tiistai 6. toukokuuta 2014

Koetta kohti

Niinhän siinä nyt sitten kävi, että Noel on menossa 21.5 oman seuran kokeeseen voittajaan. Nyt jo vähän kaduttaa... Eihän se nyt varsinaisesti kisavalmis ole, mutta seuraavan kerran on mahdollisuus mennä oman seuran kokeeseen elokuussa, niin en sitten jaksanut odottaa enää sinne asti. Muutenkaan kesällä ei hirveästi kokeita ole, enkä nyt tällä hetkellä uskalla Noelin kanssa lähteä vieraaseen paikkaan kokeeseen. Katsotaan nyt miten menee ja sitten ainakin tiedän, mitä pitää kesällä treenata.

Käyn taas läpi voittajan liikkeet, että millä mallilla mikäkin on:

Paikkamakuu: Pysyminenhän nyt on jotakuinkin varmaa. Haistelu on jäänyt pois apunamien ansiosta, tosin kokeessa niitä ei tietenkään voi olla. Jos nyt jotain ääniä sattuu kuulumaan, on varmasti levoton, mutta sille nyt ei voi oikein mitään. Muutaman kerran se on ennakoinut maahanmenon liikkurin käskystä, mutta tänään kun olin valmistautunut huomauttamaan, se ei tietenkään sitä tehnyt ja pääsin palkkaamaan istumassa pysymisestä.

Seuraaminen: On mennyt parempaan suuntaan ja Noel jaksaa nykyään aika hyvin pitempiäkin pätkiä. Silti mulla on edelleen sellainen olo, etten voi tietää seuruuta aloittaessa, seuraako se tänään lainkaan tai miten se seuraa. Häiriönsieto on parantunut ja kontakti pysyy nykyään aika hyvin.Tämä on varmasti sellainen ikuisuusprojekti. Hidaskäynti ja juoksu onnistuu molemmat hyvin. Juoksussa vaan pitää itse olla tarkkana vauhdin kanssa, ettei mene liian kovaa ja koira alkaa laukata, jolloin se innostuu ja alkaa pomppia. Juoksussa täyskäännökset on kyllä ihan hirveitä. Ne on itse tosi vaikea tehdä ja Noel tekee hirveän lenkin. Muuten käännökset on aika hyviä ja teen nyt luultavasti täyskäännökset hitaasta ja normaalikäynnistä vasempaan. Askelsiirtymät ja paikalla käännökset onnistuu hyvin.

Liikkeestä istuminen: Alkaa olla aika varma. Mun pitää vaan muistaa oikea äänensävy. Toisin sanoen, jos käsken liian napakasti voi jäädä seisomaan.

Luoksetulo: Noh, Noel tulee edelleen todella kovaa ja siitä vauhdista on aika hankala pysähtyä kovin nopeasti. On siis ihan odotettavissa, että nollataan tämä liike. Se on nyt viime päivinä tehnyt suht hyviä stoppeja, mutta maahan menot on sitten taas vähän niin ja näin. Ja vaikka Noel tekisikin treeneissä hyviä stoppeja, niin on eri asia saada se onnistumaan kokeessa, kun on vähän painetta.

Ruutu: Alkaa olla musta ihan hyvällä mallilla, mitä en olisi joku aika sitten uskonut pääseväni sanomaan. Paikka alkaa löytyä jo kivasti. Maahanmeno näin pitkältä etäisyydeltä on vähän hidas. (Ääni kulkee hitaasti sinne asti? :P) Ja sivulle tulossa on toisinaan vähän liiaksi vauhtia.

Hyppynouto: Tämä on ehkä varmin liike. Pitäisin tosi outona, jos ei onnistuisi. (Ja nyt kun sanon, se keksii jonkun ihan oman sovelluksen tästä...)

Metallinouto: On mennyt tosi paljon eteenpäin, eikä metalli enää ahdista Noelia. Vauhtiakin on tullut hieman lisää (ei se nyt edelleenkään oikeasti kovaa juokse, mutta juuri ja juuri nostaa laukalle.) Tosin tänään huomasin, että metalli oli taas selvästi vaikeampi, kun oli vähän viileämpi ilma...

Tunnistusnouto: Pitäisi olla aika varma, tosin en tiedä, miten paine vaikuttaa tähän. Saattaa jäädä haistelemaan jännemmissä paikoissa tavallista pitemmäksi aikaa luultavaksi rauhoitellakseen itseään.

Kaukot: Vaihdot on teknisesti hyvät, jos pää vaan pysyy kasassa. Noel on hirveän kiinni tässä häiriöissä ja jos se katsoo ihan väärään suuntaan, kun annan ensimmäisen käskyn, niin ei tee sitä. Sitten kun sen huomio on minussa ja se ensimmäinen vaihto onnistuu, onnistuu todennäköisesti loputkin.

Eihän tässä siis montaa muttaa ole matkassa :D Toivotaan vaan, että paikkamakuun aikaan on haudan hiljaista, niin koira on levollinen. Sitten pitäis olla lämmin sää, että metalli on mukavampi ja kaukojen aikana ei sais taas kuulua mitään ääniä... Tuulistakaan ei sais olla, kun silloin toimitsijateltta voi lepattaa ikävästi... Luoksetulo ei taida olla olosuhteista kiinni, sen kohdalla vaan toivotaan parasta...

Jos kaikki onnistuisi niin kuin treeneissä parhaillaan, niin ihan hyvin voisi 1-tuloskin tulla, mutta harvoinpa se kokeessa niin menee. Eniten epäilen luoksetulon onnistumista ja sitten kaukot on niin siitä kiinni, että sattuuko sen selän takana tapahtumaan jotakin häiritsevää juuri kriittisellä hetkellä. Tyytyväinen olen siihen, jos Noel tekee iloisesti töitä ja ihan kiva olisi jos tulisi edes 2- tai 3-tulos. Sehän tässä tiekenkin eniten takaraivossa jyskyttää, että mitä jos se vaan pelkää, eikä tee mitään... Vaikka eihän siihen nyt oikeasti pitäisi omalla tutulla kentällä olla mitään syytä, mutta Noelin kanssa vaan kaikki on aina mahdollista.

2 kommenttia:

  1. Heh, päästään paikkamakuukavereiksi ;) Meillä on vähän sama tilanne, liikkeistä puuttuu tietynlainen varmuus ja tulos voi olla kaikesta riippuen melkein mitä vaan. Mua pelottaa se, että jos oma pää ei pysy kasassa ja alan jännittää, Luka peilaa mun mielentilojani tosi herkästi ja jännittäessäni se alkaa tehdä rauhoittavia signaaleja ja "laamailemaan" tai vaihtoehtoisesti höntsäämään ja hyppimään tyyliin "Mikä sua VAIVAAA" :D. Toi iloinen asenne on kyllä hyvä tavoite, pitää ottaa itsekin se pääprioriteetiksi! :)

    VastaaPoista
  2. Kiva, että on tuttuja koiria, joilla ei ole taipumusta syödä pieniä shelttejä :D Noel ei ihme kyllä ole ainakaan aiemmin mun jännitykseen reagoinut, sen sijaan se reagoi kyllä kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan ympärillä tapahtuvaan. Tänään, kun kävin mah:n kentällä treenaamassa, meni ohi ratsastajia, mitä Noel ei kyllä ihan purematta niele. Uusi asia listaan, mitä ei saa tapahtua meidän suoritusvuorolla: ei ratsastajia :P

    VastaaPoista