sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Syksyisiä kuulumisia

Ollaan eletty vähän hiljaiseloa viimeksi kulunut kuukausi. Ollaan me Einon kanssa pikku hiljaa treenailtu EVL:n liikkeitä, mutta treenitahti on jäänyt sellaiseen 2-3krt viikossa tahtiin. Agilityä ei ole treenattu sitten Saijan valmennuksen syyskuussa ja seuraavat kisatkin taitaa mennä ensi vuoden puolelle. Kisoihin kuitenkin olisi hinku, niin päätin sitten ilmoittautua rally-tokokisoihin. Mennään Einon kanssa avoimeen luokkaan siitä ilosta, ettei siellä tarvita enää hihnaa ja toisaalta se on vielä tosi helppo luokka, missä ei tarvitse osata oikein mitään. Noelkin pääsee yrittämään sitä viimeistä hyväksyttyä tulosta mestariluokasta RTK4:een.

Einon treeneistä voisi kertoa sen verran, että ollaan treenattu nyt pääasiassa kiertohyppynoutoa, eteen lähetystä ja merkkiä. Kiertohyppynoudossa päätin vaihtaa Einon kiertosuuntaa. Sille luontaisempi suunta olisi vasemmalta oikealle, mutta se on myös se suunta, johon se haluaisi aina tilaisuuden tullen flänkätä. Flänkkiongelman poistamiseksi se siis jatkossa joutuu kiertämään oikealta vasemmalle. Näin päin se juoksee suoraan merkille. Uuden suunnan oppiminen on käynyt Einolta yllättävän nopeasti ja nyt se pystyy jo kiertämään täydestä matkasta tähänkin suuntaan. Myös liikkeen loppuosaa on treenattu ja Eino alkaa jo aika hyvin osua hypyille kapuloiden kanssa.

Eteen menossa on tullut vähän takapakkia, kun sen treenaamisessa oli vähän taukoa. Nyt kun siirryttiin halliin treenaamaan, juoksutan Einoa taas seinän vieressä olevalle namikupille ja välillä sitten tehdään tyhjiä. Einolla on kyllä ajatusta eteen menosta, mutta tässäkin se meinaa välillä lähteä flänkkäämään vasemmalle. Viimeistään siinä vaiheessa kun huudan jes, se lähtee kaartamaan vasemmalle. Toki jessin jälkeenhän se saa niin tehdä, mutta silti en tykkää siitä. Niinpä sillä nyt joko on se namikippo siellä edessä, jonne sen vapautan tai jos lähetän tyhjään, niin stoppaan ja menen palkkaamaan namilla. Lelut kun vaan pahentaa flänkkiä ja toisaalta aiheuttaa myös jähmimistä.

Myös merkillä ongelmaksi on muodostunut se, ettei sinne voi juosta suoraan. Muutamissa viime treeneissä tähän on kuitenkin löytynyt ratkaisuksi namialusta merkin takana ja voimakas hetsaaminen. Tällä nyt jatketaan jonkin aikaa ja kasvatetaan uskoa siihen, että siellä merkin takana odottaa nami. Onhan siinä aikamoinen apujen häivyttäminen edessä, mutta näinhän se ruutukin lopulta saatiin toimimaan, kun ongelmat oli ihan samat. Huvittavaahan näissä flänkki- ja silmänkäyttöongelmissa on se, ettei Eino lampailla osaa näitä ominaisuuksiaan käyttää :P

Alla syksyisiä kuvia tältä päivältä :)















lauantai 16. syyskuuta 2017

Einolle VOI1

Käytiin Einon kanssa tänään Pieksämäellä tokoilemassa ensimmäistä kertaa voittajaluokassa. Otettiin vähän erilainen lähestyminen kokeeseen kuin aiemmin, eikä treenattu tällä viikolla kuin kerran. Viime viikollakaan ei taidettu treenata kuin pari kertaa. Ei tuntunut yhtään siltä, että on mihinkään kokeeseen menossakaan, kun ei treenannut, toisaalta kokeessakaan ei jänittänyt niin paljon kuin aiemmin, kun ei tarvinnut tehdä mitään viime hetken hinkkauksia.

Koepaikalla Eino kävi spurttailemassa ensin metsässä ja sen jälkeen se sai juosta patukan kanssa kentällä. Palkkasin luoksetulon stopin, muutaman vaihdon kaukoja ja liikkeestä istumisia. Tehtiin tunnari liikkuroituna. Lopuksi vielä patukan kanssa juoksemista. Hallissa en enää tehnyt sen kummempia virittelyjä.

Paikalla makaaminen: 10 Piilossa muistin, ettei olla ikinä tehty paikkista häirittynä. Normi häiriön lisäksi liikkuri oli rakennellut ruudun paikkiksen aikana... Ei ollut häirinnyt Einoa.

Seuraaminen: 9 Todella lyhyt selkeästi avoimen luokan seuraaminen... Peruutusaskelissa pääsi ääni ja olihan tuo vähän levotonta.

L: 8,5 Hyvä seisominen, Einolle todella nopea istuminen. Istumisessa kuitenkin liikutti tassua ja seuraaminen oli vähän levotonta.

Luoksetulo: 10 Todella hyvä stoppi hyvällä alustalla.

Ruutu: 10 Nyt ei ollut ennakoinnista tietoakaan, ei stopin, eikä maahanmenon suhteen.

Ohjattu: 8 Nosti todella nätisti kapulan, mutta pudotti. Nosti kuitenkin ripeästi uudelleen oma-aloitteisesti.

Tunnari: 10 Haisteli kapulat kahteen kertaan läpi, vaikka selvästi merkkasi oman jo ensimmäisellä kierroksella. Kuitenkin suht rauhallinen haistelu ja kaikki kapulat pysyivät alkuperäisillä paikoillaan!

Kaukot: 7,5 I-S liikkui ja M-I meinasi ennakoida seisomista, mutta sai korjattua. Oltiin kuitenkin samalla aaltopituudella ja Eino teki samoja vaihtoja, mitä käskytin.

Metallihyppynouto: 5 Onnistuin taas heittämään kapulan laipalleen. Eino alkaa kuitenkin ilmeisesti jo tottua ja nosti nätisti. Hyppäsi takaisin ja sylkäisi kapulan eteeni. En tiedä, mitä lie ajatteli, kun ei se treeneissä ole noin tehnyt. Hetken mietittyäni nostin itse kapulan ja saatiin vielä pisteitä.

Kokonaisvaikutus: 10

YHT. 281,5p. VOI1, sija 1., tuomari Anne Nokelainen

Pikku kapulakämmeistä huolimatta kokonaisuudessaan hyvä koe. Eino ei tuntunut ylivireiseltä, vaikka seuruu näyttääkin aika töpötykseltä. Nyt kohti isojen poikein luokkaa EVL:lää :)


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Tuore 2-luokkalainen

Kisattiin Einon kanssa eilen kotipitäjässä ja niinhän siinä kävi, että SERT napsahti heti ensimmäiseltä radalta. 23 starttia ja 5 kuukautta siihen meni. Riippuu varmaan keneltä kysyy, onko se paljon vai vähän. Ehkä ihan sopivasti.

Toinen luva tuli tasan kuukausi sitten Savonlinnassa hyppäriltä. Sillä radalla kyllä sattui ja tapahtui, olin koko ajan vähän myöhässä ja Eino ehti tehdä kaikenlaisia pyörähdyksiä, mutta nolla se silti oli. Sijoituttiin toisiksi (etenemä 5,14 m/s), mutta ainakin tiedän, mihin se hävitty aika meni.

Eilinen rata tuntui rataantutustumisessa melko haastavalta, sillä siinä oli niin paljon käännöksiä. Jälkeen päin ajateltuna se ehkä onnistui niin hyvin juuri siksi, kun siinä oli niitä käännöksiä. Tykkään itse siitä, että koiraa saa pitää hanskassa radalla, eikä tarvitse päästää sitä irtoamaan. Lähtötilanne onnistui paremmin kuin ikinä. Sain tuotua Einon hallinnassa radalla ja sillä pysyi peppu maassa. Ehkä siitäkin tuli sellainen fiilis, että homma on hanskassa. Aina on tietysti parannettavaa, mutta olen rataan aika tyytyväinen. Mitään hirveän pitkiä kaarratuksia ei tullut, lopussa oli sellainen pieni kalastus yhdelle hypylle :P Etenemä oli vain 4,40m/s, sillä kuitenkin voitettiin.

Päästiin starttaamaan myös kakkosissa. Rata oli kivan tuntuinen, ihan mentävissä. Rata kuitenkin kosahti samaan kohtaan kuin hyvin monella muullakin. Kohtaan, jota suurin osa ei varmasti ajatellut haastavaksi. Koira piti irrottaa hypylle, joka tuntui olevan ihan loogisesti sen linjalla. Eino ei kuitenkaan sinne irronnut, rytmitys oli sille liian voimakas. Kun sitten lähetin sen uudelleen hypylle, irtosi se liiankin hyvin ja kävi ylimääräisessä putkessa. Huvittavaa, että näin kävi myös monelle muulle. Ensin koirat ei irronneet ja sitten ne irtosikin liikaa.

Alla videot 0-radoista:




Einon sertikuva :)

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

TOKO SM 2017

Viikonloppuna kisattiin Einon tokouran toiset arvokisat. Olipas aika rankka viikonloppu, kun oma vuoro oli sunnuntaina ihan viimeisten joukossa. Koko viikonloppuna ei oikein voinut keskittyä muiden suoritusten seuraamiseen, kun koko ajan oli mielessä se oma vuoro.

Perjantaina käytiin treenaamassa Ojangossa. Tehtiin lähinnä liikkeiden välejä ja alkuja ja Eino oli tosi hyvän tuntuinen. Ei tuntunut kyttäävän ympärilleen. Istui liikkeestä istumisen. Kisapaikalla oli reilusti ylimääräistä tilaa, joten treenattiin myös lauantaina kisojen aikaan. Eino teki nytkin tosi hyvin, mutta oli aika korkeassa vireessä ja seuraamisen aloituksissa tuli ääni. Tehtiin taas muutamat istumiset liikkuroituna. Yhden mokasi, kun oma rytmitys oli pielessä, autettuna istui. Launatai-iltana käytiin treenaamassa, mutta Eino teki vain paikkaistumisen, missä ei huomautettavaa. Paikka oli todella avara keskellä peltoja, niin en uskaltanut treenata enempää, sillä arvaan että olisi päädytty vain vääntämään kyttäämisen kanssa, kun mitä avarampi paikka, niin sitä pahempaa se on.

Myös sunnuntaina oli tarkoitus treenata ihan reilusti ennen omaa vuoroa, mutta keli olikin sen verran lämmin ja oma olo jännittynyt, että katsoin paremmaksi olla hinkkaamatta isommin. Tehtiin kuitenkin taas seuruuta äänillä höystettynä ja istumia sekä kaukoja. Ennen omaa vuoroa oli vielä tarkoitus seuruuttaa löysät pois, mutta Eino tuntuikin vähän nuutuneelta lämmön takia, niin treenaaminen jäi hyvin lyhyeksi tässäkin kohtaa. Jos nyt jotain positiivista, niin enää ei tullut ääntä.

Kehä 1:

Ruutu 10 Ensimmäisenä liikkeenä oli ruutu. Eino lähti hyvin, mutta alkoi ennakoida stoppia heti etunauhalla, joten jouduin stoppaamaan sen siihen. Flänkkäsi myös vasempaan, joten jäi tosi rumasti vasempaan etukulmaan, häntä ulkona sivunauhalta. En uskaltanut katsoa, mitä numeroa tuomari näytti. Ei oltaisi ansaittu tästä kymppiä, koska ennakointi oli ihan selvää.




Kaukot: 9 Ensimmäinen istumaan nousu hyvä, mutta toiseenpa tarvitsikin tuplakäskyn. Enpä ole koskaan ajatellut, että näinkin voi käydä, kun aina sitä vaan vahvistaa sitä ensimmäistä nousua.



Seuraaminen: 8,5 Eino seurasi hyvin ja hiljaa, mutta itse mokasin. Kun olisi pitänyt ottaa 2 askelta eteen, otin taakse. Tämän jälkeen liikkuri käskytti 2 askelta taakse, mutta päätin tehdä eteen, jotta molemmat askeleet tulisi tehtyä. Tuomari tykkäsi kovasti Einon seuruusta, jonkin kommentoi, että "melkein koskee liikaa ohjaajaan", mutta vähensi pisteitä ohjaajan tottelemattomuuden takia. En sitten tiedä, mitä olisi muuten saanut.




Kokonaisvaikutus: 10

Kehä2:

Tässä välissä juotin Einon ja ehdittiin tehdä yksi liikkeestä istuminen käskytettynä onnistuneesti.

Hyppy: 9,5 Eino kallistui aika voimakkaasti eteen, kun jätän sen, mutta peppu pysyy kuitenkin maassa.



Nouto: 8,5 Mokailin sitten oikein urakalla. Onnistuin heittämään kapulan laipalleen. Eino lähti alun perin selvästi kohti merkkiä, mutta tajusi onneksi kapulan. Tajusi kaataa kapulan kyllä enempiä miettimättä, mutta räpelsi sen jälkeen kapulan kanssa ikuisuudelta tuntuva ajan. Lopuksi se vielä vapautti itsensä suoraan irrotus käskystä, jonka onneksi liikkuri paikkasi sanomalla saman tien kiitos.



Liikkeestä istuminen: 10 JIPPII, se istui! Liikkurin käsky tuli siten, että omaan käskyyn tuli viive, jotta sain annettua sen oikealla rytmillä. Maltoin kuitenkin odottaa ja tuomari ei tätä viivettä kommentoinut mitenkään. Suullinen istu käsky oli kuulemma liian pitkä, mutta siitä ei nyt vähennetty mitään.

Kokonaisvaikutus: 10

Kehä3:

Tähän väliin palkkasin liikkeestä seisomisen.

Luoksetulo: 10 Oli muuten nopea ja siisti perusasento.

Kierto: 10 Jarrutti hyvin merkille ja teki tiukan kierron, hieno perusasento.



Liikkeestä seisominen: 9,5 Varmistin tämänkin pienellä käden heilautuksella, mitä ilmeisesti tuomari ei huomannut. Tähän asti liikkeelle lähdöt oli ollut siistejä, mutta nyt tuli nyökky, mistä puolen pisteen vähennys. Tsiikasi ehkä kehän reunalla olleita merkkejä.

Kokonaisvaikutus: 10 Huvitti, kun tuomari kommentoi, että koira työskenteli ihanan hiljaisesti. Eino kyllä olikin hipi hiljaa joka kehässä, vaikka se oli koko viikonlopun piippaillut treeneissä.

Kehä4:

Paikalla istuminen: 10

Kokonaisvaikutus: 9 Pistevähennys tuli siitä, että Eino meni kehään hihna kireällä. Aina olen sen sinne seuruuttanut ja nyt ajattelin, että menköön. Onneksi jatsossa saa mennä paikkiskehiinkin ilman hihnaa.

AVO1, 303p. TK2 sija.10./71.

Video:


Kokonaisuutena jäi ihan hyvä mieli, vaikka mahtuihan tuonne aika monta pientä virhettä. Ehkä eniten harmittaa se kapulan jääminen laipalleen, kun sitä kapulan nostoa oli niin paljon hinkattu ja sitten itse aiheutin Einolle huonon noston. Liikkeiden välit ja alut oli kuitenkin pääasiassa hyviä. Nyt sitten pitäisi ihan tosissaan alkaa treenata sitä voittajaluokkaa. Kaikki muu on jotakuinkin kunnossa, mutta kaukot puuttuu melkeinpä kokonaan... Tietääpähän ainakin mitä treenata.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kuulumisia

Viime päivityksestä on hieman vierähtänyt aikaa...

Kevään aikana Eino on kisannut agilityssä yhteensä 19 starttia, mutta sen aivan ensimmäisen startin jälkeen ei ole nollia tullut. Välillä on sattunut ykkösluokkaan todella vaikeita ratoja, sitten on ollut pieniä lipsahduksia esim. putken väärä pää ja sitten ärsyttäviä rimavitosia. Tutulla tekonurmella rimat pysyy, mutta hiekkakentällä ja jutagrassilla on tullut muutamia rimoja alas. Tietenkin ne rimanpudotukset on ärsyttävästi sattunut muuten puhtaille radoille... Näiltä rimanpudotusradoilta on kuitenkin kivasti saanut etenemiä ja niissä ei ole kyllä ollut valittamista. Yli viiden metrin etenemään on päästy joka kerta ja vain kerran on joku muu ollut nopeampi. Nyt pitäisi vaan päästä treenaamaan erilaisilla alustoilla, jotta rimat ei tippuisi aina uudella alustalla. Omalla hallilla on onneksi hiekkakenttä ja toiseen halliin on tulossa jutagrassi, joten eiköhän nämä alustat ainakin saada haltuun. Nyt oli vaan ekat ulkokisat niin aikaisin, ettei ehditty hiekalla treenata kuin kerran ennen niitä.

Alla kuvia omista kisoista parin viikon takaa ja video radoista. Nämä oli juurikin niitä pienestä kiinni ratoja. Ekalla radalla viimeinen rima, tokalla hyl, kun olin myöhässä ja Eino ehti kääntyä eteeni ja viimeisellä radalla taas yksi rima. Näillä radoilla etenemät agiradalla 5,09m/s ja hyppärillä 5,51m/s.







Nyt sitten valmistaudutaan Einon kanssa viikon päässä häämöttäviin tokon SM-kisoihin. Ei todellakaan ole mikään varma olo sinne lähteä, kun niin moni asia on ihan tuurista kiinni. Jäävien kanssa on nyt painiskeltu yli puoli vuotta. Nyt onnistuu seiso ja maa ja istuminenkin oli välillä jo ihan hyvä, mutta nyt se on taas alkanut epäonnistua parin viimeisen viikon aikana. Tuntuu ihan uskottamattomalta, että Eino ei sitä kaiken hinkkaamisen jälkeen muka osaisi ja kyllä se aina käskystä kyykkääkin, muttei istu loppuun saakka. Tämä sitten vaihtelee treenistä toiseen, joskus onnistuu, joskus ei.

Toinen ongelmaliike on kaukot. Niissä on ongelmana lähinnä väärä mielentila. Eino on tosi jousilla kaukoissa ja se saattaa yhtä hyvin olla tekemättä mitään tai sitten se ehtii tehdä seitsemän toistoa yhdellä käskyllä. Nyt ihan viimeisen viikon aikana se on keksinyt jättää oikean kyynärän ilmaan ja kun sitä on palkattu hyvistä maahan menoista, ei se nyt halua nousta aina ollenkaan. Kaikki olisi niin helppoa, kun se vaan malttaisi kuunnella, mitä käsketään, eikä koittaisi aina arvailla.

Kolmas ongelma on isolla avoimella kentällä silmänkäyttö. Olisi niin kiva tsiigailla kaikkia ihania merkkejä ja muita kohteita, joita kentälle on laitettu näytille. Kevät oli niin myöhässä ja sm:t aikaisessa, ettei ole ehditty riittävästi treenata ulkokentillä. Ensimmäistä kertaa tämä ongelma tuli ilmi alkukuusta, kun oltiin Ojangon kisaharkoissa. Harkat meni muuten ihan hyvin, mutta liikkeiden välit oli tosi kamalia. Lisäksi istumiset oli hitaita, mutta istui kuitenkin jäävässä ja kapulan nostossa vähän pelleili, kun oli pehmeä alusta. Olen huomannut, että tämä kyyläys tulee ilmi vain kun tehdään liikkuroituna kisamaisesti ja isolla kentällä. Jos treenaan "normaalisti" välillä palkkaillen, ei tätä tule ilmi, eikä myöskään pienemmillä kentillä, vaikka tekisikin kisamaisesti. Pitää vaan toivoa, että Eino saisi sm:ssä katsella ympärilleen riittävästi ennen kehään menoa ja että siirtymät olisi lyhyitä tai aina parempi, jos niitä ei olisi ollenkaan...

Noel kisaili maaliskuun lopulla kolmannen kerran rally-tokon mestariluokassa, mutta valitettavasti ei saatu RTK4:sta pelkällä hyväksyttyjen tulosten rivillä, sillä tehtiin ensimmäistä kertaa hylätty tulos. Noel vaan oli tosi kuutamolla ja virheitä tuli enemmän kuin olisi saanut tulla. Ratakin oli kohtuu haastava, mutta toisaalta virheitä tuli myös "helpoissa" kohdissa. Oli siellä joitain hyviäkin kohtia, mutta tosi tahmeaa oli meno. Noel sai kuitenkin tuomarin palkinnon, että ei kai se sitten ihan niin tahmealta näyttänyt kuin tuntui.

Noel on kisannut agilityä kolmen startin verran omissa kisoissa. Ensimmäinen rata tuntui tosi hyvältä, Noel liikkui hyvin, mutta valitettavasti omaa huolimattomuuttani tuli yhden hypyn ohi. Uskalsin näissä kisoissa tehdä elämäni ensimmäiset saksalaiset. Ensimmäisen tein Einon kanssa ja toisen tällä radalla Noelin kanssa ja molemmat onnistuivat ja olivat jopa ihan sujuviakin! Agiradat oli sitten eri tuomarin tekemät tai tarkemmin ottaen tuomarinharjoittelijan tekemät. Niistä näki heti, etteivät ne ole Noelin ratoja. Kumpikaan rata ei mikään mahdottoman vaikea ollut, mutta radat oli jotenkin sellaisia väännettävä vauhdintapporatoja, ei ollenkaan sujuvia, kuten ensimmäinen rata. Ensimmäisellä agiradalla tuli rimavitonen ja muutama sekunnin kymmenys yliaikaa. Rima tippui, kun jouduin vähän kiilaamaan Noelia hypylle ja se joutui ponnistamaan liian läheltä hyppyä. Viimeiseltä radalta ei ratavirheitä, mutta yliaikaa pari sekuntia. Siinä mielessä pitää olla tyytyväinen ratoihin, että virheitähän ei tullut kuin kaksi. Se tietysti harmittaa, että Noel oli kisoissa niin paljon hitaampi kuin treeneissä. Ensimmäisellä radalla vauhti olisi riittänyt kevyesti ihanneaikaan, kun rataprofiili oli Noelille sopiva, mutta kaikki radat ei valitettavasti vaan sille sovi. Onneksi tuon tyyppisiä ratoja ei kuitenkaan ihan jatkuvasti tule vastaan.

Eilen Noel kävi jo perinteeksi käyneessä joka vuotisessa agivalmennuksessaan. Paitsi, että tälle valkulle on tiedossa jatkoa, joten tänä vuonna Noel pääse ainakin kahteen valkkuun. Tällä kertaa käytiin Ira Mikkasen valkussa. Noel kulki nyt taas ihan hyvin. Jos se kisoissa menisi samaa vauhtia, niin kyllä se ihanneaikoihin pääsisi, joskaan ei se nyt kärkikahinoita tuollakaan vauhdilla hätyyttelisikään. Treeneistä jäi hyvä mieli, kun moni asia onnistui. Esimerkiksi kepit onnistuivat leijeröitynä heti ensimmäisellä yrityksellä. Alkua kellotettiin ja olin ihan varma, että se olisi hitaampi tapa kun menen kauas kutsumaan Noelin, mutta sepä olikin selvästi nopeasti tapa kuin yhtä matkaa juokseminen. Alla videota Noelin treeneistä:


maanantai 9. tammikuuta 2017

Einon ekat agilitykisat

Sunnuntaina suunnattiin auton nokka kohti Vantaata klo.5.00 aamulla Einon ensimmäisiin agilitykisoihin. Ei sitä ilmoittautuessa tullut ajatelleeksi, miten aikainen herätys voisi olla :D Vielä kun Eino piti mitata, niin paikalla piti olla erityisen ajoissa. Ja sitten tuomari ei edes halunnut mitata Einoa, olisi kuulemma loppunut mitta kesken. Tuomarin rapsutellessa Eino oli jo lukinnut esteet ja tuijotti kentälle tiukasti. Ei se tainnut edes huomata, että siihen yritettiin ottaa kontaktia.

Ensimmäisenä oli agilityrata, juuri sellainen kuin kuvittelin ykkösluokan ratojen olevankin: suoraviivainen ilman isompia jippoja. Radan ainut hieman haastavampi kohta oli toisiksi viimeinen hyppy, johon oli kohtalaisen tiukka käännös. Ennen kisoja olin päättänyt pitää rataantutustumisen johtoajatuksena, että Eino tulee kovaa, todella kovaa, ei mitään sellaisia ohjauksia, joihin tarvitsee miettiä, että ehdinkö ja tässä onnistuin hyvin. En yrittänyt ehtiä esteiden "loogisille" puolille, minne suurin osa muista meni, enkä joutunut kiirehtimään. Pysyin hyvin suunnitelmassa, enkä lähtenyt kiirehtimään. Einolle haastava rengas onnistui hienosti, samoin kepit. Puomia Eino vähän varoi, ehkä siksi, että tippui siltä torstaina. A:n tuli liukumäkeä, vaikka olin saanut sen treeneissä jo vähän paremmaksi. Vapautin A:lta ennen kuin ehti alas asti, kun näytti niin pahalta. Keinu onnistui hyvin, samoin loppukiemurat. Ajatella, että uskalsin tehdä poispäinkäännön kisoissa! Vähän pitkäksi se venyi, mutta muuten nätti. Ja meidän ensimmäinen nollahan siitä syntyi, vieläpä voittoajalla!


Toinen rata oli sitten hyppäri. Hyppäri vaikutti ensimmäistä rataa vaikeammalta ja siellä oli kohtia, joihin tulisi kiire. Ensimmäisen ja toisen putken väliin olisi pakko päästä persjättöön järkevän jatkon kannalta. Ainoa mahdollisuus ehtiä sinne oli reilu sivuttaisirtoaminen kepeillä. Eino on kyllä viime aikoina tehnyt hienoja keppejä, mutta silti en ollut täysin varma sen pysymisestä kepeillä. Voi että olin ylpeä, kun se siellä pysyi, hienoin kohta koko kisoissa! Ehdin helposti persjättöön. Suoraa putkea seurasi hyppykaarre, jossa aika moni päätyi valssiin tai persjättöön. Sellainen ratkaisu ei kuitenkaan sopinut johtoajatukseeni kiireettömyydestä. Niinpä olin päättänyt viedä Einon vedolla ohi putken päästä, jonka jälkeen olisi tullut takana leikkaus putkeen. Eino oli jo ihan oikealla linjalla kohti hyppyä, mutta videolta näkee, että päästän sen liian aikaisin menemään ja se valitseekin putken. Pystyin kuitenkin jatkamaan tämän jälkeen sujuvasti ja virheettä radan loppuun. Eino teki vielä hienon takaakierronkin ja ehdin tehdä toisenkin persjätön. Hylystä huolimatta rata oli todella sujuva.


Kolmas rata oli agilityrata ja hyvin erityyppinen kuin aiemmat radat. Rataprofiili oli sellainen, että radalla joutui tekemään useita valsseja ja ne ei oikein ole vahvuuteni. Viimeiselle radalle mennessä ei keskittyminen ollut enää kovin hyvä ja rataantutustumisessa aikakin loppui kesken. Siinä missä aiemmilla radoilla suunnitelma oli kristallin kirkas rataantutustumisen päätyttyä, niin tällä radalla oli vielä monta kohtaa, joita mietin. Ja se kyllä näkyikin sitten radalla. Heti ensimmäinen valssi epäonnistui ja Eino tuli esteestä ohi. Tämän jälkeen koko loppurata oli yhtä farssia, en saanut enää Einoon sellaista kunnollista otetta ja tuntui, että sekin heitti koko homman ihan läskiksi. Puomi oli ensimmäistä rataa parempi, keinu ok ja A:an se varasti, mutta jotenkin en vaan tajunnut jäädä korjaamaan. Kepit haki taas hyvin ja rengas onnistui myös loppusuoralla, jossa ohjasin Einoa takaa. Tästä radasta en viitsi edes laittaa videota. Rata kaatui siihen, että oma keskittyminen ei enää riittänyt plus en osaa valssata kunnolla. Kahdella ensimmäisellä radallahan en tehnyt yhtään valssia, vaikka kyllä niille olisi varmasti paikkoja löytynyt.

Ekoista kisoista jäi kuitenkin hyvä mieli. Pystyttiin tekemään kaksi ehjää rataa, Eino meni sinne minne ohjasin, puomi ja keinu onnistui hyvin, rengas onnistui joka radalla, kepit onnistui, eikä yhtäkään rimaa tippunut! Ehkä vähän liian tiukasti pidin Einoa hallussa ja se meni pikkuisen käsijarru päällä. Vaikka toisaalta eihän ykkösluokassa ajalla ole varsinaisesti mitään merkitystä. A:n kanssa toimin tyhmästi. Ekalla radalla olisi pitänyt odottaa, että Eino tulee alas asti ja toisella radalla ottaa A uudestaan, eikä jatkaa karkaamisen jälkeen. A joutuu nyt tiukkaan treeniin. Ennen kaikkea sille liukumalla alastulolle pitää tehdä jotakin ennen kuin on kerran tassut auki.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uusi vuosi, uudet kujeet

Taas on se aika vuodesta, kun saa asettaa uudet tavoitteet ja katsoa menneeseen, miten vanhat tavoitteet ovat toteutuneet.

Meidän jouluntoivotukset "hieman" myöhässä :P


Noelin tavoitteet vuodelle 2016 olivat:
  • toko
    • Kyllä se päätavoite on TVA, vaikkei se varmasti helpolla tule...
      • Ei tullut ei
    • Sitä ennen saada uudet EVL-liikkeet kisakuntoon.
      • Eteen lähetykset onnistuu ilahduttavan hyvin. Kiertohyppynoutoa Noel sen sijaan ei edelleenkään osaa. Kierrossa vaikeaa on se itse kiertäminen, kun kapulat ovat niin kovin houkuttelevia. Ilman häiriötä liike onnistuu kohtuullisen hyvin, mutta kun lisätään häiriötä, on kiertoon irtoaminen vaikeaa ja on helpompi keksiä jotakin muuta, kuten hyppyjen kiertäminen tms.
    • Saada seuraaminen sis. peruutuksen kuntoon
      • Peruuttaminen onnistuu, mutta muuten seuraaminen ei ole edennyt mihinkään.
    • Saada Noel kokeessa olemaan oma itsensä
      • Ei käyty kokeissa. Marraskuussa oli tarkoitus mennä, mutta häntäepisodin takia se jäi.
    • Löytää taas säännöllinen treenitahti
      • Treenattiin säännöllisen epäsäännöllisesti
    • Käydä ulkopuolisten koulutuksissa
      • Ei käyty

  • rally-toko
    • RTK3
      • Tuli toukokuussa
    • MES-luokan korkkaus
      • Kesällä oli tarkoitus treenata mestariluokkaa, vaan eipä tullut treenattua. Elokuussa ilmoitin Noelin kuitenkin kisoihin ja ehdittiin treenata pari viikkoa. Kisat meni todella hyvin ja yli 95 pisteen tulos oli todella lähellä. Toiset kisat käytiin Jyväskylässä ja vieras paikka osoittautui taas haasteelliseksi Noelille, siitä huolimatta saatiin hyväksytty tulos. Kolmansiin kisoihin ei ehditty hännän takia.

  • agility
    • 3 -luokkaan nousu tietenkin
      • Toteutui kesäkuussa!
    • Vauhtia lisää
      • Treeneissä vauhtia tuli lisää, mutta kisatilanteisiin se ei vielä siirtynyt
    • Keinu taas uudelleen kisakuntoon ja varmemmaksi
      • Keinu tuli kisakuntoon ja toimi kesällä hyvin, mutta hajosi syksyllä taas uudestaan lentokeinun takia.
    • Puomin kontaktit kuntoon
      • Puomi toimi enimmäkseen, mutta ei ole edelleenkään täysin varma.
    • Vaikeat keppikulmat ja viimeisen keppivälin suorittaminen ilman varmistelua
      • Keppikulmat toimii, mutta viimeinen väli ei ole edelleenkään varma
    • Kisataan eri paikoissa
      • Kisatiin vaihtelevalla menestyksellä
    • 0-tulos 3-luokasta
      • Kaksi aginollaa saatiin aikaan, toinen jopa sijoituksella.

  • muuta
    • terveenä pysyminen tietenkin
      • Ensimmäistä kertaa täytyy valitettavasti todeta, että Noel ei pysynyt terveenä koko vuotta. Lokakuussa löytyi hännästä patti, joka ei sinänsä osoittautunut onneksi vaaralliseksi, mutta jonka poisto ei sujunut ihan ongelmitta ja lopulta päädyttiin hännän amputaatioon.

Einon tavoitteet vuodelle 2016 olivat:
  • toko
    • TK1, AVO1
      • Toteutui!
    • SM-joukkueeseen pääsy
      • Jep!
    • Seuraamisessa sopivan vireen löytäminen ja ääntelyn pois jääminen
      • Ääntely jäi pois, mutta vire on silti ajoittain liian korkea.
    • Palkattomuuden harjoittelu
      • Check!
    • Häiriön siedon kehittyminen
      • Hyvin sietää!

  • agility
    • Perusteiden opettelua
      • Perusteet on aikalailla kunnossa!
    • Keppien ja kontaktien opettelu
      • Kepit ja kontaktit onnistuu!
    • Kisaaminen loppuvuodesta?
      • Kisaamassa ei ole vielä käyty muutamia möllejä lukuun ottamatta, mutta sekin on suunnitteilla lähitulevaisuudessa.

  • PK
    • BH
    • jos hakutreeneihin löytyy aikaa, niin suorat pistot ja ilmaisun opetteleminen
    • jäljen treenaaminen
    • esineruudun treenaaminen
      • PK-lajien treenaaminen lopetettiin keväällä kokonaan ajanpuutteen ja mielenkiinnon hiipumisen vuoksi.

  • muuta
    • terveenä pysyminen ja luustokuvat (lonkat, kyynärät, olat, selkä)
      • Eino pysyi jotakuinkin terveenä. Käytiin luustokuvissa ja kaikki oli siellä priimaa.

Silloin kun oli vielä lunta...

Ja sitten ne uudet tavoitteet ensi vuodelle!

Noelin tavoitteet vuodelle 2017:

  • agility
    • Säännöllinen treenaaminen, treenien aiempaa parempi suunnittelu ja treenien pitäminen lyhyinä ja ytimekkäinä.
    • Keinu taas kisakuntoon
    • Kovempi vauhti erityisesti kisoissa
    • Kisataan taas eri paikoissa
    • Käydään ulkopuolisella kouluttajalla
    • Tehdään nollia
  • rally-toko
    • RTK4
    • yli 95 pisteen tulos
  • toko
    • treenataan sen verran kuin hyvältä tuntuu
    • iloinen mieli
    • kokeessa käynti
  • muuta
    • silmä- ja polvitarkkien uusinta
    • terveenä pysyminen
Einon tavoitteet vuodelle 2017:

  • agility
    • Kisauran korkkaus
    • Rimojen pysyminen kaikissa korkeuksissa
    • 3-luokkaan nousu
  • toko
    • VOI1
    • SM-joukkueeseen pääsy
    • EVL1
  • muuta
    • silmätarkastus
    • terveenä pysyminen