torstai 29. marraskuuta 2012

Terveystuloksia

Nyt voisi jo kirjoitella, kun on toipunut ensi järkytyksestä. Noelin terveystulokset tuli virallisiksi viime viikolla
Lonkat hienosti A/A, mutta kyynäreet 0/1. Eihän tämä nyt mikään maailman loppu ole ja paljon huonommatkin tulokset olisi voinut tulla, mutta kyllä vaan silti harmittaa. Tulosta nyt vaan ei voi muuttaa ja tämän kanssa eletään eteenpäin. Ikään kuin varmistukseksi soitin vielä kennelliittoon kysyäkseni, mitä siinä kuvassa oikein näkyi ja vastaus oli, että varislisäkkeen alueella useissa kohtaa pieniä muutoksia. Kuulemma kuva ei ole diagnostinen, eikä siitä voi oikein muuta sanoa...

Viikko sitten käytiin lopulta siellä koirahierojalla. Ensin katsottiin koiran liikkeitä ja noh, eipä tullut yllätyksenä, että se peitsaa. Lisäksi se seisoo kierossa kuin korkkiruuvi. Tämänkin olen huomannut, mutta olen siihen jo niin tottunut, etten enää kiinnitä siihen huomiota, se kun on seissyt siten pennusta asti... Sitten itse hierontaan. Noel antoi (Noeliksi) hieroa itsensä ihan hyvin. Selkä oli kipeä ja sitä hieroessa se yritti nousta ylös. Selän kipeytyminen johtuu mahdollisesti hihnassa vetämisestä ja aiheuttaa peitsaamisen. Hieronnan jälkeen Noel peitsaa kuten ennenkin. Eilen hieroin sen itse uudelleen. Selkä oli yhtä kipeä kuin viikko sitten ja Noel peitsaa edelleen... Nyt en ole huomannut, että se seisoisi yhtä kierossa kuin ennen, mutta voi olla, että kuvittelen. Tuntuu, että tuo banaanin muodossa seisominen liittyy ehkä jännittäviin tilanteisiin tai ainakin se korostuu silloin. Asento voi olla ihan tapakin. Ell on kuitenkin kuvannut selän terveeksi...

Maanantaina oli agilityä, mihin kaikesta edellä mainitusta huolimatta mentiin. Teemana oli takaaleikkaus. Koira osasi oikein hyvin, minulla oli ajoituksessa ongelmia, mistä seurasi hyvin pitkiä kaarroksia... Sitten oli vuorossa se kamala keinu. Ohjaaja otti keinun vastaan, ettei se pamahda. Noel meni sen ihan hyvin. Se ääni on se ongelma. Se säikkyy ihan pientäkin keinun kolausta, vaikkei se arkielämässä ole mitenkään erityisen ääniarka. Lopuksi vielä rengasta. Yksittäisenä esteenä menee hyvin, mutta radan osana tuotti ongelmia. Noel päätti mennä renkaan sivusta ja sehän meni. Todella monta kertaa. Aina vaan uudestaan ja uudestaan. Vaikka palkkaa ei tullut, homma oli siitä hauska leikki. Aina vaan uudestaan putkeen ja renkaan sivusta. Ja uudestaan ja uudestaan... Hulluilla on halvat huvit ja idiooteilla ilmaiset. Kyllähän se sitten lopulta meni siitä renkaastakin, kun avustaja oli lelun kanssa renkaan takana ja osittain esteenä, ettei se päässyt siitä renkaan vasemmasta sivusta, mistä se aina meni...

Tiistaina oli tokotreenit. Ensin oltiin ympyrässä ja koirat perusasennossa. Ohjaaja yritti houkutella koiria lelulla ja nameilla ja käskeä niitä. Noelille suurin haaste tällaisissa harjoituksissa on, että se kokee epäilyttävänä sen, että joku ihminen tulee lähelle ja kiinnittää siihen huomiota. Lelulla häirinnästä se selvisi hyvin. Sillehän ei tulisi mieleenkään leikkiä vieraan kanssa... Namit oli pahempi häiriö. Vähän piti kurkotella nenä pitkällä, mutta paikalla pysyi kuitenkin. Yhtä ohjaajan maahan-käskyä se totteli, mitä ei ole ennen tehnyt.

Sitten koirat ympyrään paikkamakuuseen ja taas häiriköitiin. Lelu ei ollut ongelma, tosin nyt Noel alkoi jo olla aika epäluuloinen häiriköijää kohtaan. Se mulkoili korvat luimussa ja yritti ihan huomaamatta hivuttautua kauemmas. Seuraavalla kierroksella käskytettiin. Istu-käsky osoittautui mahdottomaksi jättää noudattamatta. Se vaan kerta toisensa jälkeen nousi istumaan ja jo pieni ohjaajan käden heilautus ilman käskyä sai sen nousemaan. Ja jokaisella nousulla ja takaisin maahan menolla, se siirtyi vähän kauemmas ohjaajasta. Taisi se lopulta ymmärtää, ettei saanutkaan nousta. Muihin käskyihin se ei reagoinut, mutta tämä oli jotenkin vaikea.

Sitten varsinainen paikkamakuu rivissä. Noel oli aika rauhallinen ja kävin sitä välillä palkkaamassa. Pääasia, että siihen voi taas alkaa luottamaan, että se ei nouse sieltä. Seuraavana paikkaistuminen. Pysyi hyvin, mutta kurkotteli vähän joka suuntaan, saikohan jotain hajuja, mitkä kiinnosti.

Ohjaajan kanssa tehtiin ruutua. Yritettiin saada Noel menemään tyhjään ruutuun, kun se on aiemmin mennyt namialustalle. Noh, se oli tyhjässä ruudussa yhtä pallo hukassa kuin ennenkin. Pyöri vaan etsien sitä namialustaa. En nyt jaksa tästä olla hirveän huolissani, kun tuskin koskaan päästään voittajaan asti. Ruutua on vaan kiva tehdä välillä, kun se on Noelista niin kivaa, ihan niin kuin tunnarikin. Lopuksi vielä seurattiin. Noel kuulemma seurasi nyt paremmin kuin ikinä. Ei siis ole mennyt hukkaan tämä seuraamisen alusta opettelu uudelleen. Nyt pitää vaan malttaa edetä tarpeeksi hitaasti. Ja seuraamista ei pidä selvästikään treenata joka päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti