
Miten käytännössä opetetaan laumavietti?
  • Optimitilanne on, että laumaviettiä aletaan opettaa heti pennun tultua kotiin. Sen voi kuitekin opettaa myös vanhemmalle koiralle.
  • Laumavietille tehdään ensin pohjaa arjessa ja treeneissä koira saa palloa.
  • Arjen asioita opetetaan laumavietillä, esim. autoon meno, ei palkita koiraa namilla, vaan kehulla.
  • Jos pentu ei ala tehdä asioita oikein kehusta huolimatta, se ei arvosta kehua.
  • Myös luoksetulon voi opettaa laumavietillä eli palkkana kehu.
    • Pentua ei kutsuta, jos sen ei uskota tulevan. Silloin sen voi vähin äänin hakea pois.
    • Vaikeassa tilanteessa hihnalla voi tarvittaessa estää väärän toiminnan.
  • Tottiksesta palkitaan pallolla, arjen asioista kehulla.
  • Ohjaaja oppii arjessa luottamaan siihen, että koiralle riittää palkkioksi kehuminen.
  • Koira tulee lenkilläkin luokse täysiä, vaikkei ole koskaan saanut esineellistä palkkiota luoksetulosta.
  • Ohjaajalla on usein suuri halua palkita koiraa nameilla ja leluilla.
  • Ohjaaja alkaa luottaa laumavietin toimivuuteen.

  • Valmistelu tottikseen
    • Arjessa koira on oppinut pyytämään lupaa ennen kuin se esim. saa mennä ruokakupille.
    • Samaa aletaan tehdä treeneissä, ensin tulee kehu ja vasta sitten palkka.
    • Välillä tehdään pätkiä pelkällä kehulla.
    • Koira osaa pyytää palkkaa.
  • Kun arjen asiat alkaa olla kunnossa, aletaan opettaa erilaisia temppuja pelkillä kehuilla.
    • Käytetään ensin temppuja kisaliikkeitten sijaan, jotta ei vahingossa pilata kisaliikkeitä.
  • Koira oppii oppimaan nopeammin laumavietin avulla.
  • Kun laumavietillä palkkaus alkaa toimia tempuissa, tulee ohjaajalle rohkeus tehdä palkatta myös kisaliikkeitä.
  • Etenemisnopeus on kiinni ohjaajan rohkeusesta.
  • Kun tottis on teknisesti valmis, aletaan tehdä sitä pelkällä laumavietillä. Tehdään palkatta niin kauan, että koira lakkaa odottamasta palkkaa, esim. 3 kuukautta.
  • Kun koira ei enää odota palkkaa, voidaan alkaa palkata satunnaisesti.
  • Koiran tekeminen perustuu laumaviettiin, mutta se tietää, että välillä voi tulla palkkaakin.
  • Jos koira tekee huonosti (kun palkkaa ei ala kuulua), sitä kielletään.
  • Jos koira ei itse tee virheitä, niitä aiheutetaan sille tarkoituksellisesti, että päästään kieltämään (esim. häiriökontaktitreeni, jossa lopuksi palkka)
  • Häiriötä voidaan lisätä ajan kanssa siten, että lopulta koira ei esim. reagoi enää juoksunarttuihin.

  • Laumavietin opettaminen on kaikkiaan haastavaa ja kokonaisvaltaista.
  • Tärkeintä on olla hyvä johtaja.
  • Hyväkin johtaja voi opettaa koiran tekemään pelkälle pallolle
    • Se ei tarkoita automaattisesti huonoa suhdetta. Koira on vain oppinut väärän tunnetilan.
  • Laumaviettiharjoitukset sisältävät riskejä, mutta niissä pätee samat lainalaisuudet kuin muussakin koirankoulutuksessa. Onnistumisia pitää tulla 99% ja koiraa pitää tarvittaessa auttaa.
  • Jos epäonnistumisia tulee liikaa, menee sekä koiralta, että ohjaajalta into.
  • Epäonnistumisista ei pidä antaa liian rajua palautetta, pitää olla reilu (esim. ei tallata lapsen sormille, kun lähtee väärään suuntaan etsintä-leikissä)

Vastauksia yleisöstä nousseisiin kysymyksiin:
  • Saako pennulle lässyttää mielinmäärin?
    • Pennulle pitää kertoa millaista on olla ohjaajan suosiossa (eli saa lässyttää, palluttaa jne, mielinmäärin)
    • Kun sitten tulee tilanne, ettei pentu olekaan ohjaajan suosiossa, se huomaa eron.

  • Koiraa usein kehutaan treeneissä/tempuissa ylitsevuotavasti ja sitten kokeessa kehut pitääkin olla hillittyjä, miten ratkaista tämä ongelma?
    • Myös tempuissa ja treeneissä kehutaan koiraa yhtä hillitysti kuin kokesissakin.
    • Kehumisen ei pidä olla yliampuvaa, vaan "lämmin kehu", joka ei riehaannuta koiraa.
    • Vauhti tulee liikkeisiin pallolla, ei "ylikehumisella".

  • Koiran terävyys on lisääntynyt, vaikka suhde on ohjaajan mielestä parantunut, missä syy?
    • Laumanjohtajuuden vahvistuessa terävyyden pitäisi vähentyä.
    • Laumajohtaja hoitaa hommat ja koiran pitäisi luottaa siihen.
    • Ohjaajan kuuluu puolustaa koiraa uhkaavassa tilanteessa, eikä toisin päin.

  • Onko remmirähjällä koiralla aina huono johtaja?
    • Koiran ominaisuudet voivat tuoda sen kanssa elämiselle haasteita
    • Kun tuntuu, ettei koiran käytös ole oma vika, mieti käyttäytyisikö koira samoin kenen tahansa muun ihmisen kanssa.
    • Koira voi olla oikeasti haastava ja voi olla ettei se vain pysty hillitsemään käytöstään joissakin tilanteissa, mutta pystyisikö se kuitenkin jonkun muun kanssa.
    • Jos lenkillä tulee irtokoira vastaan, omistaja häätää sen pois.
    • Epävarmalle koiralla on vaikeampi rakentaa turvallisuuden tunnetta kuin rohkeammalle.
      • Tämä ei sinänsä ole huonoa johtajuutta. Vrt. ihmisen pitää kävellä lasista siltaa pitkin, eikä hän pysty tekemään sitä, vaikka tietää, ettei se ole oikeasti vaarallista.

  • Jos käyttää ns.etäpalkkaa, toimiiko koira silloin laumavietillä?
    • Koira ei usein kykene tekemään pitkään pallolle, vaikka muistaakin sen odottavan.
    • Koira tekee siis enemmän laumavietillä, kun se joutuu odottamaan lupaa mennä palkalle.
    • Tämä on hyvä välivaihe siirryttäessä pallosta laumavietille.
Harjoituskoirakoista
  • Harjoituskoirakot ovat esimerkkejä, heille annetaan välineitä laumavietin vahvistamiseen, ei taikatemppuja.
  • Laumaviettiharjoituksissa ei saa olla kiire, tavoitteena ei ole nopeus.
  • Harjoituksissa ei saa hermostua koiralle.
  • Ei saa myöskään kieltää liian rajusti, vaan koiralla pitää olla kivaa. Koira on laumaviettiharjoituksissa matalamaassa vireessä kuin pallon kanssa treenatessa ja voi siksi ottaa helpommin itseensä kieltämisestä.

  • Koira karkaa jänisten perään
    • Hallintatreeniä eri ärsykkeillä.
    • Palkkana kehut eli laumavietti.
    • Jos koira kuitenkin lähtee jäniksen perään, lähde juoksemaan koiran perään näyttäen tyytymättömyytesi sen toimintaan.
    • Kun jahti on ohi js koira on luopunut saalistuksesta, moiti koiraa. Kun koira huomaa olevansa epäsuosiossa, kutsu sitä ja kehu, kun se tulee.
    • Älä kutsu koiraa tilanteissa, joissa tiedät, ettei se tule.
    • Treenatessa koira pidetään liinassa, jolla estetään väärä toiminta.
    • Pelkkä koiran kehuminen ei riitä, vaan epätoivotusta käytöksestä seuraa epäsuosio. Tämä auttaa koiraa valintatilanteessa.
    • Riippuu koirasta, miten voimakas epäsuosion pitää olla.
  • Koira hyppii ja repii vaatteista treeneissä
    • Koiralla tulee olla samat säännöt kaikkialla. Jos koira saa hyppiä vasten kotona, se saa tehdä sitä myös treeneissä.
    • On jokaisen oma asia, mitä koiralta sallii, kunhan samat säännöt on selkeät.
  • Koira ei ota kehuja vastaan
    • Jos koira ei ota kehuja vastaan, ohjaajalla on silloin huono auktoriteetti.
      • Esim. Jos harrastat pituushyppyä ja Tommi Evilä kehuu sinua, kehuilla on sinulle suuri merkitys, mutta jos tuntematon ohikulija kehuu hyvää tekniikkaasi, ei sillä ole samanlaista merkitystä sinulle.
    • Omistajan pitää olla auktoriteetti, että kehut merkitsevät koiralle.
    • Kehuessa tärkeää on tunne, ei hihhulointi. Koira voi sekoittaa hihhuloinnin mielistelyyn.
    • Koiran pitää joutua välillä epäsuosioon osatakseen arvostaa suosiota.
    • Koiraa ei kuitenkaan voi huvikseen moittia, vaan sen pitää ensin osata, jotta siltä voi vaatia.
  • Laumavietin treenaaminen pennun kanssa
    • Pentu on usein lähtökohtaisesti hyvin laumaviettinen (pennut usein kävelee ihmisen perässä jne.), joten sitä tulee vahvistaa.
    • Vahvistetaan laumaviettiä pennusta asti ja lisätään pikku hiljaa häiriötä. Näin pentu oppii toiminaan häiriössä pienestä pitäen.
    • Luvan odottaminen ruokakupille mentäessä: Pennun pitää tulla omistajan luo kutsumatta ja olla läsnä omistajan kanssa (luopuu ruuasta) ja sitten voidaan mennä yhdessä ruualle. Tämä ei saa olla temppu "istun --> saan ruuan".


Muutama oma mietteeni luennosta:

Miksi laumaviettiharjoitukst pitää pitää erillään koeliikkeistä niin kauan, että koko tottis on valmis. Itse lähtisin tekemään jo paljon aiemmin siten, että kun koira tekee oikein, kehuisin ja sitten vasta palkkaisin. Voisin myös tehdä pieniä pätkiä palkatta jo nuoren koiran kanssa. Mielestäni on aika epäloogista, että koira ensimmäiset 2 vuotta saa treeneissä jatkuvasti palkkaa ja sitten yht'äkkiä pitäisikin tehdä koko tottis läpi ilman palkkaa näin kärjistäen.

En lähtisi itse myöskään kokeilemaan 3 kuukauden rupeamaa ilman palkkaa. Tämä voi toimia jollakin koiralla, mutta en usko, että toimii läheskään kaikilla (useimmilla) koirilla. Toki tämän jälkeen joudutaan kaivamaan virettä uudelleen esiin, mutta itse en lähtisi sitä missään vaiheessa tällä tavalla latistamaan. Uskon, että läpi kokeen kantavan suorituksen saa aikaan ihan vaan ketjuttamalla liikkeitä ja satunnaistamalla palkkaa. Tosin Juhakin jossain vaiheessa mainitsi, että etäpalkka on hyvä välivaihe siirryttäessä laumaviettiin, että ehkei hänen tarkoituksensa kuitenkaan ollut, että kaikille koirille opetetaan laumavietillä toimiminen tällä samalla systeemillä, vaikka hän moneen kertaan mainitsikin tämän 3 kuukauden systeemin.

Hatun nosto sinulle, joka jaksoit lukea loppuun asti!

5 kommenttia:

  1. Kiitos aivan hurjasti, että olet jaksanut kirjoittaa näin hyvin ja kattavasti, tästä oli minulle todella paljon hyötyä ja antoi ajattelemisen aihetta! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos näistä muistiinpanoista!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kaikille! Saan itsekin luennosta enemmän irti, kun kirjoitan muistiinpanot, joihin voin palata. Omia muistiinpanoja lukiessa saan palautettua mieleen nekin luennolla puhutut asiat, mitä en ole kirjoittanut muistiin. Oppimista parhaimmillaan :)

    VastaaPoista