Noel agilitykoirana :)

Noel täytti perjantaina 14kk ja pääsi taas valokuvamalliksi. Perjantaina oli vielä lunta jä lähdettiin kuvaamaan Noelia ja Leeviä. Alla kuvasatoa :)



Tarkkana kuin porkkana :D





Noel & Leevi

Tänään piti olla koirahieroja, mutta hierojan sairastumisen vuoksi aika peruuntui, niimpä mentiin agilityyn. Alla yritelmää ratapiirroksesta:

Teemana oli irtoaminen. Noelhan irtoaa tosi hyvin. Ykköseltä lähetettiin suoraan putki-käskyllä putkeen. Samoin 3-putkelta putki-käskyllä 6-putkeen. Sitten tuli se vaikea kohta eli valssi. Noel vaan ei meinannut lähteä valssiin mukaan, vaan juoksi selkäni takaa. Pari kertaa palkkasin sen namilla kädestä, kun se tuli putkesta oikeaan kohtaan, minkä jälkeen se valssi onnistuikin. Tätä pitää kuitenkin harjoitella. Noel sai lauantaina uuden pallon, joka oli nyt käytössä ja hyvin kelpasi :)

Lopuksi otettiin vielä keppejä. Otettiin ekan kerran kaikki 12 keppiä ja koska ohjureita on mennyt rikki, ei niitä riittänyt kaikkiin väleihin ja näimpä osa niistäkin puuttui. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan Noelin menoa, ei se tainnut edes huomata osan ohjureista puuttuvan ja hyvin jaksoi mennä kepit loppuun asti. Tässä tuli taas ilmi se, miten koiraharrastuksessa yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Toinen ohjaaja neuvoi viikko sitten, että 12 keppiä ei kannata tehdä ennen kuin koira menee 6 keppiä ilman ohjureita ja että Noelilta voi alkaa ohjureita poistaa parin viikon päästä... Tänään sitten toinen ohjaaja laittoi menemään ne 12 keppiä ohjureilla ja vieläpä osa niistä puuttuen... Sinänsä tässä nyt varmaan on vaan näkemys ero ja kummallakin tavalla voi päästä hyvään lopputulokseen. Monissa muissa asioissa on tullut paljon ristiriitaisempiakin neuvoja, ei siis mitenkään agilityyn liittyen. Mitä enemmän neuvoja saa, sitä enemmän on solmussa, että ketä oikein pitäisi uskoa ja mikä olisi se paras tapa omalle koiralle...

Koska luulin, että tänään jää agilityt väliin käytiin eilenkin treenaamassa. Samaa tehtin kuin tänäänkin. Mentiin 6 keppiä ohjureilla ja lähetin vähän eri kulmista. Treenattiin irtoamista ja valssia. Tehtiin muutamat kontaktit. Lisäksi kokeiltiin pussia, jota ei oltu tehty sitten viime kevään ja hyvinhän se sinne sujahti. Lopuksi vielä kerättiin rohkeutta ja kokeiltiin keinua. Keinu laskeutui pöydälle ja pään alla oli pehmuste, ettei kolausta kuulu. Ekalla kerralla Noel ei tajunnut, mistä oli kyse ja meni tosi innoissaan. Tokalla kerralla se yrittu puolessa välissä pois, mutta vaadin sitä vaan menemään loppuun asti ja lopussa se ottikin hyvin kontaktin. Loput toistot meni samalla mallilla, että se aina puolessa välissä vähän empi, mutta loppu meni hyvin. Eiköhän se tästä, kun vaan tarpeeksi hitaasti jaksaa edetä...

Tämä on yksi niistä neuvoista johon päätin uskoa. Noelilta pitää vaatia. Ja ainakin tällä erää se toimi. Noel ei ole oikeasti niin ressukka kuin millaisena sitä pidän. Se käyttää sitä luuloa hyväkseen ja väistää passiivisuuteen. Siltä voi vaatia, se ei mene siitä paniikkiin ja toimintakyky säilyy. Ikinä en ole sen paniikkia lietsonut tai sitä säälitellyt, mutta välillä on tullut ajateltua joissakin asioissa, että antaa olla, yritetään myöhemmin uudelleen. Näin en saa kuitenkaan tehdä, sillä koira oppii, että kun ei tee mitään, pääsee epämiellyttävästä tilanteesa pois... Se on vaan minulle juuri vaikeinta Noelin kanssa katsoa sen pelkoa ja olla itse reipas ja vaatia tekemään sitä asioita, joita se ei halua tehdä. Tekisi vaan mieli viedä se pois epämiellyttävästä tilanteesta (kummalle meistä se sitten onkin enemmän epämiellyttävää...). Vaikka niinhän se on, että jokainen joutuu joskus tekemään asioista, joita ei haluaisi ja Noelin tapauskessa ne on asioista, joiden se voi kuitenkin lopulta tajuta olevan ihan mukaviakin...

Harrastelua

Maanantaina oli agilityn jatkokurssin neljäs kerta. Teemana oli pakkovalssi eli ihan uusi juttu meille. Alla on yritelmää piirtä rata ;D

Pakkovalssit siis tehtiin ennen esteitä 2 ja 5. Parilla eka yrittämällä Noel tuli 2-esteestä ohi, mutta kun se kerran tajusi mitä pitää tehdä, teki se sen jälkeen aina oikein. Toinen pakkovalssi 4 ja 5-esteiden välillä onnistui joka kerta. Lisäksi ulkona tehtiin keppejä, 6 keppiä ohjureilla vähän eri kulmista. Noelilla on jo tosi hyvä rytmi kepeillä ja kohta voisi alkaa poistaa ohjureita.

Noel on ihan huippu agilityssä. Se on siinä tosi innokas ja kun se kerran tajuaa, mitä siltä haluan, se tekee sen jälkeen aina oikein. Eikä se tajuaminen yleensä vaadi kuin pari toistoa. Se lukee ohjaustani todella tarkasti ja myös noudattaa sitä. Palkaksi kelpaa aina pallo ja vauhtia löytyy. Agilityssä se ei ota häiriötä melkein mistään. Sen verran se kyllä kuumuu agilityssä, että muiden koirien lähelle sitä ei voi siellä päästää. Agility on niin paljon helpompaa kuin toko... Kun tuon innon ja häiriönsiedon vaan saisi siirrettyä sinnekin puolelle.

Tiistain tokoissa oli paikalla taas vain kolme koiraa, joten jokainen sai tehdä kaikki alo-luokan liikkeet. Hihnassa seuraaminen jätettiin väliin ja mentiin suoraan vapaana seuraamiseen. Kun paikalla oli niin vähän porukkaa, Noel jaksoi keskittyä ihan kiitettävästi ja itsekin pystyin pitämään koko treenien ajan sellaisen positiivisen mielen. Omasta mielestä seuraaminen oli Noelin seuraamiseksi tosi hyvä. Vähänhän sen paikka eli, mutta kontakti pysyi. Ohjaajan mielestä se kuitenkin edisti hirveästi, vaikka sehän meni niin kuin on opetettu... Eli sen paikka on aina ollut vähän edessä. Nyt on taas kuurina opeteltu taaempaa perusasentoa. Saa nyt nähdä miten kauan tämä taas kestää ja milloin palataan taas entiseen... Hyvin se on kuitenkin tajunnut jutun idean (kuten aina ;)).

Jäävistä maahan meno on tosi hyvä. Se heittäytyy maahan heti käskyn kuultuaan. Palatessani viereen, se nousi liikkurin käsky-käskyllä, mitä se ei ole ennen tehnyt. Seisomisessa se pysähtyi, mutta hiipi sitten muutaman askeleen verran perään. Luoksetulo oli super. Tulee vauhdilla ja hakee hyvin oikean paikan (mitä nyt tässäkin sen pari senttiä liian eteen). Sekä jäävissä, että luoksetulossa vaan ongelmana, että kun jätän sen se muuttuu levottomaksi ja alkaa vilkuilla ympärilleen. Tähän pitäisi puuttua olemalla koiralle yllätyksellisempi, jotta sen mielenkiinto pysyisi minussa ja se jaksaisi katsoa perääni, eikä ympärilleen.

Hyppy oli hieno. Irtosi hypylle ekalla käskyllä ja pysähtyi hypyn taakse, eikä väistänyt, kun siirryin sivulle. Olisi saanut pysähtyä nopeammin. Se on nyt oppinut kääntymään hyppyä kohti ja kun sanoin käskyn ennen kuin se oli ehtinyt kääntyä, se kääntyi loppuun asti vielä käskyn jälkeen. Luulen, että asiaa olisi auttanut ihan se, että olisin sanonut käskyn myöhemmin. Eihän se sitä käskyä varsinaisesti tarvitse, se kyllä tietää, mitä sen kuuluu tehdä. Käsky on vain muodollisuus, joka pitää sijoittaa oikeaan kohtaan.

Toisen koiran tehdessä liikkeitä, treenattiin sivussa. Noel jaksoi keskittyä tosi hyvin leikkimään ja tekemään, vaikka toista palkattiin vinkulelulla. Se oli ihan kuin oltaisiin oltu hallissa kaksistaan. Tällaisia onnitumisia tarvittaisiin kyllä paljon lisää. Tästä tulee niin iloiseksi, kun se jaksaa keskittyä ja olla oma iloinen itsensä :)

Loppuun otettiin vielä paikkamakuu. Noel nousi heti jätön jälkeen istumaan. Saattoi ottaa häiriötä siitä, kun viereistä koiraa jäätiin palkkaamaan. Meni käskystä takaisin maahan ja oli loppu ajan ihan hyvin. Tässäkin se tietysti pyöritteli päätään, mutta ei tää nyt mitenkään pahimmasta päästä ollut.

Yhteinen vuosi

Tästä lähdettiin tasan vuosi sitten. Vuosi on nyt kuljettu yhteistä taivalta ja hirmuisesti on molemmat opittu. Vielä enemmän on opittavaa ja eihän se oppiminen koskaan lopu.

Noel kävi torstaina terveystutkimuksissa, joista saatiin ainoastaan positiivisia uutisia. Silmistä ei löytynyt kerrassaan mitään, ei edes niitä sheltille tyypillisiä ylimääräisiä ripsiä. Eläinlääkäri sanoi Noelilla olevan sheltiksi isot silmät, mutta kuulemma isot silmät on useammin terveet kuin pienet. Tiedä sitten tämän paikkaansa pitävyyttä, mutta jos näin on, niin onpahan jotain hyötyä vähän isoista silmistä :D Polvet oli 0/0. Lonkat ja kyyväreet lausutaan tietysti kennelliitossa, mutta hyvältä ne molemmat näytti. Terveet ne on joka tapauksessa ja se on tärkeintä. Voin harrastaa koiran kanssa hyvillä mielin. Myös selkä kuvattiin ja sielläkin kaikki hyvin. Noel ei meinannut millään nukahtaa ja meinasi jo saada toisen piikin rauhoitusainetta, mutta ei onneksi kuitenkaan tarvinnut sitä. Ei se kunnolla nukkunut oikein missään vaiheessa, mutta oli kuitenkin niin rauhallinen, että homma saatiin hoidettua. Aina kun joku kolaus kuului, nousi pää pystyyn... Näköjään, kun on tarpeeksi vilkas koira, se on sitä rauhoitettunakin :D

Mätsäreissä on käyty syksyn aikana ahkerasti. Tosin vain kerran on sijoituttu. Siitä kuva yllä. Noelhan kilpailee nykyään aikuisissa, missä on ehkä vaikeampi sijoittua kuin pennuissa. Noelin käytös mätsäreissä on vähän taantunut kesän aikana ja sitä on nyt taas jännittänyt turhan paljon. Liikkeet meinaa aina mennä peitsaamiseksi. Tämän takia Noelille onkin varattu koirahieroja-aika viikon päähän. Se on pitkin syksyä peitsannut enemmän ja vähemmän. Saa nähdä antaako se käsitellä itseään ollenkaan...

Talven takia mätsärit jää nyt joka tapauskessa tauolle, mutta on ihan harkitsemisen arvoinen asia, käydäänkö niissä enää jatkossa, kun näin 15 mätsärin jälkeen tasan tiedän, että koira ei nauti tilanteesta sitten yhtään ja alan vähän epäillä oppiiko koskaan nauttimaankaan.

Talvi kävi täällä ja Noel sai uuden pompan :)

Agilityn jatkokurssi alkoi kolme viikkoa sitten. Agility on alkanut hyvin ja Noel muistaa keväällä opitut asiat todella hyvin, vaikkei koko kesänä treenattu ollenkaan. Nyt on päästy jo tekemään pientä radanpätkääkin, eikä vaan yksittäisiä esteitä. Pieni rangaskriisi tässä jo ehdittiin kokea, kun Noel säikähti renkaan ketjujen helähdystä, eikä olisi enää tahtonut tehdä koko rengasta ollenkaan. Tästäkin kuitenkin selvittiin ja kun tänään käytiin hallilla tokoilemassa ja sivussa kokeiltiin rengasta, niin Noel meni sen jo ihan innoissaan :)

Tokoryhmässä käydään edelleen joka tiistai tunnollisesti. Heh, kun tänään vilkaisin seurantalistaa, huomasin olevani ainoa, joka on ollut paikalla jokaikinen tiistai... Treenit siirtyi halliin muutama viikko sitten, mikä on aiheuttanut hieman päänvaivaa. Noel ottaa hirmuisesti häiriötä hallissa, mitä ihmeellisemmistä asioista ja tekee muutekin ryhmätreeneissä mitä sattuu. Ihan kuin sillä olisi esiintymisjännitystä. Kun treenataan itsekseen, se tekee tosi hyvin, leikkii hyvin ja on iloinen, mutta ryhmätreeneissä ei meinaa mistään tulla mitään. Yksin treenatessa se rakastaa noutoa ja hyppyä, mutta kun tuolla ryhmässä käsken sen tehdä niitä, se on kuin ei olisi koskaan kuullutkaan, mitä hyppy tai nouto tarkoittaa ja keskittyy ennemmin lattian haisteluun. Nyt on käyty hallissakin yksin treenaamassa, eikä sielläkääm ole yksin mitään ongelmaa. Kun ollaan kaksistaan, halli ei ole yhtään pelottava paikka, eikä lattian hajutkaan kiinnosta... Noh, ehkä se tästä talven aikana tottuu.

Me päästiin yhdityksen jäseniksi ja nyt on mahdollisuus käydä treenaamassa myös itsenäisesti. Viikolla vaan ei oikein ehdi, kun halli on arki-iltaisin aina varattu, mutta viikonloppuisin koitetaan aina käydä.

Noelilla on uusi paras kaveri Leevi :) Leevi on ollut muutamaan otteeseen meillä hoidossa ja pojat tulee juttuun tosi hienosti. Noel käyttäytyy ihan yhtä pentumaisesti Leevin kanssa leikkiessään kuin Leevikin. Noelista olisi varmaan hirmu kiva, jos meille tulisi pentu, Jasmin ei todellakaan olisi samaa mieltä ;)

Perjantai

Noel pääsi leikkimään pitkästä aikaa Elmo-mäykyn kanssa. Ensin mentiin koirapuistoon, mutta eihän Noel siellä taaskaan oikein viihtynyt, kun paikalla oli isoja koiria. Noel kertoi mielipiteensä koirapuistoilusta oikein selvästi kusemalla lahkeeseeni o_O. Oikeasti viimeinen niitti koirapuistoilulle oli puistoon tullut iso uros, joka haastoi vuorollaan vähän kaikkia. En halunnut tietää, miten Noel olisi haasteeseen vastannut. Käveltiin siis kaukalolle, jossa Noel ja Elmo sai jatkaa.

Jotenkin niillä vaan käy ajatukset yhteen. Noel ei oikein kunnolla leiki minkään muun koiran kanssa. Elmoakin se saattaa aluksi vähän ujostella, kun Elmo juoksee suoraan päin, mutta pian se antaa samalla mitalla takaisin. Ei Noelia saisi millään mitään painileikkejä leikkimään, kunhan juoksevat ja törmäilevät toisiinsa. Sää oli aika kuuma ja kun vielä lenkkeiltiin, niin Noel oli aika väsynyt kotona. Vähän jo epäilin, miten se jaksaa illan tokotreenit, mutta tunnin unien jälkeen se oli taas täydessa vauhdissa.

 

Tokotreeneissä aloitettiin kaukoilla. Avo-kaukot sujuu jo ihan hyvin. Parin metrin päästä pystyin käskyttämään. Noel on oppinut hyvin käsimerkit, eikä välttämättä tarvitse suullisia käskyjä ollenkaan. Hieman ongelmia aiheutti maan haistelu ja nuoleminen, jota seurasi leuan väpätys... Paikalla oli siis juoksuinen narttu. Toinenkin paikalla ollut uros oli vähän kuutamolla. Noelia auttoi kuitenkin paikan vaihto kohtaan, jossa narttu ei ilmeisesti ollut istuskellut ja maan nuoleminen loppui. Muuten juoksunarrtu ei vaikuttanut Noeliin. Seisominen kaukoissa ei oikein onnistu. Kun on vielä häiriötä Noel alkaa stepata seisomaan nousuissa.

Sitten otettiin tunnaria. Noel etsi ensin muutaman kerran pelkästään omaa. Sitten kokeiltiin kahta kapulaa, joista toinen oma. Noel haisteli ensin omaa ja meinasi jo ottaa sen. Sitten se pudotti oman ja meni haistelemaan väärää. Hetken pähkäiltyään se päätti ottaa molemmat kapulat suuhunsa ja tuoda ne... Sitten tehtiin niin, että ohjaaja astui väärän päälle, jotta Noel ei voisi sitä vahingossa ottaa. Kyllähän Noel aina oman toi, mutta kävi haistelemaas myös väärää ja taisi kokeillakin sitä. Noelilla ei siis tuntunut olevan tunnarista muuta tajua kuin että jotain pitää hakea...

Koska paikalla oli hyppyeste tehtiin sitäkin vähän kirjavalla menestyksellä. Lopuksi otettiin paikkamakuu. Noel oli reunimmaisena lähellä tietä, jossa juuri paikkamakuun aikaan meni paljon autoja. Noel makasi silti hienosti 2,5 minuuttia. Välillä kävin piilossa auton takana, jolloin Noel muuttui selvästi levottomammaksi ja pää alkoi pyöriä, kun se muuten katsoi hienosti minua. Tällä hetkellä tuntuu, että ryhmässä se makaa hienosti ja katsoo minua, mutta jos yritän ottaa paikkamakuuta itsekseen sen pää pyörii kuin hyrrä ja se on nyt pari kertaa noussut istumaankin...

Tokottelua

Tänään käytiin testattavana, että päästäänkö kisaavien tokoryhmään. Noel suoritti alokasluokan liikkeet liikkuroituna kokeen omaisesti. Seuraamisissa paikka alkoi loppua kohden kärsiä, kun ei olla ikinä tehty niin pitkää seuruuta. Juoksuosuudet meni yllättävän hyvin, vaikka niitä on taidettu treenata 2 kertaa... Luoksetulo meni hyvin. Noel tuli vauhdilla, mutta sai jarrutettua niin, että sivulle tulo oli kohtuullisen korrekti. Liikkestä maahan oli hyvä. Liikkestä seisomisessa liikkui oman mittansa verran. Hyppyä ei suostunut tekemään kuin vasta sen jälkeen kun oli saanut käydä tutustumassa esteeseen. Paikkamakuuta ei tehty.

Hirveästi saatiin neuvoja, miten toimia jatkossa. Pääpaino oli siinä, että Noel tarvitsee edelleen hirmuisesti häiriötreeniä. Tämän osalta pitää nyt kyllä ryhdistäytyä jatkossa. Ihan perusasentoa pitäisi treenta eri paikoissa. Lisäksi sitä perusasentoa pitäisi muutenkin treenata, sillä se vähän elää, eikä ole aina sama. Päästiin siis ryhmään nyt ainakin seuraavaksi 8 viikoksi ja toivottavaa olisi kisata vielä tänä vuonna o_O.

Lopuksi päästiin treeneihinkin mukaan ja saatiin ottaa omavalintainen liike ohjaajan kanssa. Noel oli kuitenkin tässä vaiheessa ollut kentällä jo yli 1,5 tuntia ja taisi jo alkaa vähän väsymys painaa. Ohjaajan pienet lapset oli kentällä yhtä aikaa, mikä sai Noelin ihan lukkoon, eikä seuraamisesta tullut mitään. Noel halusi vaan piiloutua selkäni taa. Päätettiin ottaa loppuun vaan joku Noelille kiva liike ja lopettaa siihen. Tehtiin siis luoksetulo. Noel uskalsi kuitenkin jäädä istumaan ja tuli iloisesti luokse.

Vaikka paremminkin olisi voinut mennä, niin silti olin ylpeä pienestä sheltti pojastani. Eihän sillä ole ikää kuin 11kk ja ohjaajana minulla ei ole mitään aiempaa tokokokemusta. Treenien jälkeen Noel on ollut tosi väsynyt ja suostui jopa nukkumaan kainalossa. Se on kyllä ihan vaan tervettä väsymystä. Sentään tuokin koira voi joskus olla väsynyt :D .

Tokokurssi

Eilen alkoi kisavalmiiden tokokurssi, jolle siis ilmoitin Noelin heti tuon ensimmäisen alkeiskurssi jälkeen, jotta päästäisiin harjoittelemaan jotain järkevääkin. Jos tuosta alkeiskurssista oli jotain hyötyä, niin hyuomasin Noelin perusasennon olevan todellakin hieman edessä. Tämä johtunee siitä, kun Noel jää joskus siten, että sen takamus on hieman vinossa selkäni taakse ja pyydän sen aina korjaamaan asentoaan tulemalla vähän eteenpäin, jolloin asento suoristuu. Nyt on siis naksuteltu perusasentoa vähän taaemmas, mutta aika paljon saa kyllä tehdä työtä, että muutos olisi pysyvä.

Esimmäisellä kurssikerralla tehtiin ensin kontaktiharjoitus, jossa muut koirat oli perusasennossa ja yksi kerrallaan kiersi muita ja jätti koiran välillä istumaan muiden koirakoiden väliin kiertäen muita itsekseen. Harjoitusta on hieman vaikea selittää, mutta ihan hyvin meni. Noel ei ollut kiinnostunut muista, seurasi ihan hyvin ja jäi kiltisti istumaan paikalleen kun piti.

Sitten tehtiin kuuneluharjoituksia, jossa koirat oli hyvin lähellä toisiaan ja ohjaajat käski vuorollaan koiria istumaan ja maahan. Noel ei reagoinut kertaakaan muiden käskyihin, mikä ei tullut kyllä yllätyksenä. Noelhan ei ikimaailmassa edes istu kenenkään muun kuin minun käskystä o_O.

Lopuksi otettiin paikkamakuu väh. 2min., osa teki pitempään ja meni piiloon. Itse en halunnut mennä piiloon, vaan halusin varmistaa onnistumisen. Ehkä ensiviikolla sitten. Noel makasi vähän yli 2min. todella hienosti. Se oli tarkkaavainen, eikä sen pää pyörinyt yhtään. Se ei vilkaissut edes ohi ajavia autoja, eikä käynyt lonkalleen. JES.

Nyt Noel potee ensimmäistä ripuliaan, tosin ei tilanne nyt kovin huono ole. Aamuruoan se oli oksentanut ja päivällä teki ripulit ulos, sekä nyt illalla sisälle... Ei se kuitenkaan mitään vesiripulia ole. En tiedä, voisiko syynä olla, että nyt on treenattu sen verran ahkerasti, että Noel on saanut aika reippaasti herkkuja oman ruoan lisäksi vai onko se sitten syönyt jotain muuta. Nyt vaan canikuria huuleen ja toivotaan, että tilanne korjaantuu ennen tiistaita, sillä silloin olisi luvassa jotain ihan muuta kuin alkeiskurssia...

Shelttilenkki nro 3

Tänään käytiin shelttilenkillä. Mukana taisi olla 12 shelttiä. Koirapuistossa oltiin Noelin kanssa vain hetki, kun se ei oikein viihtynyt siellä. Lenkillä se sen sijaan oli innoissaan ja halusi kulkea muiden lähellä. Yhteiskuvassa se ei näytä kovin iloiselta... Olihan se ihan kamalaa, kun mamma jätti ihan yksin niiden kauheiden koirien viereen...

Ennen shelttilenkkiä oltiin tokotreeneissä. Meillä alkoi seuran tokon alkeiskurssi, joka oli kyllä aika pettymys. Kun tokokoulutusta kyselin kerroin, että Noel osaa alokasluokan liikkeet ja vastaus oli, että mukaan pääsee vain alkeiskurssin kautta. Ryhmät on ensisijaisesti jäsenille. Kurssilla kuitenkin suurin osa koirista oli nuoria pentuja, jotka ei ole ollenkaan tokoilleet. Sinänsä alkeiskurssi on niille ihan oikea osoite, mutta mitä me siellä tehtiin... Ensin oli luoksepäästävyys (jota on aina tarpeen harjoitella), joka meni Noelilta ihan hyvin, ei väistänyt. Sitten otettiin luoksetuloja, siten että ohjaaja piteli kiinni (eihän nää vielä pysy paikallaan...). Noel tuli lujaa (totta kai ;)). Sitten selostettiin. miten opetetaan perusasento... Millään aiemmallakaan kurssilla ei olla näin 0-tasosta lähdetty liikkeelle. Kotiläksyksi tuli opetella perusasentoa ja luoksetuloa... Mitenkähän Noel ne ehtii viikossa oppia :O ...

Ei siis mitään toivoa päästä harjoittelemaan paikalla oloa rivissä tms. En oikeasti ymmärrä, mitä me tästä hyödytään... Noh ehkä se ryhmäpaikka kurssin jälkeen, jos jaksetaan kurssi käydä. Eka kerta oli enimmäkseen odottelua, kun ryhmässä oli 10 koiraa, joka on kyllä aika paljon, vaikka ohjaajia olikin 2. Ainahan ryhmätilanteet on hyvää häiriötreeniä, tosin Noel ei tuntunut ottavan muista häiriötä, mikä sinänsä on hyvä, mutta toisaalta ei saada edes sitä hyötyä irti, että se oppisi olemaan huomioimatta muita. Nyt kyllä ekan kerran tuntuu siltä, että ollaan oikeasti kurssilla, josta ei hyödytä mitään ja jonne ei ole kiva mennä...

Tänä aamuna jäljestettiin makkararuudussa, jota Noel teki toisen kerran elämässään. Edellisestä on jo aikaa, mutta Noel tuntui nyt pysyvän paremmin ruudun sisäpuolella. Se myös keskittyi hommaan tosi hyvin, eikä huomioinut edes ohi mennyttä koiraa :) Katsotaan edistytäänkö tässä joskus. Tarkoitus olisi siis harjoitella PK-jälkeä.

Sunnuntaina oltiin mustikassa, josta kuvat ovat peräisin. Noel pysyi tosi hyvin lähettyvillä, eikä siitä tarvinnut olla huolissaan. Jos se hävisi näkyvistä, se löytyi ojan pohjalta kaivelemasta turpeita... Lampeen se ei onneksi mennyt, vaikka kävikin rannassa kurkkimassa. Mustikatkin saivat olla rauhassa. Pari se taisi syödä, kun kädestä tarjosin, mutta ei suoraan puskasta.

Noel täytti 9.8 11kk. Kuukauden päästä siis jo 1w.!!! Joku päivä lenkillä tajusin, ettei mulla olekaan enää pentua, vaikka Noel onkin meidän perheen pentu varmaan lopun ikäänsä :)