Kuulumisia

Torstaina fysioterapeutti kävi käsittelemässä Noelin meillä kotona. Tämä oli Noelille selvästi mieluisampaa, kun oli tuttu paikka. Mitä nyt aluksi piti vähän räksyttää vierasta ihmistä ja sitten kierrellä ja kaarrella, kun tekis niin mieli tulla moikkaamaan, mutta ei vaan rohkeus riitä. Kaulassa ja etutassussa viime kerralla olleet jumit olivat hävinneet. Selkä sen sijaan oli, kuten viime kerrallakin. Noel arasteli selvästi alaselkäänsä. Mietittiin siinä sitten, että mitä jos olisi anaalirauhaset täynnä, kun Noel on välillä haiskahdellut. Niinpä sainkin Noelille eläinlääkäriajan jo seuraavalle päivälle.

Anaalirauhasissa oli normaalia eritettä jonkin verran eli eivät vaikuttaneet täysille tai kipeille. Ell ei kuitenkaan täysin sulkenut pois, ettei olisi voineet olla vähän täydet. Noel ei kuitenkaan reagoinut mitenkään tyhjennykseen, joten en usko niiden olleen kipeät (vrt. olen käynyt tyhjennyttämässä oikeasti kipeän koiran anaaleita). Jos nyt mielikuvitusta käyttää, niin kakkiminen käy nyt ehkä vähän ripeämmin kuin ennen tyhjennystä, mutta tiedä sitten...

Ell kävi selän läpi ja saman tien löytyi jumikohta selästä, rintarangan loppuosasta. Juuri siitä kohtaa, mistä Noel aina jännittää lihakset, kun selkää silittää. Selkään annettiin laserhoitoa, jonka voi uusia tarvittaessa. Lisäksi saatiin lähete fysioterapeutille, kun lähetteen kanssa voi hakea korvauksia vakuutuksesta.

Ell koitteli myös kintereet ja polvet. Kintereet ok. Polvet kuulemma tällä hetkellä vähän löysät, mikä voi vaihdella ajoittain. Mistä selän jumi sitten johtuu? Luultavasti hihnassa vetämisestä ja mahdollisesti myös tokosta. Noel kun on vähän toispuoleinen, toinen kylki on kireämpi kuin toinen. Hoitona siis fysioterapiaa, liikuntaa ja mahdollisesti laserhoitoa. Liikuntaa enemmän vapaana ja vähemmän hihnassa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritetään löytää niitä vapaana pitopaikkoja. Yritetään myös opetella sitä flexissä kulkemista.

Heti lauantaina lähdettiinkin jäälle, mutta eihän siitä taas mitään tullut. Osasin varautua flexillä, mikä tuli tarpeeseen. Noelista oli niin hurjan pelottavaa, kun joku hiihti koiran kanssa jossain juuri ja juuri näköetäisyydellä, ettei olisi tullut mieleenkään laskea sitä irti. Noel olisi painellut ilman korvia pakoon, minkä tassuista lähtee. Jonkun matkaa kuljettiin, Noel matalana, häntä luimussa, jalassani kiinni. Namitkaan ei meinanneet kelvata. Sitten Noelin toiveesta siirryttiin pusikon puolelle, joka oli Noelista selvästi turvallisempi ympäristö kuin aukea jää. Kai ne möröt sitten on puskissa piilossa, eikä uskalla käydä sieltä pienen sheltin kimppuun. Sen sijaan jäällähän sitä on pikku-sheltti ihan vapaata riistaa, kun on kaikkien nähtävissä o_O.

Perjantain agility jäi Noelin osalta väliin. Sen sijaan itse kävin raahaamassa esteitä ja katsomassa muiden treenit. Sunnuntaina käytiin Noelin kanssa tekemässä perjantain rata (ja juoksemassa pellolla vapaana, tällä kertaa Noel puhkui uhoa ja räksytti vähän joka suuntaan, vaikkei missään ketään mennytkään).
Rata meni heti kerrasta oikein, tosin käännös 2-hypyltä putkeen venyi turhan pitkäksi. Noel haki kepit tosi hyvin suoraan putkesta. Tälläkään viikolla ei päästä ohjattuihin treeneihn, kun ne on peruttu pääsiäisen takia.

Lopuksi aloitettiin keinutreenit alusta. Tällä kertaa takaperin ketjuttamalla. Aloitettiin siis ns. bang bang -pelillä, jossa koira käy painamassa vähän ilmassa olevan keinun alas. Homma lähti yllättävän hyvin käyntiin. Noel uskalsi painaa keinun alas, joskin aika varovasti, eikä säikähtänyt keinun kolausta. Tästä siis jatketaan hyvin hitaasti ja varovaisesti siinä toivossa, että vielä jonain päivänä Noel suorittaa sen keinun alusta loppuun.

Onnistumisen iloa!

Tänään oli vuorossa meidän toiset möllitokot vähän paremmalla menestyksellä kuin viimeksi. Halli oli Noelille tuttu, mutta kun paikalla oli paljon vieraita ihmisiä pisti se vähän ahdistamaan pikkuista shelttiä. Toimintakyky säilyi kuitenkin läpi kokeen, kahdessa viimeisessä liikkeessä vasta alkoi paineistua. Tähän täytyy olla tyytyväinen.

Kehäänmenotarkastus: Noel suostui nuuhkaisemaan kättä ja se riitti tällä kertaa.

Luoksepäästävyys: 9 Tuomari ei oikeastaan koskenut koiraan, vaan antoi vain käden haisteltavaksi. Tällaisesta luoksepäästävyydesta Noelkin selviää kunnialla.

Paikalla makaaminen: 9 Maahan menoon tarvitsi tuplakäskyn, tästä pistemenetys. Välillä oli aika levoton, mutta loppua kohden muuttui rauhallisemmaksi.

Seuraaminen kytkettynä: 8 Ihan ok kisatilanteessa, mutta Noel osaa seurata paljon paremminkin. Kontakti tippui välillä ja täyskäännökset oli kamalia.

Seuraaminen taluttimetta: 8,5 Tämä oli vähän parempi, mutta samoja ongelmia. Seinää kohti seuraamien vähän ahdisti ja maassa oli kiinnostava roska yms...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8 Muuten oikein hieno, mutta kolme käskyä, että jaksoi nousta ylös...

Luoksetulo: 10 Tähän ei ole mitään lisättävää :)

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 6 Seisominen ok, mutta väisti paljon, kun palasin luokse ja alkoi olla muutenkin jo vähän ahdistunut.

Hyppy: 9 Hyppy oli yleisöä kohti ja olin varma ettei hyppää. Hyppäsi kuitenkin hyvin, tosin ehkä ihan pienellä viiveellä ja pysähtyi hyvin. Kun palasin luokse, väisti taas. Ahdisti kovin yleisön läheisyys...

Kokonaisvaikutus: 8,5

ALO1 174,5 pist. sija 2/11

Kokeissa on kivaa, mutta kotona vielä kivempaa ;)

Ihan huima parannus viime kertaan. Noel tarvitsee kuitenkin vielä ihan hirveästi häiriötreeniä. Samoin joku mättää nyt noissa seisomisissa, missä palaan vierelle. Treeneissä pysyy hyvin, mutta kisoissa ei... Ja se seuraaminen, liike joka ei varmaan koskaan tule valmiiksi... Onneksi se ei kuitenkaan videolla näytä ihan yhtä kamalalle kuin mille tuntui tehdessä...

PS. Video tulee ehkä joskus, jos saan sen ladattua nettiin...

Muoks. Tässä se video. Videolta näkyy hyvin, miten loppua kohden alkaa ahdistaa...

Hei, me leivotaan!

Olen jo jonkin aikaa etsinyt sopivaa reseptiä koirannameihin ja lopulta löytyi sopiva resepti, joten ei kun vaan toteuttamaan.

Aineet:

• 600 g jauhelihaa
• 3 kanamunaa
• 3 dl jauhoja (itse laitoin puolet vehnäjauhoja ja puolet tattaria)
• 3 rkl perunajauhoja
• 4 dl vettä

Aineet sekoitetaan keskenään ja levitetään tasaisesti pellille.

 

Paistetaan 175 asteisessa uunissa 1 tunti. Tämän jälkeen annetaan jäähtyä ½ tuntia peitteen alla. Sitten paistos pilkotaan sopivan kokoisiksi paloiksi. Tämä oli muuten todella työlästä ja aikaa vievää... Namit laitetaan vielä 15 minuutiksi 225 asteiseen uuniin ja annetaan jäähtyä peitteen alla. Ja tältä se sitten näyttää:

Hyvin maistui!

Lähde: Lukkarin leikkaukset

Kohti kisoja

Tänään aloitettiin kohti kisoja-agilityryhmässä. Pakkasta taisi olla -15 ja koiria kahdeksan, joista oltiin viimeisiä. Kivasti ehti hyytyä muiden suorituksia katsoessa. Noelilla ei ollut edes takkia mukana, kun lähtiessä mittari näytti -3... Autoa piti pitää käynnissä, että pysyy lämpimänä ja reilusti ennen omaa vuoroa alettiin lämmitellä. Noelilla oli kierrokset ihan kaakossa, kun se lopulta pääsi autosta ulos.

Aluksi, kun näin radan iski pieni paniikki, ettei me ikinä osata sitä. Paniikki ehti kuitenkin hieman lientyä, kun tarkoituksella jättäydyttiin viimeisiksi. Noel oli halliin tullessa tosi reipas, vaikka paikalla oli vieraita ihmisiä. Ensiksi tuli ongelmia paikallapysymisessä. Muutaman kerran piti palauttaa takaisin paikalleen...

Seuraava ongelma oli 2-hyppy, jolle piti tehdä niisto, mitä ei olla ikinä tehty. Pari kertaa kiersi koko hypyn ennen kuin tajusi. Ja siis vika oli varmasti vähintäänkin yhtä paljon minun ohjauksessa kuin koirassa. 3-hyppy oli ok, mutta siitä olisi ollut kiva jatkaa A:lle. Missä lie ohjaaja taas nukkui? Noh, ei se kuitenkaan A:lle ehtinyt, tuli vain vähän mutkaa matkaan. 4-putkeen meni hyvin ja tästä palkka. Kepit tehtiin erikseen siten, että ekassa ja vikassa välissä oli ohjuri. Yllätyksekseni Noel meni kepit virheettä ja ihan ok vauhdilla.

Keinu ohitettiin ja jatkettiin 7-hypyllä. 7-9 hypyt oli ok ja 10-putkeen lähti hyvin. Sitten hävisi koko koira o_O Noel olikin kääntynyt putkessa takaisin ja jäin ihmettelemään, mihin se oikein katosi... 10-putken jälkeen se luonnollisesti sujahti 4-putkeen. Toisella yrityksellä lähti A:lle, mutta kääntyi takaisin. Lopulta onnistui ja otti hienon kontaktin, vaikkei A ole koskaan ollut meillä radalla. Myöhemmin tuli yksi kamikatse A, jota en itse nähnyt, mutta kuulemma tuli lentämällä yli, kontakti kuitenkin ok. A:lta 12 ja 13 ok. 14 hypyn kiersi oikealta. Ohjasin varmaan huonosti ja lisäksi Noelia vähän jännitti, kun siellä 10-putken takana oli ne ihmiset. Tehtiin muutamia toistoja ja loppujen lopuksi kaikki kohdat onnistui. Kaiken kaikkiaan meni paljon paremmin kuin olin odottanut.

Lopuksi tehtiin vielä keinua hihnassa. Noel meni keinun ihan hyvin, mutta pomppasi aina päästä alas juuri ennen kuin keinu osui maahan... Periaatteessa ihan ok suoritus, kun ottaa huomioon, että hallissa oli vieraita ihmisiä ja Noel alkoi muutenkin loppua kohden vähän paineistua. Kuulemma Noelin keinu ei kuitenkaan ole ollenkaan toivoton tapaus. Noel vaikuttaa pelkäävän sitä, kun keinu lähtee nousemaan takaisin, vaikkei sille ole ikinä sattunut siinä mitään. Se ei nyt reagoinut siihen keinun kolaukseen miltei ollenkaan, mikä oli kyllä yllättävää.

Lopuksi päästiin vielä lempiaiheeseeni "Minulla on arka koira". Kuulemma Noel ei ole arka, vaan reagoi ääniin, kuten paimenkoiran kuuluukin. Voihan se olla niinkin ja ihan varmasti mulla onkin omassa asenteessa vikaa. Olen jäänyt niin kiinni siihen, että se on arka. Aina, kun se ei tee jotain, voin vedota siihen, että se on arka, eikä pysty. Loppuyhteenvetona, se ei ehkä ole niin arka, kuin luulen, mutta kyllä se silti on arka koira.

Noel 1,5v!

Mitat: ~35cm ja ~6kg

Noel tosiaan täytti launtaina 1,5 vuotta. Sunnuntaina vasta ehdin kuvaamaan, kun lauantaina oli ne möllit, mutta ehkei se kauheasti ehtinyt muuttua yhdessä päivässä :P Noelista on ainakin omasta mielestäni tullut oikein kaunis shetlanninlammaskoira :)

Nyt olisi sitten osallistumisoikeus iän puolesta agilitykisoihinkin, mutta ihan ei vielä taidot riitä. Ilokseni kuitenkin viime viikolla sain tietää, että saatiin agilityn ryhmäpaikka. Ensimmäiset treenit on perjantaina. Tätä on odotettu melkeinpä siitä asti, kun Noel kotiutui 8-viikkoisena ja nyt me lopultakin päästään oikeasti treenaamaan säännöllisesti agilityä. Ei ole enää sitä jatkuvaa epävarmuutta, että jatkuuko treenit, kun tämä kurssi loppuu jne. Toivottavasti päästäisiin treenaaman ihan oikeitakin radanpätkiä, eikä mitään muutaman esteen juttuja. Joo, mulla on varmaan rutkasti enemmän intoa kuin taitoa, mutta ei se mitään :D

Varkauden möllit

Tänään lähdettiin Varkauden tokomölleihin. Mentiin paikalle ajoissa, jotta voitaisiin totutella uuteen paikkaan. Halli olikin ihan mukava, siellä ei kaikunut, eikä ollut muutakaan ihmeellistä. Alkuun Noel oli vähän varuillaan, mutta kierreltiin ympäri hallia ja se rentoutui ihan kivasti. Kovaääninen ilmastointilaitekin meni päälle, eikä Noel reagoinut siihen pahemmin. Leikkimään se ei alkanut kunnolla, mitä nyt velvollisuudesta nouti muutaman kerran palloa. Alokasluokka oli viimeisenä, joten jouduttiin odottelemaan tosi kauan. Hyvin Noelilla kuitenkin vire nousi ennen kehään menoa pienillä tempuilla.

Kehäänmenotarkastus: Noel oli sitä mieltä, ettei TODELLAKAAN mene sen kauhean naisen lääpittäväksi. Päätin, ettei se ole valintakysymys ja otin pannasta kiinni. Siinähän sitten oli lääpittävänä.

Luoksepäästävyys: 0 Pannasta kiinniotto kostautui. Noel meni tuomarista niin kauas kuin hihna antoi myöten. Tuomari pyysi nameja ja teki luoksepäästävyyden uudelleen. Lahjomisen kautta Noel taisi lopulta antaa koskea itseensä.

Paikkamakuu: 10 Painanajaismainen paikkamakuu. Ensin viereinen koira lähti ohjaajansa luo. Noel onneksi vain katseli perään. Sitten ilmastointilaite meni päälle. Noel oli mielestäni todella levoton. Yhdessä kohtaa se säpsähti jotain ja siirtyi sivu suunnassa 10cm nousematta kuitenkaan ylös. Tuomari katsoi sen kuitenkin vain vaihtaneen asentoa lonkalta toiselle. Tuomarin mukaan Noel myös makasi enimmäkseen rauhallisesti, mutta reagoi ilmastointilaitteeseen, minkä se sai anteeksi. Minusta se näytti ihan alusta asti sille, että nousee mikä hetki hyvänsä ylös. Mutta oli tosi hienoa, että se pysyi vaikka oli selvästi todella epävarma ja paikkamakuun aikana sattui kaikenlaista.

Seuraaminen kytkettynä: 7½ Ei ollut kovin kaunista katseltavaa. Siinä oli kaikenlaista haahuilua ja yksi perusasentokin jäi tekemättä.

Seuraaminen vapaana: 0 Seuraaminen alkoi tosi hyvin, mutta kesken kaiken Noel huomasi, että  sihteeripöydän takana istuu IHMINEN ja lähti lipettiin. Se kierteli ja kaarteli, eikä meinannut millään uskaltaa tulla takaisin. Seuruuta se suostui jatkamaan vasta hallin toisella laidalla.

Liikkestä maahanmeno: 9,5 Tämä tehtiin hallin toisella laidalla ja ihme kyllä Noel toipui säikähdyksestään ja pystyi jatkamaan. Tämä oli kyllä ihan superhienoa, ettei se jäänyt siihen paniikkitilaan. Puolikaspiste lähti ilmeisesti vinosta perusasennosta lopussa.

Luoksetulo: 10 Normaalisti tulee lujempaa ja teki pienen kaaren liikkeenohjaajasta pois päin.

Liikkeestä seisominen: 6 Juuri kun liikkuri sanoi käsky, Noel irtosi sivuttaissuunnassa, joten jouduin käskemään sen takaisin sivulle ennen saisomiskäskyä. Itse seisominen oli hyvä. Kun palasin takaisin Noelin luo, se siirtyi poikittain ennen kuin olin edes sen vierellä. Luulen, että se reagoi ennemminkin liikkuriin kuin minun takaisin tulemiseen.

Hyppy: 0 Noelin olisi pitänyt hypätä niitä kamalia sihteereitä kohti, mikä ei tullut kuuloonkaan. Kokeiltiin hyppyä sihteereistä pois päin, mikä sitten onnistui. Hypyn jälkeen Noel halusi vaan ulos koko hallista, eikä halunnut tehdä enää yhtään mitään, vaikka tuomari kehotti meitä tekemään vielä jotain, että Noelille jäisi parempi mieli.

Kokonaisvaikutelma: 6

Yht. 112 pist. ALO3, sija 2/3

Tästä on suunta vain ylöspäin. Paljon pitäisi päästä treenaamaan vieraissa paikoissa, vieraitten ihmisten läsnäollessa. Luoksepäästävyyteen pitää myös panostaa vielä enemmän. Itselleni annan kuitenkin täydet pisteet siitä, että pysyin koko ajan rauhallisena ja jaksoin tsempata Noelia eteenpäin. Ei käynyt kertaakaan mielessäkään, että "voi ei, miksi se tekee noin", vaan ajattelin vaan, että se on saatava yli tästä. Alan ehkä pikku hiljaa oppia suhtautumaan oikealla tavalla sen arkuuteen.

Mölleissä oli tosi kiva ja rento tunnelma. Tuomari antoi hyvin ohjeita koirakoille, eikä kukaan kauhistellut Noelin arkuutta (itse olen se, joka sitä eniten jaksaa kauhistella...). Tuomari uskoi, että Noelille tulee vielä iän myötä lisää itsevarmuutta ja näin todella toivon käyvän.

Seuraavat möllit on sitten oman seuran järjestämät 19.3!

Treeniä vaan!

Sunnuntaina lähdettiin taas hallille.Oli vähän sellaiset treenit, ettei ollut kauheasti ajatusta, mitä tultiin tekemään. Ensin käytiin vähän lämmittelemässä pellolla. Hanki kantaa jo hyvin Noelia ja sekös se on kivaa. Haukkua niin paljon kuin ääntä lähtee, sillä jossain VOI olla jotain epäilyttävää ja säntäillä vähän joka suuntaan. Hauskaa oli kumminkin, se ei ollut sellaista stressaavaa epäluuloa, vaan lähinnä sellaista, että kierroksia on koneessa vähän liikaa.

Hallissa tehtiin seuraamista. Yritetään nyt tehdä eripituisia pätkiä siten, että välissä on myös pitempää pätkää, jotta ne pitkätkin pätkät alkaisi sujua. Seuruu oli ihan hyvää, mutta ei parasta Noelia. Juokuosuudet sujuu nyt hienosti, hillitysti. Sen sijaan täyskäännökset (vasempaan) jäi hieman vajaiksi. Joku yksi perusasento taisi jäädä tekemättä, mikä on kyllä Noelilla ihan ennen kuulumatonta.

Sitten siirryttiin agilityn puolelle. Ensimmäisenä keinua, ekan kerran ilman hihnaa. Noel on alkanut vähän hiippailla keinulla, mutta tulee kuitenkin loppuun asti. Ihan hyvin sujui, mutta ei varmaan edistytty edelliskerrasta, kun junnataan taas paikallaan. Sitten muisteltiin pussia. Noel menee ihan mielellään pussiin, ei ole ollenkaan pelottavaa. Ja sitten keppejä. Laitoin ensimmäiseen ja viimeiseen väliin ohjurit virheiden välttämiseksi, jotta voisin hoputtaa Noelille kovempaa vauhtia. Nyt se menikin selvästi lujempaa. Olin varmaan itse rennompi, kun ei tarvinnut kytätä, että meneekö se oikein loppuun asti. Lopuksi vielä kerran ilman ohjureita, eikä mitään eroa edelliseen.

Lopuksi tehtiin vielä liikkeestä maahan menoja. En oikein tiedä, mitä nyt pitäisi treenata, kun Noel oikeasti jo osaa alokasluokan liikkeet (paitsi se pitkä seuruu...), eikä ole järkeä jankata niitä vaan uudestaan ja uudestaan. Tai siis se osaa ne tutussa ympäristössä, tutussa seurassa... Palkkaamattomuutta pitäisi ehdottomasti treenata, mutta se tuntuu vähän pelottavalta. Mitä jos Noelia ei kiinnosta enää koko homma, kun palkkaa ei tipukaan koko ajan... Lauantain tokomöllit lähestyy uhkaavasti... Siellä saa onneksi palkata liikkeiden välissä ja näin aionkin tehdä. Sinne mennään ihan sillä ajatuksella, että Noel ehkä pelkää uutta hallia, eikä uskalla tehdä yhtään mitään. Sille ei sitten vaan voi mitään... Jos Noel edes yrittää liikkeitä, olen tosi tyytyväinen. Pienet virheet ei merkkaa mitään, jos Noelilla on vaan asenne kohdallaan.