torstai 22. toukokuuta 2014

Aina ei voi voittaa

Eilen siis korkattiin voittaja-luokka ei niin mairittelevalla tuloksella tai eihän me saatu tulosta oikeastaan ollenkaan. Kaikesta huolimatta olen aika tyytyväinen pikku kettuun, sillä se oli reipas ja iloinen oma itsensä läpi kokeen. Ja tästähän on suunta vain ylöspäin.

Tässä pisteet:

Paikalla makaaminen: 8,5 Meni alas ensimmäisellä, samoin nousi ylös ensimmäisellä käskyllä. Kuulemma oli kuunnellut ääniä ja pää oli pyörinyt, oli myös korjaillut asentoa ja tämän huomasin itsekkin palatessani, sillä Noel oli vinossa piiloa kohti, vaikka jäi suoraan. Näin kyllä takaisin tullessa myös, että oli tosi paineessa, sillä läähätti kovasti, eikä voinut katsoa minuun.

Seuraaminen: 8 Alku meni ihan kivasti, mutta ihan loppu suoralla keskittyminen alkoi herpaantua ja irtosi sivuttaissuunnassa. Muitakin pieniä kontaktin katkeamisia kyllä oli, kun piti vilkaista, mitä sitä oikeen ympärillä tapahtuu... Täyskäännöksiin en ole edelleenkään tyytyväinen. Askelsiirtymät oli aika hyvät, samoin hidas- ja juoksuosuus meni hyvin. Hitaassa ja juoksussa ei ollut kännöksiä.

Istuminen: 0 Teki oikein hienon liikkeestä seisominen... En tiedä, olisiko käsky tullut liian napakasti, vaikka koitin kiinnittää siihen huomiota...

Luokstulo: 0 Tämähän nyt ei varsinaisesti tullut yllätykseni, tosin oli se kyllä vielä normaaliakin possumpi tänään. Ensimmäisestä seisomiskäskystä vain hidasti vauhtia, toisesta pysähtyi. Maahan ei mennyt ollenkaan, vaan tuli iloisesti sivulle...

Ruutu: 0 Tämä kyllä vähän harmittaa, koska se oikeasti osaa ruudun... Kun sanoin sille "missä ruutu", katsoi ihan väärän suuntaan, sitten ei katsonut enää mihinkään suuntaa, kun piti vaan kontaktia... Käskyllä lähti sitten sinne suuntaan, mihin oli katsonutkin eli suoraan vasemmalle ja kehästä ulos... Ei sillä ollut mitään hajua, missä se ruutu on... En voi käsittää, mitä sen päässä oikein liikkui... Nytpä tiedän ainakin, että ihan turha lähettää, jos ei katso oikeaan suuntaan. Luultavasti se tarvitsee vaan lisää sellaista treeniä, missä se ei näe, kun ruutu rakennetaan... Nythän se usein on siellä kentän laidalla katsomassa, kun ruutu rakennetaan, vaikka kyllä sitäkin on treenattu, että se ei sitä näe.

Hyppynouto: 10 Joku liike sentään onnistui.

Metallinouto: 9 Palautti ravilla, mutta olen todella iloinen, että se kuitenkin nouti sen kapulan. Ehkä pienen hetken arpoi, että nostaako kapulan, mutta päätti sitten nostaa.

Tunnari: 7 Lähti hyvin kapuloille, osui melkein heti omalle ja selvästi merkkasi sen, mutta päätti sitten tarkastella vielä muitakin. Haisteli aika pitkään sitä omaakin ennen kuin nosti varovasti päästä. Palautti piippuna ihan päästä pitäen ja pelkäsin, että se kapula tippuu mikä hetki hyvänsä. Kapula pääsi kuitenkin turvallisesti perille.

Kaukot: 8,5 Ensimmäiseen vaihtoon tarvitsi tuplakäskyn, koska katseli taakseen. Ensimmäistä vaihtoa tehdessään se myös kääntyi hieman vinoon, koska kyttäsi takana olevaa yleisöä. Muut vaihdot oli tosi hienot ja puhtaat ja tuomarikin kehui tekniikkaa hienoksi.

Kokonaisvaikutus: 9 Tuomari tykkäsi Noelin erittäin iloisesta työskentelystä :)

Yht. 175p. VOI0 sij. 3/3.



Totta kai vähän harmittaakin, ettei tullut edes 3-tulosta ja erityisesti se ruutu... Paikkamakkuun kehään meno oli myös vähän liian iloinen tai toisin sanoen, koira vaan ei ollut hallinnassa, vaan keuli minkä kerkesi... Samoin paikkamakuusta pois lähtiessä se oli sitä mieltä, että voi ihan hyvin poistua kehästä itsekseen... Yksilökehään meno meni hyvin, kun siirtymä oli lyhyt ja seuruutin sen kehään. Näitä ei ole kyllä hirveästi treenattukaan ja olen antanut sille ihan liikaa vapauksia tässä asiassa. Näihin aion kyllä ennen seuraavaa koetta ihan oikeasti panostaa, ei se vire voi siitä mennä pilalle, että koira on hallinnassa, eikä kaahaa, miten tahtoo. Seuraava koehan meillä on hyvin todennäköisesti vasta elokuussa, joten meillä on hyvin aikaa treenata.

4 kommenttia:

  1. Nää nyt voi olla hyvin erilaiset näkemykset kuin miltä susta tuntui, ja suhtaudu niihin sillä varauksella. Lisäksi se katsomo oli aika kaukanakin... mutta mä ainakin arvostan että joku paikalla ollut kertoo oman mielipiteensä vaikka se kuinka poikkeaisi mun mielipiteestä, joten tässä tulee, älä pahastu!

    Paikkamakuun jälkeinen kehästä poistuminen oli kauhean hätäinen. Entä jos sillä oli kiire sieltä kehästä ulos kun sitä ahdisti olla siellä yksin? Se nytkähti ekan kerran ennen kuin olit kehästä edes ulkona ja sitten varmaan jonkun 4-5 kertaa loppuajan aikana. Vähän niin kuin takaosa kohosi ja pyörähti samalla aina eri kohtaan, siksi se oli niin vinossa. Me siellä pidätettiin henkeä että älä nyt liiku äläkä ainakaan juokse kehästä ulos, se näytti olevan hyvin jousilla. Loppua kohti (kun oli hiljaisempaa? alussa siinä meni ainakin yksi auto ja jotain mölyä kuului muutenkin) se vähän näytti paremmalta.

    Istuminen näytti siltä, että sitä vain jännitti. Jos koira on yhtään liian jäykkä, sehän ei vaan mene alas asti, vaan jää seisomaan. Kokemattomilla koirilla tää näkyy musta kokeessa tosi hyvin, eli kehän laidalla (ja treeneissä) se vielä onnistuu vaikka 100% mutta kehässä ohjaajan jännittäessä eniten enää ei. Sekin, kun se sitten vielä kääntyi katsomaan sun perään, kieli mun mielestä jännityksestä.

    Luoksetulo näytti siltä, että ei vain pystynyt pysähtymään kun ahdisti olla siellä yksin ja oli kiire sun luo. Muistaakseni se ei jätössä niin pahasti vilkuillut taakseen ym kuin paikkamakuussa, mutta vilkuili vähän. En tiedä onko sillä ollut tapana tehdä tollaisia läpijuoksuja ihan kurittomuuttaan, ne stopit mitä mä oon nähnyt, on olleet ihan tosi hienoja.

    Ruutu taas, eihän se sinne katsonut joo lainkaan, mutta eikö se ainakin toisella käskyllä ottanut askelia sitä kohti? Miten se voi olla tietämättä missä se on kun se on ossnnut sen niin hienosti ja se näkyi niin selkeästi siellä kentällä?! Se lähti niin oudosti ihan eri suuntaan että ehkä se vaan väisti sitä tilannetta?

    Tosin sitten en taas tiedä, tässä vaiheessa ajattelin, että jos nyt meinaat keskeyttää tai jotain niin karjaisen kyllä kehän laidalta, että etpäs. :D Sittenhän se teki noudot ja oikeastaan kaikki loput liikkeet paljon paremmin eikä vaikuttanut enää lainkaan niin paineistuneelta. Tosin tunnarissa epävarma ja kaukoissa sitä kyttäämistä. Ai niin se sun kaukojen takapalkka-suuntaus oli niin räikeä että olin varma että se antaa nollat sen takia kun suuntaaminen on tosiaankin kielletty :D Kehuihin tai temputukseen se vastasi tosi kivasti liikkeiden väleissä ja vire säilyi loppuun asti laskematta palkattomuuden takia, mikä on aina hienoa. Ja jos/kun sitä ainakin jossain määrin se alku ahdisti, niin tosi hyvin tsempattu loppua kohti ja päästy yli niistä huonoista hetkistä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommeteista, en pahastu. Niin ymmärsin eilen, että oli paikkamakuussa tosi paineessa. En tiedä miksi (niin paljon), koska se on mennyt parempaan suuntaan, vaikka ainahan se on jonkun verran paineessa... Ei sellaista paikkamakuuta ole varmasti ollutkaan, että se olisi täysin rento. Paineessa se tekee sitä takapään liikuttelua, mitä ei ole ollut pitkään aikaan... Ja voi tosiaan olla, että sillä oli siksi niin kiire pois kehästä, sitä en tullut edes ajatelleeksi...

    Istumisen kommentitkin voi olla ihan totta. Siellä mölleissäkään en saanut sitä silloin istumaan edes kolmannella käskyllä, koska se oli niin paineessa. Nyt se ei ollut niin selkeää, mutta kyllä sen siellä kehässäkin tunsi, että sitä painetta kuitenkin oli. Tosin kun Noelia ajatellaan, niin sitä oli tosi vähän siihen nähden, mitä olisi voinut olla.

    Oilihan sanoi mulle myös joskus, että sillä on ihan tosi hienot stopit, eikä niitä voi paremmaksi saada, mutta se ei vaan paineessa pysty niitä tekemään. Ei se treeneissä tee tuollaisia läpijuoksuja, stopit voi kyllä treeneissäkin valua, mutta ei koskaan tuossa määrin. Eli käytännössä se ei varmaan koskaan tule kokeessa tekemään hyviä stoppeja...

    Ja joo, voi olla että ruudussakin sitä vaan ahdisti. Ajattelin kyllä, että se ei ehkä tule sieltä ollenkaan takaisin, koska ei reagoinut ensimmäisiin kutsuihin ollenkaan. Sen jälkeen se ehkä vähän vapautui, kun oli saanut vähän purkaa itseään siihen rallatteluun...

    Tunnarissa paine näkyy aina ylimääräisenä haisteluna, pahimmillaan se vaan jatkaa ja jatkaa sitä haistelue, eikä välttämättä enää edes haistele kapuloita, vaan rauhoittelee vaan itseään maata haistelemalla...

    Jaa, en tiennyt, etteikö niin olisi saanut tehdä sen taka-palkkauksen kanssa, kukaan ei ole koskaan sanonut, vaikka aina olen sen tehnyt noin :D

    Tosiaan tässä kokeessa oli paljon positiivista, koska Noel olisi voinut olla paljon pahemminkin paineessa. Ehkä sitten vähän itse hämäännyin, enkä tajunnut sitä sen paineistumista, kun olin vaan niin iloinen, että se tekee edes jotain ja häntäkin on ylhäällä. Keskeyttämistä en harkinnut missään vaiheessa, sitä vähän ehdin miettiä siinä ruudun kohdalla, että tuleepa ikävä tulos koiranettiin :P

    Palautetta on aina kiva saada ennen kaikkea tuon henkisen puolen osalta, koska usein se palaute koskee nimen omaan tekniikkaa, mikä nyt ei meillä ole se suurin ongema. Tietyllä tapaa tämä koe ja sun palaute myös palautti mua taas maanpinnalle siitä, että millaisen koiran kanssa oikein olen tekemisissä ja mitä siltä voi odottaa. Meillä olis niin paljon tekemistä tuon sen pään kanssa ja paljon sellaista, mitä ei varmasti koskaan saavuteta, vaikka mitä tekisi... Aina sitä vaan ei jaksa/halua muistaa ja ajatella...

    VastaaPoista
  3. Joo, siis jos oletus oli se että se ei ehkä tee mitään ja jäätyy viimeistään selkä yleidöön päin -kaukoissa tms, niin siihen nähdenhän se meni ihan tosi hienosti! Tietysti olisi kiva kun olisi sellainen superkoira joka tekisi aina parhaansa eikä tällaisia tartteisi miettiä lainkaan, mutta harvalla sellaisia loppujen lopuksi sitten kuitenkaan on. Puutteiden märehtimisen sijaan on niin paljon hedelmällisempää keskittyä siihen mikä meni hyvin ja miten niitä puutteita voi parhaiten kompensoida. Ehkä ne paineistumiset ei koskaan jää kokonaan pois ainakaan koeolosuhteissa kun ohjaajan koomajännitys yms vielä sekoittaa pakkaa, mutta varmasti on mahdollista löytää paljon työkaluja miten niistä pääsee mahdollisimman nopeasti yli.

    Ja Noel on vasta tosi nuori, se ehkä tuntuu susta nyt aikuiselta ja siltä että se on esim. vuoden aikana kehittynyt huimasti. No niin mustakin tuntui kun mudi oli 2-3v, mutta vasta nyt kun se täyttää 6v, se on oikeasti aikuistunut ja saanut hirveästi itseluottamusta ja sellaista yleistä varmuutta eikä sen aina tarvii pelätä pahinta ja olla varuillaan. Ja jos niitä hetkiä tuleekin, se pääsee niistä paljon paremmin ylikin, myös koetilanteissa. Kolmevuotiaana se oli kyllä ihan TODELLA kesken. :D

    Eli kyllä mä siis sinuna olisin ihan hirmu tyytyväinen, se oli opettavainen koekäynti ja loppua kohti parantaminen antaisi mulle ainakin paljon uskoa, että ne työkalut on löydettävissä. :)

    VastaaPoista
  4. Mä varmaan elän ikuisesti siinä toivossa, että se joskus vielä aikuistuu ja saa itseluottamusta lisää... Vielä en ole huomannut tästä merkkejä, mutta jos sekin sitten 6-vuotiaana :P

    Kyllä mä olenkin ihan tyytyväinen eiliseen, mun on vähän pakkokin olla tällaisiin vähän erilaisiin juttuihin kuin moni muu ehkä olisi, jos en sitten halua olla aina vaan tyytymätön...

    Mistähän mä löytäisin sen työkalupakin, mistä ne tarvittavat työkalut löytyisi...

    VastaaPoista