Noel pääsi aamulla jäljestämään oikein osaavan silmän alle. Jälkihommat on meiltä vähän jäänyt, mutta nyt kevään tullen ajattelin ryhdistäytyä ja treenata edes sen verran usein, ettei edellinen treenikerta ehdi unohtua koiralta.
Aloitettiin namijäljellä, joka oli n.20-30 metriä, joka askeleella nami ja lopussa purkki, jossa palkkana kissanruokaa. Vähän se oli sähellystä ja Noel pääsi aina syömään jo ohittamiaan nameja, koska olin liian hidas estämään, enkä nähnyt nameja maasta, kun ne oli niin pieniä. Hyvin se kuitenkin meni koko ajan nenä maassa ja lopulta päädyttiin purkille, jossa käskin sen maahan ja avasin purkin. Noel meni purkille saakka nenä maassa, eikä lähtenyt katseella sinne. Oli siellä pieniä onnistuneitakin pätkiä ja oli hienoa nähdä Noelin työskentelevän niin keskittyneesti ja rauhallisesti häntä alhaalla.
Seuraavaksi tehtiin eläinkoe ja tehtiin namiton jälki purkille, jonka teon Noel sai katsella. Tässä se ei kuitenkaan saanut juonen päästä kiinni. Sitten pidettiin taukoa ja kävin katsomassa osaavan koiran jäljestystä.
Tämän jälken tehtiin vielä kolmas namijälki. Erona ensimmäiseen lopussa nameja oli vain joka toisella askeleella. Nyt koitin olla tarkempi. Koitin pitää liinan kireänä ja tulla niin koiran perässä, ettei se voi kääntyä taakse. Jälki oli parempi kuin ensimmäinen ja varsinkin lopussa, missä nameja oli harvemmin, keskittyminen tosi hyvää. Tätä pitää ehdottomasti jatkaa, sillä Noelille tekee hyvää tehdä jotain, missä sen kierrokset ei ole katossa ja se pystyy keskittymääm.
Lopuksi tehtiin vielä esineruutua. Tämä oli Noelista tosi kivaa ja nyt se pääsi juoksemaan täysiä. Noel näki kun esine vietiin ja lähti lujaa ja varmasti esineelle. Löysi nopeasti ja toi takaisin. Palautustyylihän sillä on sylkäistä esine mun jalkoihin, mutta se nyt ei ole niin tarkkaa, kun huvikseen tätä tehdään. Kolme kertaa toistettiin. Keskimäisellä kerralla Noelilla taisi mennä vähän pitempään löytää esine. Tätäkin voisi treenata ihan vaan siksi, että se on Noelista niin kivaa.
----------------------------------
Illalla käytiin vielä treenaamassa tokoa lähikentällä, joka alkaa lopulta olla sen verta kuivunut, että sieltä selviää kuivin jaloin. Olen nyt koittanut panostaa eripaikoissa treenaamiseen ja Noel on pystynyt keskittymään eri paikoissa yllättävän hyvin (Noeliksi, ei se tietenkään vieraassa paikassa toimi yhtä hyvin kuin tutussa hallissa). Viikon päästä olisi möllitkin tulossa. Meinasin kyllä lähteä, mutta pitänee mennä huumorimielellä...
Täänään treenattiin ruutua. Ruutu alkaa olla jo parempi ja Noel osaa sen myös vieraissa paikoissa. Paikka ei kuitenkaan ole vieläkään täysin varma. Tänään se taas jostain syystä hakeutui monta kertta takanauhasta yli. Olen päässyt eroon pysäytyssanasta ja se osaa hakeutua oikeaan paikkaan itsenäisesti. Paikka ei myöskään elä kovinkaan paljoa sivutaissuunnassa enää. Kokeessahan koira pysäytetään ja jos vaan ajoitan käskyn oikein, niin silloinhan se jää ruudun sisään, vaikka se tähtäisikin takalaidasta yli... Koitan kuitenkin korjata tätä.
Luoksetulo on taas osoittautunut erittäin suureksi ongelmaksi. Viime tiistaina tehtiin ohjatuissa treeneissä luoksetulo kisamaisesti ja Noel teki ihan törkeän läpijuoksun, mitä ei ole ikinä tehnyt. Se ei reagoinut mitenkään kumpaankaan pysäytykseen... Vire oli todella korkea, mutta ei se nyt silti saisi sivuuttaa käskyjä. Koitettiin sitten stoppia pallon heitolla ja pallosta huolimatta tuli luokse... Nyt on sitten tehty taas kuurina pysäytyksiä ja stopit on mielestäni ihan ok vauhtiin nähden. Maahanmenot voisi kuitenkin olla selvästi nopeampia. Niitä olen nyt työstänyt takapalkalla, mikä sinänsä toimii, mutta aiheuttaa ennakointia ja olen vähän skeptinen toimiiko ne maahanmenot sitten kuitenkaan ilman sitä takapalkkaa.
Tehtiin yksi tunnari, joka oli oikein hyvä. Lähti kapuloille lujaa, mutta jarru toimi tällä kertaa ja haisteli huolellisesti. Nosti oman epäröimättä heti kun osui kohdalle. Palkkasin saman tien ilman palautusta, kun oli niin hieno. Kaukoja tehtiin myös vähän. Koitan näissä nyt välttää hirveää hinkkausta, ettei vire pääsisi liian alas. Ensin ns. helppoja vaihtoja (eli ei s-i) useampi. Ekalla kerralla ei ollut oikein itsehillintää ja käänsi joka vaihdolla itseään takapalkkaa kohti... Toisella kerralla pysyi suorassa ja vaihdot oli puhtaita. Sitten kokeilen s-i-vaihtoa suoraan kymmenestä metritä ja sehän onnistui! Vähän se jää turhan kasaan, mutta kunhan ei etenisi. Toisella kerralla tuli hieman eteenpäin, uusi yrtiys kuitenkin onnistui ja annoin olla. Ehkä tää tästä.
Olin eilen muutamalla koira-aiheisella luennolla, joista mahdollisesti tulossa muistiinpanoja myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti