Blogin hiljaiselosta huolimatta me on treenattu ahkerasti. Tänään lähdettiin Varkauteen testaamaan, onko treenit tuottaneet tulosta ja korkattiin (epävirallisesti tosin) avoin luokka.
Kehäänmenotarkastus: Noel oli aika nätisti, eikä rimpuillut. Syötin samalla namia.
Paikkamakuu: 8,5 Piilopaikkamakuu treenejä on ihan liian vähän vähän alla ja jännitin, että pysyykö. Hyvin pysyi, mutta oli aluksi ollut levoton, kun viereinen koira piippasi. Kun oli sitten rentoutunut, oli haistellut maata. Näin jo takaisin tullessa, että Noel oli vaihtanut asentoa, toinen etutassu oli sen alla, tosin tuomari ei ollut ilmeisesti huomannut tätä. Noel on jostain syystä alkanut tällaisissa painestavissa tilanteissa korjata asentoaan heti jätön jälkeen. Maananatin treeneissä se jopa ryömi pari askelta. Tähän on hirveän vaikea puuttua, kun en yleensä itse näe tätä. Jos treenaan itsekseen peilin kanssa, se ei tee sitä, tämä liittyy aina tällaisiin ryhmätilanteisiin. Jotenkin se on taas alkanut paineistua paikkamakuussa, tosin tänään se vaikutti mielestäni aika rauhalliselle.
Seuraaminen: 8,5 Olisi saanut olla paljon parempaa, mutta ihan ok seuraaminen kuitenkin. Paikka pysyi hyvin, mutta kontakti ei. Aina kun luulee, että nyt se seuruu sujuu paremmin, totuus tulee sitten kuitenkin ilmi...
Liikkeestä maahan: 9 Maahanmeno ei kuulemma ollut riittävän nopea, vaan etupää meni ensin alas ja takapää tuli jäljessä.
Luoksetulo: 8 Stoppi olisi saanut olla nopeampi. Tätä se nyt vaan ei vielä osaa riittävän hyvin, stoppi oli samanlainen kuin treeneissäkin.
Liikkeestä seisominen: 8,5 Pysähtyminen olisi varmaan saanut olla nopempi. Näille pysähdyksille pitää kyllä tehdä jotain... Erityisen ylpeä olin kuitenkin siitä, että Noel pysyi paikallaan, kun menin sen taakse. Tämä on ollut sille todella vaikeaa, mutta ahkera treenaaminen on tuottanut tulosta.
Nouto: 9 Oli liikuttanut etutassua, kun heitin kapulan. Omasta mielestä palautusvauhti ja ote kapulasta olisi voinut olla parempi.
Kaukot: 9 Ensimmäisessä istumaan nousussa peruutti vähän. Jonkin verran otti häiriötä liikkurista ja taakse jääneistä ihmisistä, mutta olen ylpeä, että se reagoi kuitenkin kaikkiin käskyihin nopeasti, eikä jäänyt häiriöihin kiinni.
Hyppy: 10 SIIS KYMMENEN. Ei epäröinyt yhtään, että hyppääkö. Istui nopeasti. Takaisin tullessa oli siinä ja siinä, että reagoiko jo liikkurin käskyyn. Meillä on nyt käytössä hetsaus "mennään hyppäämään" ja Noel selvästi innostui tästä ja tiesi, mitä on menossa tekemään.
Kokonaisvaikutus: 9 Taitaa olla parhaat kokonaisvaikutuspisteet tähän mennessä. Koira työskenteli tuomarin mukaan iloisesti ohjaajalleen ja niinhän se tekikin.
Yht. 175,5 pistettä AVO1 sija 2./5.
Nyt sitten mietin, uskallanko ilmoittaa sen oman seuran kokeeseen 8.9. Ainakin olisi tuttu hyppyeste. Kyllähän se näilläkin taidoilla voi sen 1-tuloksen saada helpostikin, mutta toki parannettavaakin olisi. Luoksetulon ja liikkeestä seisomisen pysähdykset pitäisi saada nopeammiksi. Seuruu ja kontakti huomattavasti paremmiksi ja paikkamakuun asennon korjaus pois. Nämä kaikki ei taida tapahtua ihan kolmessa viikossa. Polttelisi hirveästi mennä jo kokeeseen, mutta toisaalta olisi kiva mennä sinne vasta sitten, kun tietää, että koiralla olisi edes teoreettinen mahdollisuus siihen 200 pisteeseen...
Täytyy vielä erikseen mainita, että hirveän ylpeä olen Noelista. 5 kuukautta sitten oltiin meidän ensimmäisissä mölleissä Varkaudessa, jossa Noel oli hirveässä paineessa ja nollasi osan liikkeistä. Noel on kehittynyt tästä ihan hirveästi henkisesti. Nyt se oli iloinen ja teki kuten treeneissäkin, vaikka kenttä oli sille täysin uusi paikka. Tosiaan kaukot oli ainoa liike, missä se otti selvästi häiriötä ympäristöstään. Ehkä, kun ikä ja kokemus karttuu, se vielä reipastuu entisestään. Toki se on kehittynyt teknisestikin, mutta erityisesti minua ilahduttaa tämä mielentilan muutos. On ihan sama, miten hyvä tekniikka sillä on treeneissä, jos ei se pysty näyttämään sitä kokeessa, eikä sillä ole siellä kivaa. Nyt sillä oli selvästi kivaa ja tuomarikin huomasi sen. Se oli selvästi innoissaan jo heti koepaikalle tullessa, kun tiesi mitä ollaan menossa tekemään. Varmasti tulee vielä niitäkin hetkiä, kun sitä ahdistaa ja pelottaa, mutta toivottavasta aina vaan harvemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti