Koetta kohti

Niinhän siinä nyt sitten kävi, että Noel on menossa 21.5 oman seuran kokeeseen voittajaan. Nyt jo vähän kaduttaa... Eihän se nyt varsinaisesti kisavalmis ole, mutta seuraavan kerran on mahdollisuus mennä oman seuran kokeeseen elokuussa, niin en sitten jaksanut odottaa enää sinne asti. Muutenkaan kesällä ei hirveästi kokeita ole, enkä nyt tällä hetkellä uskalla Noelin kanssa lähteä vieraaseen paikkaan kokeeseen. Katsotaan nyt miten menee ja sitten ainakin tiedän, mitä pitää kesällä treenata.

Käyn taas läpi voittajan liikkeet, että millä mallilla mikäkin on:

Paikkamakuu: Pysyminenhän nyt on jotakuinkin varmaa. Haistelu on jäänyt pois apunamien ansiosta, tosin kokeessa niitä ei tietenkään voi olla. Jos nyt jotain ääniä sattuu kuulumaan, on varmasti levoton, mutta sille nyt ei voi oikein mitään. Muutaman kerran se on ennakoinut maahanmenon liikkurin käskystä, mutta tänään kun olin valmistautunut huomauttamaan, se ei tietenkään sitä tehnyt ja pääsin palkkaamaan istumassa pysymisestä.

Seuraaminen: On mennyt parempaan suuntaan ja Noel jaksaa nykyään aika hyvin pitempiäkin pätkiä. Silti mulla on edelleen sellainen olo, etten voi tietää seuruuta aloittaessa, seuraako se tänään lainkaan tai miten se seuraa. Häiriönsieto on parantunut ja kontakti pysyy nykyään aika hyvin.Tämä on varmasti sellainen ikuisuusprojekti. Hidaskäynti ja juoksu onnistuu molemmat hyvin. Juoksussa vaan pitää itse olla tarkkana vauhdin kanssa, ettei mene liian kovaa ja koira alkaa laukata, jolloin se innostuu ja alkaa pomppia. Juoksussa täyskäännökset on kyllä ihan hirveitä. Ne on itse tosi vaikea tehdä ja Noel tekee hirveän lenkin. Muuten käännökset on aika hyviä ja teen nyt luultavasti täyskäännökset hitaasta ja normaalikäynnistä vasempaan. Askelsiirtymät ja paikalla käännökset onnistuu hyvin.

Liikkeestä istuminen: Alkaa olla aika varma. Mun pitää vaan muistaa oikea äänensävy. Toisin sanoen, jos käsken liian napakasti voi jäädä seisomaan.

Luoksetulo: Noh, Noel tulee edelleen todella kovaa ja siitä vauhdista on aika hankala pysähtyä kovin nopeasti. On siis ihan odotettavissa, että nollataan tämä liike. Se on nyt viime päivinä tehnyt suht hyviä stoppeja, mutta maahan menot on sitten taas vähän niin ja näin. Ja vaikka Noel tekisikin treeneissä hyviä stoppeja, niin on eri asia saada se onnistumaan kokeessa, kun on vähän painetta.

Ruutu: Alkaa olla musta ihan hyvällä mallilla, mitä en olisi joku aika sitten uskonut pääseväni sanomaan. Paikka alkaa löytyä jo kivasti. Maahanmeno näin pitkältä etäisyydeltä on vähän hidas. (Ääni kulkee hitaasti sinne asti? :P) Ja sivulle tulossa on toisinaan vähän liiaksi vauhtia.

Hyppynouto: Tämä on ehkä varmin liike. Pitäisin tosi outona, jos ei onnistuisi. (Ja nyt kun sanon, se keksii jonkun ihan oman sovelluksen tästä...)

Metallinouto: On mennyt tosi paljon eteenpäin, eikä metalli enää ahdista Noelia. Vauhtiakin on tullut hieman lisää (ei se nyt edelleenkään oikeasti kovaa juokse, mutta juuri ja juuri nostaa laukalle.) Tosin tänään huomasin, että metalli oli taas selvästi vaikeampi, kun oli vähän viileämpi ilma...

Tunnistusnouto: Pitäisi olla aika varma, tosin en tiedä, miten paine vaikuttaa tähän. Saattaa jäädä haistelemaan jännemmissä paikoissa tavallista pitemmäksi aikaa luultavaksi rauhoitellakseen itseään.

Kaukot: Vaihdot on teknisesti hyvät, jos pää vaan pysyy kasassa. Noel on hirveän kiinni tässä häiriöissä ja jos se katsoo ihan väärään suuntaan, kun annan ensimmäisen käskyn, niin ei tee sitä. Sitten kun sen huomio on minussa ja se ensimmäinen vaihto onnistuu, onnistuu todennäköisesti loputkin.

Eihän tässä siis montaa muttaa ole matkassa :D Toivotaan vaan, että paikkamakuun aikaan on haudan hiljaista, niin koira on levollinen. Sitten pitäis olla lämmin sää, että metalli on mukavampi ja kaukojen aikana ei sais taas kuulua mitään ääniä... Tuulistakaan ei sais olla, kun silloin toimitsijateltta voi lepattaa ikävästi... Luoksetulo ei taida olla olosuhteista kiinni, sen kohdalla vaan toivotaan parasta...

Jos kaikki onnistuisi niin kuin treeneissä parhaillaan, niin ihan hyvin voisi 1-tuloskin tulla, mutta harvoinpa se kokeessa niin menee. Eniten epäilen luoksetulon onnistumista ja sitten kaukot on niin siitä kiinni, että sattuuko sen selän takana tapahtumaan jotakin häiritsevää juuri kriittisellä hetkellä. Tyytyväinen olen siihen, jos Noel tekee iloisesti töitä ja ihan kiva olisi jos tulisi edes 2- tai 3-tulos. Sehän tässä tiekenkin eniten takaraivossa jyskyttää, että mitä jos se vaan pelkää, eikä tee mitään... Vaikka eihän siihen nyt oikeasti pitäisi omalla tutulla kentällä olla mitään syytä, mutta Noelin kanssa vaan kaikki on aina mahdollista.

Kisahuumaa

Tänään oli sitten Noelin ensimmäiset agikisat ja samalla myös ensimmäinen nollavoitto ja luva! Agiradoilla ei päästy starttaamaan, koska molemmilla radoilla oli keinu. Hyppärillä Noel oli ainut nollan tehnyt. Ihanne aikakin alittui reilusti -11,75 ja etenemä oli 4,21 m/s. Rata oli ihan kivan tuntuinen ja meni sujuvasti ilman pelastukisa. Noel on niin kiltti, että kun vaan itse ohjaa, niin se tekee perässä mitä käsketään <3

Videota ei valitettavasti ole, vaikka nyt jos koskaan se olisi kyllä ollut paikallaan.

Agimöllit

Noel on nyt sitten ihan oikeasti menossa launtaina kisaamaan. Tosin agiradoille mennään vain siinä tapauksessa, ettei radalla ole keinua, mutta hyppyradalle siis varmasti. Tänään oli vielä epikset ja päästiin treenaamaan kentällä oloa hallikauden jälkeen. Ilmoitin Noelin mölliradalla ja otin vielä uusinnankin.

Ulkokenttä ei tuntunut olevan mikään ongelma Noelille, eikä miestuomarikaan. Ekalla radalla se oli vähän hidas, mihin varmaan vaikutti oma jännittäminen. Vauhti tuntui hidastuvan taas A:n jälkeen. Tuloksena 0 ja aika 33,90. Toisella radalla vauhti oli selvästi parempi ja vapautin kontakteilta saman tien. Aika olikin nyt 30,99. Tämä aika riitti toiseen sijaan. Rata oli n.130 metriä, josta laskin etenemäksi ekalla radalla 3,83 m/s ja toiselta 4,19 m/s. Ei nyt mitään ihan huonoja kuitenkaan.

Tässä vielä video toiselta radalta:

Ja onnea toi varmasti se, että ostin tänään Noelille uuden pannan ja hihnan :D

Oilin opissa

Tänään oltiin taas Oilin opeissa.

Ensimmäisenä tehtiin kaukoja. Ensin näytin, miten on tehty eli laitoin Noelille takapalkan ja tehtiin kaikkia vaihtoja. Noel oli tosi kiinni palkassa ja vilkuili sitä sekä kääntyi vaihdoissa vinoon. Noelille laitettiin namit kahta puolen ja olin itse parin metrin etäisyydellä. Noelia vähän ahdisti ne namit, mutta asia korjaantui, kun namit laitettiin vähän etuviistoon ja se näki ne kunnolla. Oili olikin sitä mieltä, että jatkossa jos haluan jättää palkan, se kannattaa jättää eteen, eikä taakse, koska Noel kuitenkin väistää sitä, eikä siis etene.

Oilin mielestä käsimerkit häiritsee Noelin keskittymistä, eikä niitä kannattaisi treenatessa käyttää. Kokeessa niitä voi kuitenkin käyttää suullisen käskyn vahvisteena. Näitä siis treenattiin ja Noel mokaili aika paljon. Vääristä ei tietenkään tule palkkaa, vaan ne korjuutetaan. Koiraa voisi myös käydä korjaamassa fyysisesti, mutta en uskalla sitä kyllä Noelin kohdalla tehdä.

Jossain vaiheessa Oililta tippui nenäliina lattialle ja Noel jäi siihen tosi paljon kiinni. Se tuijotti sitä, eikä minua. Noelin kanssa pitäisi tehdä paljon tässäkin sellaista treeniä, että jotain "yllättävää" tapahtuu ja sen pitää silti pitää fokus minussa. Tietysti sitä myös palkataan ihan vaan sitä, että se fokus on minussa. Tekniikka Noelilla oli kuitenkin Oilin mielestä tosi hyvä ja se pysyi kasassa pienessä paineessakin.

Seuraavana tehtiin luoksetulon maahanmenoa ja stoppia. Oilin mielestä käsimerkki on maahanmenossa huono, sillä koira ei välttämättä näe sitä, jos vaikka aurinko paistaa silmiin tai se juuri herpaantuu katsomaan muualle. Treeneissä voi käyttää sekä käsimerkkiä, että suullista käskyä yhtä aikaa ja kokeessa sitten valita tilanteeseen sopivamman. Treeneissä on tärkeää saada onnistumisia "keinolla millä hyvänsä", että nopea stoppi jää koiran mieleen. Noel teki nopeita maahanmenoja läheltä, mutta liikkeenä tehtäessä valui. Oilin mielestä se jää vähän arpomaan, että viitsiskö sitä nyt mennä maahan. Kriteeri pitäisi olla selkeä, eikä hitaista maahanmenoista/stopeista pidä palkata. Tämän toki ymmärrän, mutta on helpommin sanottu kuin tehty pitää kriteeri selkeänä.

Lopuksi Noel teki metallinoutoa. Tehtiin ihan koko liikkeenä. Muuten hyvä, mutta ravasi takaisin. Oilin mielestä Noelin metalli on kuitenkin kokonaisuutena niin hyvä, ettei sille kannata tehdä mitään. Takaisin ravaamisesta lähtee kuitenkin vain 1-2 pistettä. Noelia ei kannata alkaa paineistaa hoputtamalla sitä kovempaan vauhtiin. Kokeiltiin metallia myös hyppynoutona. Siinä Noel nostaa laukan palautuksessa, koska se tarvitsee vauhtia hyppäämiseen. Eli evl:n metallihyppynoudossa palautuksen vauhti ei ehkä ole enää ongelma. Oili kuitenkin ehdotti, että metallin arvoa voisi nostaa siten, että illalla ennen iltaruokaa teettäisi metallin ja siitä saisi palkaksi koko iltaruoan.

Yleisesti ottaen Oili tykkäsi taas Noelista ja sen tyylistä. Todettiin, että Noel on putkiaivo, mutta se on vaan hyvä asia. Helpottaa monessa, kun se ei tajua ennakoida tai ala soveltaa. Koulutus sujui hyvin, eikä Noelille tullut mitään normaalia suurempia ahdistuksia tänään.

Sain muuten tänään tiedon, että pääsin Valmennusrenkaan kevätleirille kuunteluoppilaaksi!

Perimän ja ympäristön vaikutus koiran luonteeseen - Katriina Tiira

Olin siis 29.3 Lohjalla partacollieiden kasvattaja- ja harrastajapäivillä, joilla oli eri luennoitsijoita. Tässä vähän muistiinpanoja ensimmäiseltä luennolta. Luennoitsijana FT Katriina Tiira, Koiragenetiikan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto.

Koiran alkuperä

• Koiran molekyyligenetiikan, käyttäytymisen, morfologian ja ääntelyn tutkimusten pohjalta saatujen todisteiden mukaan koira on polveutunut pääosin sudesta 15 000 - 30 000 vuotta sitten  Lähi-Idän ja Itä-Aasian alueilta.
• Tieteellisesti tutkittua tietoa tästä on hyvin vähän, mutta uusia tutkimuksia tulee kiihtyvään tahtiin. Koiraa käytetään mallieläimenä monissa genetiikan, sosiaalisen evoluutin ja kommunikoinnin evoluutin tutkimuksissa, koska kaikilla nisäkkäillä on sama neurobiologia. Suomessa tehdään huippututkimusta kognition sarallae eli tutkitaan siis mitä koira ymmärtää.

Kuinka sudesta tuli koira?

• Domestikoituminen eli kesyyntyminen = Luonnon valintapaineen merkitys heikkeni ja ihmisen joko tahallinen tai tahaton valinta tuli tilalle.
• Domestikaatiosta on monia eri teorioita
• Koira eli ihmisen lähellä ja muodostui uusi ekolokero.
• Ihminen huomasi koiran hyödyt, kuten ruoaksi, vartiointi, metsästys jne.
•  Ensimmäisiä rotuja on muotoutunut jo 3000-4000 vuotta sitten.
• Kesyyntyessa koiran luonne muuttui vähemmän pelokkaaksi, sen sterssinsietokyky lisääntyi, sukukypsyysikä aikaistui ja pentuekoko kasvoi.
• Morfologisia muutoksia: pienempi koko, pienemmät hampaat, väri muuttui, luppakorvat jne.

Miksi eläin käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy?

• Käyttäytymiseen vaikuttaa: tilanne: hyödyt ja haitat, aikaisemmat kokemukset sekä persoonallisuus (geenit + ympäristö)
• Jos yksilöillä on samat kokemukset ja ne ovat samassa tilanteessa ja ne punnitsevat tilannetta --> Aralla riskit painavat enemmän ja rohkealle taas hyödyt.
• Vieteillä ja vaistoilla kuvattiin koiran käyttäytymistö 30-40 vuotta sitten. Ne ovat kuitenkin nykyään riittämättömiä kuvaamaan koiran käyttäytymistä. Niitä ei ole käytetty tieteessä enää 20 vuoteen.

Persoonallisuus

• Miten koiran luonne voidaan määritellä? Miten voidaan tieteellisesti määritellä koiran luonne ja käyttäytyminen?
• Aiemmin aktiiviset koiraharrastajat määrittelivät nämä.
• Koiran persoonallisuus = pysyvät, stabiilit erot koirayksilöiden käyttäytymisessä.
• Jokainen joka on omistanut useamman koiran, huomaa nämä erot.
• Persoonallisuus on melko pysyvä ominaisuus yli 1-vuotiailla koirilla.

Persoonallisuuden periytyminen

• Persoonallisuuskategorioita on löydetty kaikilta tutkituilta eläinlajeilta. Erityisesti arkuu-rohkeus-akseli löytyy kaikilta.
• Persoonallisuus = toistuva tapa toimia tietyssä tilanteessa.
• Yleisin persoonallisuuskategorioista on ujous/arkuus-akseli.
• Persoonallisuus = temperamentti (synnynnäinen) + ympäristönvaikutus ( elämänkokemus)
• Pentutestit vastaavat yleensä huonosti pennun persoonaa aikuisena, koska luonne on pitävä vasta yli 1-vuotiaalla.
• ääripäät erottuvat kuitenkin joukosta, esim. kaikkein arimmat pennut
• ääripäiden persoonallisuus on pysyvämpi.
• esimerkikiks todella arasta pennusta ei saa millään sosiaalistamisella rohkeaa
• sen sijaan rohkeasta pennusta voi kamalilla kokemuksilla saada aran.
• Ihmisten persoonallisuudesta 30-50 prosenttia periytyy (kaksostutkimukset) - periytyvyyden oletetaan olevan samaa luokkaa myös eläimillä.

Koiran persoonallisuus (Svartberg & Forkman 2002, perustuu mh-luonnekuvaukseen)

Pelokas - Rohkea ns. superakseli
Ei sosiaalinen - Sosiaalinen
Haluton leikkimään - Leikkisä
Haluton saalistamaan - Halukas saalistamaan

Agressiivinen - Ei-agressivinen

Pelokas-rohkea-akseli korreloi kolmen alapuolella olevan akselin kanssa. Eli jos koira on pelokas, se on todennäköisesti myös ei-sosiaalinen, haluton leikkimään ja haluton saalistamaan. Agressio ei sen sijaan korreloi mitenkään muiden omisnaisuuksia kanssa.

• MH-kuvaus ja luonnetesti ovat kuitenkin vain yhden tilanteen kuvauksia.
• Tutkijat kysyivät testeissä käyneiltä, millaisia koirat ovat kotioloissa.
• Muut ominaisuudet korreloivat hyvin kotona ja testissä, mutta:
• saalistuhalu korreloikin leikkisyyttä
• aggressiivissu kotona ja testissä ei korreloinut ollenkaan.

Koiran persoonallisuuden osa-alueita

• Reaktiivisuus/Kiihtyvyys
• Pelokkuus/Rohkeus
• Sosiaalisuus/Kiinnostuksen puute
• Agressíivisuus/Ei-aggressiivisuus
• Aktiivisuus
• Koulutettavuus
• Rotujen koulutettavuus eroaa suuresti.
• Toiset ymmärtävtä enemmän ihmisten eleitä tai ne haluavat ymmärtää enemmän.
• Puhutaan myös miellyttämisen halusta, mutta sanaan sisältyy suuti arvolataus.
• Dominassi/Alistuneisuus
• Paljon puhutaan, ettei koiralla ole dominassia. Tämä kuitenkin perustuu surkeaan tutkimukseen. Tutkimuksessa laitettiin 10 kastroitua uroskoiraa yhteen ja seurattin niiden käyttäytymistä. Koska ne eivät luoneet laumaa keskenään, pääteltiin, ettei koirilla ole lainkaan dominanssia. Tähän tutkumukseen viitataan usein.
• Metsästyskiinnostus

• Noutajat ja paimenet, jotka on jalostettu tekemään työtä ihmisen kanssa lukevat parhaiten ihmisten eleitä.
• Itsenäiset vartio- tai vetokoirat taas lukevat ihmisen eleitä huonoiten (vai niitä ei vain kiinnosta lukea niitä?)
• Mitä olemme tehneet jalostuksella koirille? Mitä niiden päässä/aivoissa on tapahtunut?
• Tätä ei ole tutkittu.
• MH-kuvaus valikoi koiria, esim. vinttikoiria käy siellä todella vähän, mikä vääristää osaltaan tilastoja.
• Esim. rohkeus ja sosiaalisuus eivät aina korreloi keskenään.
• Ihmis- ja koirasosiaalisuus ovat kaksi eri asiaa.
• Koirasosiaalisuus riippuu paljon kokemuksista.

Mikä vaikuttaa koiran käyttäytymiseen?

• Kaikki yksilön kokemukset alkaen kohtuajasta (esim. emon kantoaika + hoiva) = ympäristö
• Suomalaiset ovat tunnollisina hyvin omaksuneet asenteen "tää on mun syy". Jos koira esim. säikähtää uutena vuotena raketteja ja alkaa pelätä niitä, ajatellaan pelon johtuvan säikähtämisestä ja pidetään sitä omistajan syynä. Koiralla on kuitenkin pitänyt olla geneettinen alttius ääniarkuuteen, jotta se alkaa pelätä ääniä säikähdettyään.
• Perinnölliset tekijät (puolet emältä ja puolet isältä)
• Emä kuitenkin on se, joka hoivaa pentuja ja antaa mallikäyttäytymistä, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Huono emo kumoaa hyvien geenien vaikutuksen ja geneettisesti rohkeistakin pennuista voi tulla arkoja.
• Epigenetikka (myöhemmin lisää)

Perimä ja geenit
Todisteita:

• Koirarodut ja niiden erilainen synnynnäinen käyttäytyminen, kuten metsästytaipumus, paimennus, noutaminen jne.
• Esim. Jos geeneillä ja perimälläe ei olisi merkitystä koiran luonteeseen, voitaisiin olettaa, että suomanajokoiran omistaja opettaa koiran ajamaan jänistä tai vastaavasti tiibetinspanielin omistaja taas kouluttaa koirastaan pois sen metsästystaipumukset.
• Neuropsykiatriset sairaudet, kuten skitsofrenia, pakko-oireet ja ahdistuneisuus kulkevat ihmisillä suvuittain.
• Eläinkokeissa aikaan saadut kesyt ja aggressiiviset hiirikannat.

Hopakettujen jalostuskoe 50 vuotta sitten:

• Alkuperäinen kanta oli käyttäytymiseltään hyvin villiketun kaltainen. Ketut olivat siis hyvin arkoja ja aggressiivisia.
• Kokeen tavoitteena oli valita jalostukseen ihmisiä kohtaan "kesyjä" eläimiä eli vähiten arkoja ja aggressiivisia.
• Karsinta oli rankkaa ja vain n.10% valittiin jatkojalostekseen.
• Kolmannen sukupolven jälkeen kettujen aggressiivisuus ihmisiä kohtaan katosi.
• Neljännessä polvella ketut alkoivat heiluttaa häntää.
• Kuudennessa polvessa ilmeni mm. innokkuutta ihmisä kohtaan ja muita koiramaisia piirteitä.
• Koe siis onnistui ja ketuista tuli helpommin käsiteltäviä.
• Kokeessa ilmeni monia käyttäytymisen kanssa korreloivia muutoksia:
• juoksu 2krt vuodessa, turkin laikukkuus, luppakorvat, parempi kyky lukea ihmisten eleitä (vai halu?). Nämä ominaisuudet siis sijaitsevat samoilla geenialueilla kuin kesyt luonteenpiirteet.

Tarina:

• Kaksi perhettä hankki samaan aikaan koiranpennut. Koirien olosuhteet perheissä olivat saman kaltaiset ja koirat olivat saman ikäisiä.
• Molemmat pennut olivat pentuina iloisia, avoimia ja reippaita.
• 2-vuotiaana toinen koirista alkoi reagoida ääniin. Ensin se reagoi ilotulitukseen, mutta ääniarkuus alkoi laajeta ja lopulta koira reagoi ukkoseen jo 30km päästä ym.
• Koira alkoi hyökkäillä ympäriinsä pelätessään. Sen käytös muuttui siis aggressiiviseksi, kun se pelkäsi. Lopulta se puri perheen lasta ja jouduttiin lopettamaan 7-vuotiaana.
• Toisesta pennusta ei tullut koskaan arkaa.
• Pennut eivät olleet sukua toisilleen ja ääniaran koiran suvussa oli ääniarkuutta.
• Kasvattajat eivät aina ymmärrä perinnöllisyyden vaikutusta luonteeseen ja syyttelevät omistajia.
• Perinnöllisyys vaihtelee roduittain.
• Ääniarkuutta ei voida todeta pennulta, vaan se alkaa ilmetä yleensä vasta yli 2-vuotiaalla koiralla, mutta voi ilmetä vasta 6-vuotiaanakin.
• Arkuus/Pelot periytyy voimakkaimmin.
• Jos pentu pelkää ääniä, mutta siedättyy iän myötä ääniin, se ei ole todennäköisesti ääniarka, vaan muuten vaan arka pentu, joka reipastuu iän myöyä.
• Siihen, miten paljon omistaja voi vaikuttaa ääniarkuuteen, vaikuttaa pelon voimakkuus.
• Jos pentu elää ääniaran aikuisen koiran kanssa, se voi mallioppia pelon siltä, mutta se vaatii geneettisen alttiuden.
• Ääniarkuus voi myös olla seurausta sairaudesta tai kivusta.

Heritalibiteetti, periytymisaste h2
= miten suuri osuus yksilöiden välisistä eroista tietyssä ominaisuudessa johtuu perimästä.

Heikko <0,10 (tai 10)
Kohtalainen 0,20 - 0,40
Hyvä >0,40

Arvot vaihtelevat eri populaatioissa, nämä ovat oletusarvoja.

Tutkimus luonnetestin ominaisuuksien heritabiliteetistä. (rotweiler 1980-2003)

Ominaisuus                               h2
toimintakyky                             0,10
terävyys                                     0,08
puolustushalu                            0,08
taisteluhalu                                0,08
hermorakenne                           0,08
kovuus                                       0,14
luoksepäästävyys                      0,07
laukaus                                      0,14
temperamentti                           0,04

Arvot ovat alhaisia

Ruotsalainen vanha luonnetesti:
                                      saksanpaimenkoira (1310)  Labradorinnoutaja (797)
Hermorakenne                           0,25                                     0,29
Miellyttämishalu                       0,14                                      0,20
Luoksepäästävyys                     0,32                                      0,15
Innokkuus                                  0,17                                     0,22

• Agressiivisuus ja rohkeus ovat periytyviä ominaisuukisa, mutta saako testi näkyville aggressiivisuuden tai rohkeuden vai näkyykö testissä enemmän koulutus?
• Esimerkkejä korkeista periytymisasteista:
• aktiivisuus 0,53 (saksanpaimenkoira)
• rohkeus 0,26 (saksanpaimenkoira)
• pelko 0,46 (labradorinnoutaja)
• ääniarkuus 0,56 (labradorinnoutaja) 
• arkuus/rohkeus 0,25 (sp+rw)
• aggressiivisuus koiria kohtaan 0,77 (kultainennoutaja)
• innokkuus (metsästyksessä) 0,49 (sileäkarvainen noutaja)

Miksi arvot vaihtelevat?

• Käyttäytymisominaisuuksilla on yleensä alhaisi arvoja, mutta se ei silti tarkoita, etteikö ominaisuudet periytyisi.
• Testeissä on paljon vaihtelevuutta, kuten tuomari, paikka, sää jne.
• Ovatko mitattavat ominaisuudet oikeita? Onko luonne/käyttäytyminen jaettu liian pieniin ja epäolennaisiin osiin? Käyttäytymiselle täytyy olla oikeat määritelmät.
• Ominaisuudessa ei välttämättä ole tarpeeksi suurta vaihtelevuutta tutkitussa populaatiossa, mikä aiheuttaa alhaiset periytymisarvot.
• esim. labradorinnoutajat ovat lähes poikkeuksetta ihmissosiaalisia.
• Voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia: pelokkuus (0,49), rohkeus (0,26), aktiivisuus (0,53), ääniarkuus, sosiaalisuus, koira-/ihmisaggressiivisuus.

Käyttäytymisen kehittyminen ja varhaisten kokemusten vaikutus

• Aika ennen syntymää
• emon kokema stressi
• rotilla on todettu, että stressanneen emon poikaset ovat pelokkaampia.
• 0-12pv Noentaali
• vaikka pennun aistimaailma on hyvin rajoittunut, se oppii silti koko ajan
• pieni stressi nopeuttaa pennun oppimista, esim. bio sensor -ohjelma
• Emon hoidon vaikutus (ei tutkittu koirilla)
• Jos emo hoitaa ja nuolee paljon poikasiaan, saa poikaset hyvää hoitoa
• pennuille kehittyy korkeampi stressinsietokyky
• pennut ovat rohkeampia ja dominatteja
• Jos emo hoitaa ja nuolee pentuja vain vähän, ne saavat huonoa hoitoa
• pennut ovat arempia, stressiherkkiä ja vähemmän aggressiivisia
• vähemmän dominatteja ja vähemmän sosiaalisia
• Emon hoito merkitsee enemmän kuin perimä.
• On tehty tutkimus, jossa geneettisesti rohkeat rotan poikaset siirrettiin huonosti hoitavalle emolla ja niistä tuli arkoja. Vastaavasti geneettisesti arat poikaset siirrettin hyvin hoitavalle emolla ja niistä tuli rohkeita.
• Siirtymävaihe 2-3vk
• käyttäytyminen muuttuu nopeasti
• Sosialisaatiojakso 3-12? vk
• pentu muodostaa sosiaalisia kiinnikkeitä
• "kriittinen vaihe"
• pienikin määrä käsittelyä riittää sosiaalistumiseen, mutta tarve vaihtelee roduittain.
• Uuden tutkimuksen mukaan 8 viikkoa on paras ikä luovutukselle. Sitä vanhempina luovutetuilla oli enemmän ongelmakäyttäytymistä myöhemmin.
• Luovutusikä voi olla myöhäisempikin, mutta se edellyttää kasvattajalta viitseliäisyyttä sosiaalistaa pentuja.
• Aikaisin emosta erotetuilla on enemmän pakonomaista hännänjahtausta roduissa, joissa tätä esiintyy.
• Nuoruusvaihe -->9kk
• pelkoja, fobioita, puberteetti 6-9kk
• sukukypsyys 9-18kk, mutta henkinen kypsyys vasta 2v.
• Eri vaiheiden ajankohta vaihtelee rodusta riippuen, möys sosiaalistamistarve vaihtelee.

Epigenetiikka

• Ympäristöstä tai kokemuksista johtuvia perinnöllisiä muutoksia geenin toiminnassa ja säätelyssä, jotka eivät ole kuitenkaan muutoksia dns:ssa.
• Periytyykö elämänkokemus jälkeläisille?
• "Evoluution oikotie", ei tarvitse odottaa mutaatiota sopeutumiseen.
• Raskauden aikaiset streessiteijät aiheuttavat muutoksia geenin säätelyssä.
• Emon hoivalla on suuri merkitys arkuuten ja stressinsietokykyyn --> geenin säätelyn muutos, periytyvät muutokset.
• Esim. Hiiret ehdollistettiin pelkäämään teittyä hajua. Niiden poikaset pidettin eristyksissä, eivätkä ne koskaan haistaneet tätä kyseistä hajua. Kun niiden sitten annettiin haistaa tätä hauja, nekin pelkäsivät.

Ääniarkuus

• Ääniarka koira pelkää voimakkaita ääniä, kuten ukkosta, ilotulitusta, laukauksia jne.
• Arviolta 20-80 % koirista on ääniarkoja.
• Suomalaisen tutkimuksen mukaan 30% koirista pelkää ukkosta.
• Altistavia tekijöitä: pelästyminen, sterilointi, nartuilla yleisempää kuin uroksilla, sairaudet, varhainen ero emosta, emon huono hoiva, omistajjan ensimmäinen koira, myöhäinen luovutusajankohta.
• Liikunta ehkäisee ääniarkuutta.

Pelokkuus ja arkuus

• Pitkittynyt ahdistus ja pelokkuus koiralla saattaa johtaa sairastumiseen ja näin ollen lyhentää koiran elinikää.

AD/HD - yliaktiivisuus

• Hyperaktiivisuus, liiallinen aktiivisuus, impulsiivisuus, keskittymiskyvyttömyys.
• Ihmisillä korkea periytyvyys.
• Metsästys ja työkoirat ovat alttiimpia, koska niiden jalostuksessa on painotettu aktiivisuutta.
• Huono keskittymiskyky + korkea impulsiivisuus = koira ei voi keskittyä pitkään tehtävään, kaikki häiriö keskeyttää tehtävän suorittamisen.
• Nämä koirat ovat todella herkkiä uusille asioille.
• Uudet asiat aiheuttavat voimakkaan "seeking"-reaktion.
• Rangaitukset ja pakotteet eivät toimi, sillä ne saavat koiran vain enemmän kierroksille.
• Palkkio toimii, kunhan sitä tulee jatkuvasti.
• Tällainen koira työskentelee näyttävästi jatkuvan vahvistuksen alla, mutta pitkäkestoiset liikkeet ilman palkkiota eivät onnistu.

Luennoitsija oli mielestäni todella hyvä ja häntä jaksoi kuunnella hyvin. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja olisin halunnut kuulla vielä paljon lisää. Harmi, että aika loppui kesken, eikä kaikkia suunniteltuja asioita ehditty käydä kunnolla läpi.Tätä luennoitsijaa voisin mennä kuuntelemaan uudelleen jollekkin pitemmlle luennolle. Tämä luentohan kesti vain kaksi tuntia.

Noel the jälkikoira

Noel pääsi aamulla jäljestämään oikein osaavan silmän alle. Jälkihommat on meiltä vähän jäänyt, mutta nyt kevään tullen ajattelin ryhdistäytyä ja treenata edes sen verran usein, ettei edellinen treenikerta ehdi unohtua koiralta.

Aloitettiin namijäljellä, joka oli n.20-30 metriä, joka askeleella nami ja lopussa purkki, jossa palkkana kissanruokaa. Vähän se oli sähellystä ja Noel pääsi aina syömään jo ohittamiaan nameja, koska olin liian hidas estämään, enkä nähnyt nameja maasta, kun ne oli niin pieniä. Hyvin se kuitenkin meni koko ajan nenä maassa ja lopulta päädyttiin purkille, jossa käskin sen maahan ja avasin purkin. Noel meni purkille saakka nenä maassa, eikä lähtenyt katseella sinne. Oli siellä pieniä onnistuneitakin pätkiä ja oli hienoa nähdä Noelin työskentelevän niin keskittyneesti ja rauhallisesti häntä alhaalla.

Seuraavaksi tehtiin eläinkoe ja tehtiin namiton jälki purkille, jonka teon Noel sai katsella. Tässä se ei kuitenkaan saanut juonen päästä kiinni. Sitten pidettiin taukoa ja kävin katsomassa osaavan koiran jäljestystä.

Tämän jälken tehtiin vielä kolmas namijälki. Erona ensimmäiseen lopussa nameja oli vain joka toisella askeleella. Nyt koitin olla tarkempi. Koitin pitää liinan kireänä ja tulla niin koiran perässä, ettei se voi kääntyä taakse. Jälki oli parempi kuin ensimmäinen ja varsinkin lopussa, missä nameja oli harvemmin, keskittyminen tosi hyvää. Tätä pitää ehdottomasti jatkaa, sillä Noelille tekee hyvää tehdä jotain, missä sen kierrokset ei ole katossa ja se pystyy keskittymääm.

Lopuksi tehtiin vielä esineruutua. Tämä oli Noelista tosi kivaa ja nyt se pääsi juoksemaan täysiä. Noel näki kun esine vietiin ja lähti lujaa ja varmasti esineelle. Löysi nopeasti ja toi takaisin. Palautustyylihän sillä on sylkäistä esine mun jalkoihin, mutta se nyt ei ole niin tarkkaa, kun huvikseen tätä tehdään. Kolme kertaa toistettiin. Keskimäisellä kerralla Noelilla taisi mennä vähän pitempään löytää esine. Tätäkin voisi treenata ihan vaan siksi, että se on Noelista niin kivaa.

----------------------------------

Illalla käytiin vielä treenaamassa tokoa lähikentällä, joka alkaa lopulta olla sen verta kuivunut, että sieltä selviää kuivin jaloin. Olen nyt koittanut panostaa eripaikoissa treenaamiseen ja Noel on pystynyt keskittymään eri paikoissa yllättävän hyvin (Noeliksi, ei se tietenkään vieraassa paikassa toimi yhtä hyvin kuin tutussa hallissa). Viikon päästä olisi möllitkin tulossa. Meinasin kyllä lähteä, mutta pitänee mennä huumorimielellä...

Täänään treenattiin ruutua. Ruutu alkaa olla jo parempi ja Noel osaa sen myös vieraissa paikoissa. Paikka ei kuitenkaan ole vieläkään täysin varma. Tänään se taas jostain syystä hakeutui monta kertta takanauhasta yli. Olen päässyt eroon pysäytyssanasta ja se osaa hakeutua oikeaan paikkaan itsenäisesti. Paikka ei myöskään elä kovinkaan paljoa sivutaissuunnassa enää. Kokeessahan koira pysäytetään ja jos vaan ajoitan käskyn oikein, niin silloinhan se jää ruudun sisään, vaikka se tähtäisikin takalaidasta yli... Koitan kuitenkin korjata tätä.

Luoksetulo on taas osoittautunut erittäin suureksi ongelmaksi. Viime tiistaina tehtiin ohjatuissa treeneissä luoksetulo kisamaisesti ja Noel teki ihan törkeän läpijuoksun, mitä ei ole ikinä tehnyt. Se ei reagoinut mitenkään kumpaankaan pysäytykseen... Vire oli todella korkea, mutta ei se nyt silti saisi sivuuttaa käskyjä. Koitettiin sitten stoppia pallon heitolla ja pallosta huolimatta tuli luokse... Nyt on sitten tehty taas kuurina pysäytyksiä ja stopit on mielestäni ihan ok vauhtiin nähden. Maahanmenot voisi kuitenkin olla selvästi nopeampia. Niitä olen nyt työstänyt takapalkalla, mikä sinänsä toimii, mutta aiheuttaa ennakointia ja olen vähän skeptinen toimiiko ne maahanmenot sitten kuitenkaan ilman sitä takapalkkaa.

Tehtiin yksi tunnari, joka oli oikein hyvä. Lähti kapuloille lujaa, mutta jarru toimi tällä kertaa ja haisteli huolellisesti. Nosti oman epäröimättä heti kun osui kohdalle. Palkkasin saman tien ilman palautusta, kun oli niin hieno. Kaukoja tehtiin myös vähän. Koitan näissä nyt välttää hirveää hinkkausta, ettei vire pääsisi liian alas. Ensin ns. helppoja vaihtoja (eli ei s-i) useampi. Ekalla kerralla ei ollut oikein itsehillintää ja käänsi joka vaihdolla itseään takapalkkaa kohti... Toisella kerralla pysyi suorassa ja vaihdot oli puhtaita. Sitten kokeilen s-i-vaihtoa suoraan kymmenestä metritä ja sehän onnistui! Vähän se jää turhan kasaan, mutta kunhan ei etenisi. Toisella kerralla tuli hieman eteenpäin, uusi yrtiys kuitenkin onnistui ja annoin olla. Ehkä tää tästä.

Olin eilen muutamalla koira-aiheisella luennolla, joista mahdollisesti tulossa muistiinpanoja myöhemmin.

Päivitystä

Hengissä ollaan edelleen, vaikka päivitykset on vähän jääneet. Treenattukin on, vaikkakin vähän verkkaisempaan tahtiin kuin välillä. Noelille tämä muutaman kerran viikossa treenaaminen tuntuu sopivan hyvin, se on aina välipäivinä ehtinyt työstää opittuja asioita ja kehittymisen huomaa paremmin. Tosin kaukoista ei pidetä lomaa, niitä ehtii treenata aina, vaikka mikä olisi. Päivitin sivun oikeaan laitaan vähän kalenteria. Siellä näyttäisi olevan hurjasti kaikkea, mutta kaikkeen suunnitteilla olevaan ei huhti-toukokuun aikana varmastikaan ehditä. Omistajalla vetelee opinnot ihan viimeisiään ja nyt on pakko panostaa vähän niihinkin, mutta pian voi jo onneksi huokaista helpotuksesta ja keskittyä taas täysillä harrastamiseen.

 

Noel täytti 9.päivä jo 2,5-vuotta. Nyt sitä pitäs vissiin alkaa pikku hiljaa ajatella, että mulla on aikuinen koira :D Synttärien kunniaksi käytiin räpsimässä kuvia. Tässä pärstäkuva ja seiostus: