Perjantaina käytiin katsastamassa kisapaikka ja ilmoittamassa joukkue. Einon kanssa kävely kisapaikalla ei ollut sitä kaikista rennointa, kun joka paikassa olisi ollut ihania ihmisiä ja koiria, mutta onneksi tiedän, ettei ne enää töitä tehdessä sitä kiinnosta. Kisapaikalta lähdettiin Jyväskylään, missä meillä oli yöpaikka. Yövyimme samassa paikassa kahden narttukoiran kanssa. Eino oli vähän turhan kiinnostunut niiden takalistoista, mutta isommilta ongelmilta vältyttiin. Eino kuitenkin söi ihan hyvällä halulla ja suostui jopa juomaankin koko viikonlopun ajan, kun vesi oli maustettu FitDogilla.
Jännitys iski oikeastaan vasta lauantai-aamuna. Meidän kisanumero oli piinaavasti vasta 157, joten odottelua piisasi. Minusta kaikista ahdistavinta kisoissa on aina se, kun ei tiedä, milloin koiraa kannattaisi alkaa viritellä. Onneksi Einon kanssa tämä ei kuitenkaan ole niin tarkkaa kuin Noelin. Paikkamaakuukehää seuratessa kävi selväksi, että kymppejä ei hevin tipu. Jälkikäteen katsottuna yksikään koira ei saanut tästä kehästä kokonaisvaikutuksesta kymppiä ja vain harva paikalla makaamisestakin. Ennen kehää päätin, että seuruutan Einon oikein tarkasti kehään ja pidän tiukasti hallinnassa, josko sillä irtoaisi kokonaisvaikutuksestakin vaikka se kymppi. Kehään meno olikin oikein hyvä ja Eino piti kontaktia tiukasti perusasennossa. Siinä jo vähän ehti huokaista helpotuksesta, että nyt menee hyvin. Sitten yht'äkkiä se ei enää pitänytkään kontaktia. Silloin ajattelin, että se alkoi haistella, mutta jälkikäteen videolta katsottuna näyttää siltä, että sitä häiritsee jokin ötökkä ja se käännähtää äkisti katsomaan takalistoaan. Sitten se on hirmu hämmentyneen näköinen ja kun viereinen koira käsketään maahan, sekin painuu varovasti maahan. Omallakin naamalla pörräsi ampiainen samaan aikaa, joten olisiko sitten ollut amppari Einonkin kimpussa. Tässä kohtaa tietysti tuntui siltä, että tämä kisa oli nyt sitten tässä. Loppu meni ok ja saatiin kuitenkin kasi, myös kokonaisvaikutelma 8.
Yksilöliikkeisiin otin Einon valmistautumaan ihan liian aikaisin. Olin kuitenkin päättänyt, että nyt en hinkkaa ennen kehää ja makuutinkin sitä käy siihen-makuussa. Paikallamakuun kasi kummitteli mielessä edelleen, mutta koitin kuitenkin kasata ajatukset ja mennä tekemään hyvällä fiiliksellä. Riskillä nostin Einon virettä ennen omaa suoritusta ja se repikin lelua oikein raivolla. Eino tuntui tosi hyvälle ennen kehää. Ensimmäisenä liikkeenä oli seuraaminen. Vähänhän se oli tiivistä ja ensimmäisessä käännöksessä tuli ääni, jota tuomari ei kuitenkaan varmasti kuullut, kun oli niin kaukana. Mitään varsinaisia mokia ei vinkaisua lukuun ottamatta tullut ja pisteet 10. Seuraavana luoksetulo, josta myös 10 ja lopuksi kapulan pito 10. Kokonaisvaikutus tästä kehästä 10. Eino tuntui todella kivalle kehässä ja sen kanssa oli ilo kisata.
Viimeisessä kehässä aloitettiin hypyllä, josta 10. Liikkeestä maahanmenosta myös 10, vaikka siinä kyllä sattui ihan oikea moka. Eino reagoi selkeästi liikkurin käskyyn, josta se pysähtyi seisomaan ja sitten minun käskystä maahan. Annoin käskyn nopeasti, mutta kyllä videoltakin näkee, että se stoppaa siitä liikkurin käskystä. Kävellessäni koirasta pois päin en ollut varma, menikö se maahan vai jäikö seisomaan. Viimeisenä sitten kaukot, joiden kanssa oli ollut jos jonkinlaista ongelmaa ennen kisoja. Sivulta maahan nätisti, muisti jättää pään ylös. Istumaan nousu oli täpäkkä, mutta maahanmenossa liikkui aavistuksen taakse. Tätä ei voi varinaisesti mokaksi laskea, koska tätä se oli tehnyt treeneissäkin ja teki nytkin oman osaamisensa mukaisesti. Pisteet 9,5. Kokonaisvaikutus 10. Kehästä poistuessa liikkuri huikkasi, että hieno koira :)
Kehästä tullessa oli hyvä fiilis. Yksilöliikkeet ei olisi voineet paremmin mennä. Tämä oli ehdottomasti meidän paras koe tähän mennessä yksilöliikkeiden osalta. Eino palkkaantui hyvin sosiaalisesta palkasta, vaikka aika lyhyiksi jäi taas nuo palkkaukset.
Lopputulos: 189,7p. KP, TK1, sijoitus 9/68, joukkueen sijoitus oli 5.
Sitä on tietysti ihan turha laskea, että jos paikkamakuu olisi ollut 10 (ja kok.vaikutelma 9) =198,3p, oltaisiin voitettu tai jos paikkamakuu olisi ollut 9 (ja kok.vaikutelma 9) =194,3p, oltaisiin oltu toisia...
Noh, joka tapauksessa hyvä fiilis jäi, työtapaturmille ei voi mitään. Ensi vuonna toivottavasti paremmalla onnella uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti