perjantai 1. tammikuuta 2016

Tavoitteet 2016

Se on taas tämä aika vuodesta, kun saa haaveilla (=asettaa tavoitteita) :D Ja tänä vuonna saan asettaa tavoitteita oikein kahdelle koiralle!



 Noelin tavoitteet vuodella 2015 olivat:
  • toko
    • Käydään vähintään neljä koetta vuoden aikana
      • Ei käyty kuin 3 koetta. Tässä oli takana se, että olisi päästy osallistumaan vuoden tokoshelttikisaan.
    • VOI1
      • VOI1 tuli heti vuoden ensimmäisestä kokeesta helmikuussa. Tästä olen edelleen todella ylpeä :)
    • EVL-liikkeet kisavalmiiksi
      • Alkuvuosi treenattiin ihan todella tiiviisti ja vanhojen sääntöjen mukaiset EVL-liikkeet olikin tosi hyvällä mallilla. Käytiin keväällä kahdessa kokeessa, joissa Noel oli niin paineessa, että siellä sattui kaikenlaisia mokia. Kokeessakaan ei kuitenkaan tuntunut, ettei se olisi osannut liikkeitä.
    • Luoksetulo toimivaksi kokonaisuudeksi
      • Luoksetulo alkoi toimia takapalkalla ja voittajan kokeessa se oli hyvä. Nyt ei olla treenattu luoksaria puoleen vuoteen, joten saadaan varmaan aloittaa treenit ihan alusta.
  • agility
    • keinu siihen kuntoon, että Noel pystyy sen suorittamaan kisoissa
      • Tämä jopa toteutui ja kisattiin tänä vuonna enemmän kuin ikinä. Keinu ei ollut mikään hyvä, mutta Noel kuitenkin teki sen kisoissa. Nyt loppuvuodesta keinu on kuitenkin taas ottanut takapakkia.
    • itsenäiset kepit
      • Kepit meni eteenpäin, niihin tuli hieman vauhtia lisää ja treenattiin erilaisia keppikulmia. Noel alkoi myös kestää toistoja paremmin. Vaikeat keppikulmat tai sivuirtoamiset ei kuitenkaan edelleenkään toimi radalla, vaikka erikseen treenattuna onnistuukin.
    • kisataan vieraan seuran kisoissa
      • Kisattiin monessakin paikkaa vaihtelevalla menestyksellä. Välillä pelotti hirveästi, mutta mukaan mahtui onnistuneitakin ratoja.
    • nousu 3-luokkaan
      • Ei noustu, jäi monta kertaa tosi pienestä kiinni. Yksi LUVA nolla saatiin ja kaksi nollaa, joissa sijoitus ei riittänyt, vaikkei ajat mitään hitaita olleetkaan. Kolme kertaa LUVA jäi puomin kontaktin päähän... Sanoisin, että tässä on jo ollut huonoa tuuria mukana...
    • käydään ulkopuolisissa valmennuksissa
      • Käytiin Mustosen Saijan valmennuksissa syksyllä.
  • rally-toko
    • RTK1 ja RTK2
      • Molemmat toteutui ja tähän päälle voitettiin Rally-tokon SM-kisoissa joukkuekultaa.
  • muuta
    • terveenä pysyminen
      • Noel on ollut koko vuoden terve :)
    • BH
      • Ei toteutunut tänäkään vuonna :D Seuraaminen on ollut vähän huonossa jamassa, joten en uskaltanut ilmoittaa Noelia kokeeseen.


Sitten ensi vuoden tavoitteisiin. Aloitetaan Noelista.

Noelin tavoitteet vuodelle 2016:

  • toko
    • Kyllä se päätavoite on TVA, vaikkei se varmasti helpolla tule...
    • Sitä ennen saada uudet EVL-liikkeet kisakuntoon.
    • Saada seuraaminen sis. peruutuksen kuntoon
    • Saada Noel kokeessa olemaan oma itsensä
    • Löytää taas säännöllinen treenitahti
    • Käydä ulkopuolisten koulutuksissa
  • rally-toko
    • RTK3
    • MES-luokan korkkaus
  • agility
    • 3 -luokkaan nousu tietenkin
    • Vauhtia lisää
    • Keinu taas uudelleen kisakuntoon ja varmemmaksi
    • Puomin kontaktit kuntoon
    • Vaikeat keppikulmat ja viimeisen keppivälin suorittaminen ilman varmistelua
    • Kisataan eri paikoissa
    • 0-tulos 3-luokasta
  • muuta
    • terveenä pysyminen tietenkin

Einon tavoitteet vuodelle 2016:

  • toko
    • TK1, AVO1
    • SM-joukkueeseen pääsy
    • Seuraamisessa sopivan vireen löytäminen ja ääntelyn pois jääminen
    • Palkattomuuden harjoittelu
    • Häiriön siedon kehittyminen
  • agility
    • Perusteiden opettelua
    • Keppien ja kontaktien opettelu
    • Kisaaminen loppuvuodesta?
  • PK
    • BH
    • jos hakutreeneihin löytyy aikaa, niin suorat pistot ja ilmaisun opetteleminen
    • jäljen treenaaminen
    • esineruudun treenaaminen
  • muuta
    • terveenä pysyminen ja luustokuvat (lonkat, kyynärät, olat, selkä)
Siinä on tavoitteita kummallekin ihan riittävästi. Katsotaan miten paljon oikeasti ehditään treenaamaan. Alkuvuodesta treenasin Noelin kanssa tosi paljon, mutta Einon myötä Noelin treenaaminen jäi vähemmälle. Kesällä en ehtinyt treenata kovin paljoa kumpaakaan ja Noel pitikin ihan totaalista tokotaukoa toukokuun kokeen jälkeen syyskuulle saakka. Nyt loppuvuodesta on päästy Noelin kanssa takaisin raiteilleen, mutta kesän aikana se ehti unohtaa monta asiaa. Seuraaminen on huonontunut selvästi, tunnari on muuttunut epävarmemmaksi ja luoksetulon stopit taas unohtuneet. Uudet liikkeet on tuntuneet Noelille melko haasteellisilta, mutta ehkä ne siitä. Muistan kyllä miten vaikealta ruudun opetuskin jossain vaiheessa tuntui ja kuitenkin se sen lopulta oppi.


Toivon niin kovasti, että Noelista tulisi TVA, jos ei ensi vuonna, niin jonakin toisena sitten. Niin paljon ollaan tämän lajin parissa yhdessä koetta ja nähty vaivaa, että minusta me molemmat se ansaitaan. Sitähän se ei jää kiinni, etteikö Noel liikkeitä oppisi, mutta kun kisatilanteet on sille niin ahdistavia. Koitan panostaa ainakin siihen, etten itse jännittäisi ja siten paineistaisi Noelia, mutta enhän minäkään nyt vaan pysty päättämään, etten enää jännitä. En tiedä, mistä tämä paineistumisongelma on oikeastaan tullut, sillä ALO/AVO-kokeissa tätä ongelmaa ei vielä ollut, vaikka yksi avoimen koe käytiin vieraassa hallissakin...


Noel oli kesän pois myös agilityryhmästä ja käytiin harvakseltaan treenailemassa itsekseen ja kisattiin. Syksyllä aloitettiin taas ryhmässä ja ryhmässä treenaaminen on ollut Noelille hieman haastavaa ja jossain määrin myös itselleni. Olen kuitenkin koittanut olla vaan huomioimatta sen ahdistumisia ja esimerkiksi pitänyt sitä hallissa odottamassa omaa vuoroa, mitä olen aiemmin vältellyt. Välillä se on mennyt treeneissä tosi hyvinkin ja välillä taas vähemmän hyvin. Olen myös päättänyt tehdä ohjatuissa treeneissä keinua toiston pari, vaikka se olisi Noelista miten ankeaa.

Rally-tokoa kisattiin aika lailla treenaamatta, mutta hyvin meni silti. Loppuvuodesta on vähän treenailtu voittajan juttuja ja parin viikon päästä ollaankin menossa ensimmäiseen voittajan kokeeseen. Rally-tokokokeet meni vireen osalta hirmu hyvin SM:iä lukuun ottamatta, mistä olin hyvin iloinen. Toivon, että rally-kisojen kautta hyvä vire siirtyisi tokokokeisiinkin.


Paitsi, että alkuvuonna treenattiin ahkerasti, jännitettiin myös sitä, muuttaako meille bordercollie. Bordercollie oli minulle pitkäaikainen haave ja sopivaa pentua oli etsitty jo toista vuotta. Pennut oli jo 5-viikkoisia, kun sain tietää saavani niistä yhden. Pääsin pentutestiin mukaan ja Eino vaikutti testissä suorastaan täydelliseltä. Tuntui uskomattamalta, että sellainen pentu oli oikeasti olemassa, mistä olin haaveillut. Nimensä Eino sai, koska se näytti ihan Einolta.


Eino on ollut toisaalta juuri sellainen, mistä haaveilin, mutta toisaalta ihan erilainen kuin kuvittelin. Se oli ihan pienestä asti todella iso kokoinen ja niinpä siitä on myös kasvanut isokoinen aikuinen. Alku tuntui hieman hankalalta, kun Eino ei tuntunut oikein innostuvan mistään. Pikku hiljaa se on kuitenkin innostunut minun kanssa tekemisestä ja syksyllä vire pomppasikin ihan toiseen ääripäähän. Einosta on tullut hyvin innokas ja aktiivinen treenaajaa ja nykyään painopiste onkin siinä, ettei vire menisi yli.


Arjessa Eino on ollut melko helppo. Se on sosiaalinen ihmisiä ja koiria kohtaan, välillä vähän liiaksikin. Sillä on se hyvä hermorakenne, mitä toivoin. Terävyyttä ei ole nimeksikään. Se leikkii todella hyvin ja palkkautuu siitä paremmin kuin ruuasta. Taistelu on sen juttu, saalistus ei niinkään. Einossa on jonkin verran kovuutta ja omaa tahtoa, eikä se ole mikään nöyristelijä. Jottei asiat olisi kuitenkaan liian hyvin, niin valitettavasti toinen palli jäi laskeutumatta ja se toinenkin laskeutua vasta 11-kuisena. Einon mahavaivat aiheutti myös syksyllä huolta. Raakaruualle ja eliminaatiodieetille siirtyminen kuitenkin auttoi ja pikku hiljaa Eino on alkanut pystyä syömään monipuolisemmin. Todennäköisesti ei siis onneksi ole kyse mistään pysyvästä herkkyydestä, vaan vatsa on vaan päässyt ärtymään todella pahasti jostakin, joten paraneminen vie aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti