Oili Huotarin koulutus

Oili tuli pitkästä aikaa tänne Mikkeliin kotihalliin kouluttamaan, joten olihan se mentävä. Ensimmäisen setin aiheeksi olin valinnut tunnarin. Tunnarin ongelma on minimainen, mutta kaikki ongelmat johtunee jonkinlaisesta paineistumisesta. Eino haistelee kapulat usein moneen kertaan läpi, vaikka se varmasti tietää, mikä niistä on oma. Välillä se tuntuu oikein väistävän omaa ja lähtee haistelemaan myös ympäristöä, eikä vain kapuloita. Toisinaan taas vire on liian korkea ja se menee kapuloille suu auki, jolloin se saattaa myös maistella vääriä. Lisäksi myös palautus tökkii ja Eino pudottaa kapulan usein matkalle. Joskus se nostaa omaa vain vähän ilmaan, pudottaa sen ja jatkaa haistelua. Mietittiin Oilin kanssa, johtuisiko koko epävarmuus liikkeessä siitä, että Eino on niin epävarma palautuksesta. Se ei halua löytää omaa, kun se ei halua lähteä sitä palauttamaan. Vaikka en ole Einoa kieltänyt tunnarissa, niin loppu on mennyt usein sähläämiseksi, kun olen joutunut käskemään useaan kertaan tuomaan kapulan loppuun asti. Kriteerihän on nyt ollut se, että tulee kapulan kanssa sivulle, tarvittaessa autan reiteen taputtamalla, mutta ei haittaa, jos asento on vino tai kapula putoaa luovutuksen yhteydessä. Syy, miksi en voi sitä enää vapauttaa kesken palautuksen on, että se alkaa ennakoida kapulan pudottamista ja siitähän tämä koko ongelma on peräisin.

Oilin mielestä olen ehkä jossain vaiheessa edennyt liian nopeasti ja se on aiheuttanut Einolle epävarmuutta. Tässä vaiheessa ei kannata vielä alkaa vääntämään, vaan helpotetaan liikettä. Einollehan on opetettu tunnari siten, että oma oli aluksi erilaisten "hajuttomien" tavaroiden joukossa. Pikku hiljaa joukkoon lisättiin myös vääriä ja lopulta tavaroita alettiin vähentää siten, että jäljelle jäi vain kapulat. Niin kauan kun joukossa on yksikin tavara, tunnari sujuu hyvin ja Eino haistelee suu kiinni, mutta kun jäljelle jää pelkät kapulat, alkaa epävarmuus. Nytkin tehtiin yksi tunnari siten, että kapulat oli ruutunauhan seassa ja hyvin sujui. Tavaroitten häivytys on nyt siis jotenkin epäonnistunut. Oilin mielestä ei kuitenkaan enää kannata palata tavaratunnariin, vaan nyt kun lumet sulaa voisi tunnari alkaa tehdä ulkona siten, että piilottaa oman esim. heinikkoon ja muut kapulat on näkyvillä. Kun nämä sujuu, voi myös muita alkaa piilottaa. Tätä pitää kyllä kokeilla, josko tämä olisi jotakin tavaratunnarin ja oikean tunnarin väliltä.

Puhuttiin myös palautuksessa ja Oilin mielestä Eino voisi tässä vaiheessa palauttaa kapulan käteen. Mietin tätä vaihtoehtoa itsekin, mutta mietitytti vähän se, että jääkö se sitten siihen niin kiinni, että sivulle palauttaminen hankaloituu myöhemmin. Oilin mielestä ratkaisu olisi kuitenkin hyvä tässä vaiheessa. Luultavasti otan tämänkin käyttöön, sillä käteen palautusta on nyt treenattu muutenkin hakurullien takia, joten samalla vaivalla menee sitten tunnarienkin palautus.

Toinen setti aloitettiin liikkeestä maahanmenolla. Einohan tekee liikkeestä maahanmenon päämaahan, minkä takia se on ehkä alkanut miettiä sitä leuan laittamista maahan vähän liikaakin ja menee maahan kahdessa osassa etupää edeltä. Nyt ongelmaa ei kuitenkaan ilmennyt, mikä on tietysti positiivista. Oilin kommentti oli jättää huonot palkkaamatta ja palkata vain oikealla tekniikalla tehdyt.

Liikkeestä maahanmenosta siirryttiin kaukoihin. Aloitettiin maasta seisomaan vaihdolla. Olen koittanut opettaa Einolla ns. pomppukaukoja. Nyt on kuitenkin jumituttu käsiapuun. Eino kyllä tarjoaa ihan kaunista hissinä nousua, mutta en ole niistä palkannut, kun olen halunnut pitää kriteeristä kiinni ja vaatia pomppua. Oilin mielestä pomppukaukot on koiralla hankalat ja fyysisesti raskaat. Hän ei myöskään tiedä kenenkään niissä vielä onnistuneen. Mutta näyttäväthän ne toki olisi onnistuessaan. Löystän nyt sitten ehkä kuitenkin kriteerissä ja hyväksyn muuten teknisesti puhtaat vaihdon, haluan Einon kuitenkin siirtävä vaihdossa etutassuja taaksepäin, jotta se ei tule liian pitkäksi. Etutassuja saatiin siirtymään taaksepäin rimalla, joka oli koiran edessä --> koira siis väistää sitä ja siirtää tassut kauemmas. Toinen vaihtoehto oli heilauttaa jalkaa koiraa kohti, kun se nousee maasta, jolloin se luonnollisesti taas väistää ja siirtää tassuja taaemmas. Ehdittiin vielä tehdä maasta istumaan nousua. Tätäkin Eino tekee ilman käsiapuja, mutta pomputta. Tässäkin siis luovutaan pomppukriteeristä, niin päästään eteen päin. Oilin mielestä vaihto oli hyvä ihan sellaisenaan.

Viikon treenikuulumiset

 

 

Nyt, kun alokasluokan koe on takana, olisi ajatus keskittyä enemmän ylempien luokkien liikkeisiin. SM:iin haluan vielä mennä aloon, joten avoimeen päästään joka tapauksessa vasta loppukesästä/syksystä. Alokasluokan liikkeet on kuitenkin sen verran hyvin jo hallussa, ettei niitä kannata hinkata seuraavaa neljää kuukautta. Kehätreenejä jos pääsisi kesän aikana tekemään ja toki seuraaminen ei ole varmaan koskaan täysin valmis liike.

 

Nyt ensimmäisenä on otettu työn alle tunnari. Sitä pyritään nyt treenaamaan kolme kertaa päivässä kolme toistoa kerrallaan. Koitin muutaman kerran tehdä tunnaria "helpotettuna" siten, että olen kyykyssä kapuloitten lähellä ja lähetän Einon vapaamuotoisesti kapuloille. Kun se nosti oman, heitin namin kauemmas ja sillä välin laitoin oman takaisin vieraitten sekaan. Eka toisto saattoi onnistuakin, mutta sitten vire alkoi nousta ihan liian korkeaksi namin jahtaamisesta ja Eino alkoi maistella vääriä ja räiskiä vähän mitä sattuu.

 

Tunnaria on tähän mennessä tehty enimmäkseen kotona, mutta kun kokeilin tätä samaan systeemiä siellä, niin lopputuloa oli ihan yhtä kamala. Niinpä päätin palata meidän vanhaan tyyliin ja lähettää Einon sivulta. Alkuun heitin vielä namit maahan, jotka se söi ennen kapuloille lähetystä. Nyt on voitu jo luopua maasta syötävistä nameista ja Einolla pysyy silti vire sellaisella alueella, että se vielä muistaa haistella.

 

Vääriä ei olekaan nyt tullut ja kapuloiden haistelu sujuu hienosti. Tänään se haisteli jopa suu kiinni, vaikka oltiin kentällä. Kapulan palautus kuitenkin takkuaa tällä hetkellä. Eino saattaa ainoastaan nostaa omaa ja jää sen jälkeen odottamaan palkkaa. Palautus on ollut koko ajan vähän ongelma, mutta aiemmin se on kuitenkin tuonut edes pari metriä kohti kapulaa ennen sen pudottamista, mutta nyt se ei lähde palauttamaan sitä yhtään. Se tuntuu odottavan minulta kuittausta, että olihan tämä se oma, vaikka ikinä en ole sitä kuitannut suoraan nostosta. Jos en tee mitään, se lähtee haistelemaan kapulat uudelleen läpi ja nostaa taas hieman omaa. Homma on nyt jotenkin ihan solmussa, eikä se halua palauttaa omaa. Jotenkin se vaikuttaa paineistuneelle, mutta en tiedä miksi, kun mitään ei ole sattunut. Sitä ei ole esim. kielletty väärien tuonnista tms.

 

Tänään tehtiin tunnaria ulkona, luultavasti ensimmäistä kertaa ikinä. Eino ei meinannut millään löytää kapuloita hangesta ja sitten kun ne löysi, se ei oikein meinannut pysyä kapuloilla. Ihan kuin se rauhoittelisi itseään haistelemalla ympäriinsä tai toisaalta kuin "oma" olisi sille lupa haistella ihan mitä vaan. Noh, positiivista oli se, ettei se maistellut vääriä ja kun se lopulta päätyi siihen omaan, se palautti sen. Palautukseen auttoi ilmeisesti tarpeeksi pitkä välimatka.

 

Tunnarikin on liikkeitä, jotka Noel on oppinut ihan ilmaiseksi, mutta Einon kanssa saatan joutua vaivaamaan päätäni hieman enemmän. Tuntuu, että kaikki kapuloihin liittyvä on Einolle jollain tapaa haasteellista...

Tunnarin lisäksi on otettu työn alle kaukot. Kaukot on vielä alkutekijöissään. Positiivista on se, ettei mitään isompia ongelmia ole vielä ilmennyt, mutta toisaalta ei ne ole hirveästi kyllä edistyneetkään. Kaukoissakin Einolla meinaa aika herkästi keittää yli, jolloin homma menee ihan räiskimiseksi ja ohjaajalta palaa pinna. Pitäisi aina muistaa olla hirmu rauhallinen ja palkata myös asentojen säilyttämisestä. Maasta seisomaan nousussa on päästy pisimmälle, se onnistuu jo ilman apuja. Istumasta seisomaan on jotenkin haasteellisempi ja Eino meinaa aina tarjoa eteentuloa jostain syystä.  Seiso-maa onnistuu myös periaatteessa, tosin Eino on liittänyt siihen vahingossa jonkinlaisen nenäkosketuksen lattiaan :P

Myös jäävät on nyt työn alla. Niitä on kyllä tehty pienestä asti, mutta istu ja seiso on vähän jääneet maahanmenon jalkoihin. Seisomisen Eino on oppinut aika vähillä toistoilla ja se onnistuu jo ilman apuja. Istuminenkin kyllä sinänsä onnistuisi, mutta siihen on haettu nopeutta. Nopeaa tekniikkaa ei meinaa millään löytyä ja erityisesti loppu on hidas, kun Einolla on kaikissa istumisessa "sitkeä peppu". Istuu siis lopun todella hitaasti ja tilaisuuden tullen, ei välttämättä istu loppuun asti lainkaan.

Noel puolestaan on treenaillut EVL:n uusia liikkeitä. Kierto-hyppy-noudossa aletaan ehkä lopultakin olla voiton puolella. Kiertäminen onnistuu useammin kuin epäonnistuu. Kapuloiden nouto on tosi varma, mutta vauhtia saisi olla enemmän. Viime viikolla tuli kyllä huomattua, että kun hallissa oli häiriötä, niin kiertäminen ei ollutkaan enää kovin itsestäänselvää. Eteenlähetykset on onnistuneet viime aikoina hirmu hyvin, mutta stopit on huonoja tässäkin liikkeessä. Ruudun paikkakin on pysynyt hyvin mielessä. Myös Noel on saanut tehdä tunnareita siinä samalla, kun Eino on niitä treenaillut. Tunnari alkaa taas olla takaisin kuosissa ja varmistelu on jäänyt pois. Tällä viikolla testattiin luoksetulon stoppeja ensimmäistä kertaa sitten toukokuun ja ihme kyllä, nehän oli ihan hienoja Noeliksi!

Eino pääsi tänään vähän muistelemaan hakuhommiakin rakennusetsinnän muodossa. Olin hieman skeptinen sen suhteen, osaisiko se muka etsiä siellä mitään. Rakennus oli iso tyhjillään oleva vanhainkoti. Eino meni sisään tapansa mukaan raamit kaulassa. Alkuun sillä meinasi vähän tassut lipsua liukkaalla lattialla (mikä ei kyllä menoa hidastanut), mutta jotenkin se osasi muuttaa liikkumistaan siten, että se pysti kävelemään ihan normaalista ilman sutimista. Ensimmäinen ukko meni piiloon Einon nähden melko lähelle ja löytyikin helposti. Toinen meni Einon näkemättä jo selvästi kauemmaksi kaappiin. Sitä Eino etsikin jo kauemmin, eikä meinannut millään tajuta työntää raollaan olevaa kaapin ovea auki. Se pyöri ja hyöri kaapin ympärillä ja kävi välillä etsimässä kauempaakin ennen kuin ymmärsi tyrkätä oven auki. Kolmas ukko meni kellariin piiloon. Epäilin hieman, meneekö Eino portaisiin, kun ei se ole kovin montaa kertaa portaita mennyt, mutta eipä tuottanut nekään vaikeuksia ja sekin ukko löytyi. Viimeinen ukko meni pimeään pesuhuoneeseen ison lakanakasan alle. Eino löysi huoneen tosi nopeasti, eikä pimeä huone hirvittänyt sitä yhtään. Epäröimättä se myös kiipesi lakanakasan päälle ja sekin ukko löytyi.

Eino oli kyllä hirmu reipas, vaikka tilanne oli sille ihan uusi. Kaikki liukkaat lattiat, portaat ja pimeät huoneet oli sille ihan helppo nakki. Se selvästi tiesi alusta asti mitä oltiin tekemässä ja jaksoi työskennellä määrätietoisesti väsymättä. Irtoaminen ei nytkään tuottanut ongelmia, Einolle ei kyllä tule mammaa ikävä. Olen sille varmaan enemmänkin rasite näissä treeneissä, kun se voisi ihan hyvin hoitaa homman kotiin yksinkin :P Eino palkattiin nyt lelulla ja se on sille varmasti ruokaa mieleisempi palkkio. Se leikkii mielellään myös vieraitten kanssa.



Einon tokodebyytti

Niin tämäkin päivä koitti ja päästiin ihan viralliseen tokokokeeseen. Einon kanssa on kyllä aika mahtia mennä kokeeseen, kun sen tietää pystyvän kokeessa samantasoiseen suoritukseen kuin treeneissä ja se on siellä kehässä mun kanssa tekemässä <3

Itseeni olin kyllä pettynyt, koska jännitin tosi paljon, vaikka kuvittelin, että Einon kanssa olisi paljon helpompaa mennä kokeeseen kuin Noelin. Möllit tai rt-kisat ei ole jännittäneet kovin paljoa, mutta tämä oli näköjään ihan eri asia. Noh, ehkä ensi kerralla paremmin.

Paikkamakuu: 10 Kun liikkuri tuli kohdalle, meinasi tulla oikosulku, että mitä mun pitikään sille sanoa... Käsky tuli vähän epäselvästi, joten Eino meni maahan hieman varovasti ja toinen etutassu jäi sen alle. Piti kuitenkin asentona koko ajan. Loppu pa oli hieman vajaa, toinen tassu jäi aika eteen.

Seuraaminen: 9 Vire oli korkeampi kuin, mitä se on viime aikoina ollut. Äänteli ainakin kolmessa eri kohtaa ja juoksussa taisi painaa. Pistevähennys siis äänestä ja liiasta tiiviydestä.

Liikkeestä maahan: 10 Liikkeelle lähtö oli taas todella ruma, näihin pitää nyt puuttua ennen kuin jää tavaksi. Maahanmeno ripeä, tosin näyttäisi menevän melko selvästi etupää edellä. Tätäkin pitää ehkä tarkkailla, ettei ala näyttää siltä, että menee kahdessa vaiheessa...

Luoksetulo: 10 Annoin ennen liikkeen alkua istu-käskyn, josta pudotti kontaktin ja lukitsi katseensa johonkin. Itse liike oli hieno.

Kapulan pito: 8 Mikähän ajatuskatko sille oikein tuli??? Ei irrottanut kapulasta ensimmäisellä käskyllä, lähinnä tiukkasi otetta. Luuli varmaan, että tehdään pitotreeniä, missä ei saa irrottaa. Pitää tehdä ehkä jatkossa suhteessa enemmän irrotuksia kuin tähän asti.

Kaukot: 10 Meni down-käskyllä päämaahan makuuseen, vaikka ei olisi pitänyt. Jännäsin nouseeko ollenkaan, mutta hyvinhän se sieltä nousi.

Hyppy: 10 Taas lukitsi katseen eteen, muuten hyvä.

Kokonaisvaikutus: 10 Hienosti se työskentelikin.

YHT. 193p. ALO1, KP ja luokkavoitto 1/8.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Alku on erittäin hyvä, mutta treenattavaakin löytyy ihan riittävästi. Nyt ihan ensimmäisenä aletaan treenata liikkeelle lähtöjä ja muutenkin liikkeitten alkuja. Häiriötreenejä ei ehkä ole tullut viime aikoina tehtyä riittävästi. Jatketaan myös seuruutreenejä, haetaan oikeaa mielentilaa ja koitetaan päästä eroon painamisesta ja ääntelystä. Nyt kun koe on takana, niin keskitytään enemmän taas myös ylempien luokkien liikkeisiin.

Einon möllitoko

Viime lauantaina ajeltiin Kuopioon saakka tokomölleihin. Lähempää ei möllejä löytynyt ja tuntui siltä, että haluan yhdet möllit vielä käydä ennen koetta. Einohan on siis menossa 27.2 ensimmäiseen tokokokeeseensa! Samalla tuli testattua sekin, miten Eino toimii täysin vieraassa hallissa.

Hallissa oli hirmu ahdasta, eikä sisällä oikein mahtunut treenaamaan. Treenailtiin ensin vähän pihalla enimpiä kierroksia pois ja sitten sisällä sen mitä mahtui. Einoa selvästi vähän ahdisti sisällä treenaaminen, kun koiria ja ihmisiä oli alle puolen metrin etäisyydellä. Onneksi se "ahdistus" kuitenkin katosi kehässä, kun ympärillä oli tilaa.

Paikkamakuussa Eino meni maahan vasta toisella käskyllä. Ensimmäiseen käskyyn ei reagoinut millään tavalla, ihan kuin ei olisi edes kuullut sitä... Toisella käskyllä kuitenkin suoraan pää maahan ja lopussa nousi ensimmäisellä käskyllä sivulle. Viereinen koira nousi useita kertoja ja ohjaaja kävi palauttamassa sitä takaisin, mutta Einolla ei tainnut edes silmämunat liikkua. Pisteitä tuli 10,  tuomari ehkä unohti alun tuplakäskyn, kun ei kirjannut sitä ylös.

Seuraaminen: 10 Ihan hyvä seuraaminen olosuhteisiin nähden. Juoksun liikkeelle lähtö vähän hassu, yksi vino perusasento, jonka jälkeen piippaus. Tämä jäi kuitenkin koko kokeen ainoaksi ääneksi! Viimeinen pa todella hidas ja yleisöön päin tehdyssä täyskäännöksessä kontakti meinasi pudota. Paikka pysyi kuitenkin koko seuruun läpi ja samoin kontakti tuota lievää lipsahdusta lukuun ottamatta.

Liikkeestä maahan: 10 Eino ei ollut ihan mukana liikkeelle lähdössä, ehkä annoin käskyn epäselvästi/liian myöhään. Maahanmeno hyvä ja nousi ensimmäisellä käskyllä ylös!

Luoksetulo: 10. Ihan Super hyvä! Istui ryhdikkäästi, tuli hyvällä vauhdilla ja suoraan perusasentoon.

Kapulan pito: 10 Kontakti katkesi liikkeen aloituksessa, katsoi yleisöön. Palasi kuitenkin kontaktiin, kun lähdin antamaan kapulaa. Pidossa ei mitään ihmeellistä, mutta ennakoi palkkaa. Tätä pitää nyt oikeasti treenata ennen koetta.

Kaukot: 10 Hallissa treenatessa ei meinannut millään nousta ensimmäisestä käskystä ylös. Nyt sitten kuitenkin nousi, kummallakin vaihdolla meni kuitenkin hieman vinoon. Nytkin nousi loppuperusasentoon!

Hyppy: 10 Tässäkin taisi tulla aikalailla suora loppupa.

Kokonaisvaikutelma: 10

YHT. 200p. ALO1 & sija 1/9

Liikkeitten välit oli hyviä ja Eino otti hyvin sosiaalisen palkan vastaan. Kaiken kaikkiaan onnistunut kokonaisuus! Myönnettäköön, että arvostelu oli  hieman lepsua, eikä ehkä ansaittu ihan joka pistettä, mutta tyytyväinen olen anyway.

Treenattavaksi jää koetta ajatellen kapulan luovutus ja kaukot sekä paikkamakuu. Kaukot ei edelleenkään ole varmat. Tekniikka pysyy kasassa, mutta ensimmäinen vaihto ei ole varma häiriössä. Paikkamakuutreeniä taas on vaan yksinkertaisesti liian vähän alla. Pysyminen ei ole ongelma, mutta maahanmeno oikealla tekniikalla ensimmäisestä käskystä ja loppuperusasento myöskin ensimmäisestä käskystä saisi olla varmemmat.

Video (seuraamisesti puuttuu pieni pätkä, koska kamera katkaisi kuvauksen)

Eino 1v!

Niin se on vaan aika vierähtänyt ja Eino täyttää tänään jo 1v. Jossain vaiheessa se tuntui todella kaukaiselta, mutta nyt se on tätä hetkeä. Toisaalta tuntuu haikealta, kun miettii kulunutta vuotta, mutta toisaalta on kivaa, että se on nyt jo vuoden ja sitä voi treenata kuin aikuista koiraa.

 

Eino vaikuttaa edelleen yhtä lupaavalta kuin silloin 6-viikkoisena pentutestissä. Sen luonteessa ei ole ilmennyt mitään negatiivisia yllätyksiä. Se, mitä pentutesti siitä kertoi, on kyllä pitänyt hyvin pitkälti paikkansa, joten liputan jatkossakin pentutestien puolesta. Toki siitä parhaimman kuvan saa, kun on itse paikan päällä katsomassa, suulliset kommentit ei koskaan kerro yhtä paljoa.

 

Pitemmittä puheitta, muistoja kuluneelta vuodelta:

 

 

Rally-tokokisoissa

Kisasin tänään ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa kahdella koiralla. Noel kisasi ensimmäistä kertaa voittajassa ja Eino ensimmäistä kertaa ylipäänsä missään virallisissa kisoissa. Ensimmäisiä kertoja riitti siis kerrakseen.

Noel aloitti voittajaluokassa. Noel tuntui lämpätessä ihan ylivireiseltä, mistään ei meinannut tulla mitään, kun se kieppui kuin hyrrä milloin mihinkin suuntaan. En kuitenkaan ollut kovin huolissani, koska arvelin, että vire laskee kuitenkin radalle mennessä. Ja niinhän se laskikin, mutta ei onneksi kuitenkaan pohjalukemiin. Noel oli tosi reipas ja häntä heilua läpi radan. Alussa se vähän katseli taakseen, mutta kokonaisuutena tosi hieno rata!

Rata alkoi heti meille haasteellisesti, nimittäin juoksulla ja pujottelulla. Tämä sujui kuitenkin hienosti. Seisomisestakin selvittiin ilman käsikosketusta. Molemmat oikeaan oli ihan super hieno, arvostelulomakkeessakin oli sen kohdalla maininta hieno. Koira oikealta eteen ja vasemmalta oikealla - Noel meinasi tulla vasemmalle sivulle, mutta korjasi, tästä -1 tvä. Ennen spiraalia Noel vaihtoi selkäni takana puolta, joten uusittiin. Spiraali sujui hienosti. Myös puolen vaihto jalkojen välistä sujui hienosti.

Käännös oikeaan, odota ja istu - tämä on osoittautunut meille kisoissa haastavaksi kyltiksi ja keksittiin taas uusi tapa mokata se. Koitin varmistaa Noelin istumaan jäämistä käsimerkillä, jonka se tulkitsi seisomismerkiksi ja pomppasi ylös. Toki oma moka, kun olisin vaan luottanut, että se jää sinne suullisella käskyllä. Tajusin, että se teki sen pompun, mutta jotenkin ajattelin, että se olisi vaan -1 tai -3, mutta -10 tvä se oli. Kaiken kukkuraksi, jouduin taas pyytämään Noelia kaksi kertaa sivulle. Noh, tekevälle sattuu ja omaksi mokaksi tämän lasken.

Tajusin ehkä viikkoa sitten, ettei olla ikinä treenattu käytösruutua. Tällä viikolla sitten tehtiin pari treeniä, eikä siinä ilmennyt ongelmia, osaahan se nyt paikallaan pysyä. Käytösruutu tehtiin koira edessä istuen. Tämä osoittautui hieman haasteelliseksi siltä osin, että koira istui selkä kohti suorittavaa koiraa. Noelin pää pyöri välillä kuin pöllöllä, mutta se oli kuitenkin koko ajan rauhallisen oloinen. Käytösruudusta ei siis vähennyksiä. Lopputuloksena VOI86 ja 3.sija.

Video:

Eino pääsi kisaan kahdeksannelta varasijalta, koska ilmoitin sen kisaan vasta ilmoajan päätyttyä. Alunperin en nimittäin meinannut sitä ilmoittaa koko kisaan, mutta kun möllit meni niin hyvin, niin pitihän se sitten ilmoittaa kuitenkin. Sain tietää mukaan pääsystä vasta perjantaina, joten ainokaiset rally-tokotreenit tehtiin eilen.

Einon vuoro oli vasta iltapäivästä. Se oli vielä Noeliakin ylivireisempi lämpätessä. Tuntui, ettei se pystynyt keskittymään mihinkään ja piippasi taukoamatta. Jotenkin sain sitä kuitenkin pakettiin ja leikitin pallolla varmaan puoli tuntia ennen omaa suoritusta. Sainkin sitä parempaan vireeseen ja ennen suoritusta se jo pystyi tekemään hiljaa. Alkurata meni sujuvasti. Koira eteen ja peruutus - Eino liukasteli eteen tullessa ja hihna sotkeutui kuonon ympärille, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. Jotenkin sain sen käsiavuilla pitämään sen verran etäisyyttä, ettei otettu kontrollivirhettä.

Loppuradasta Einon keskittyminen tuntui vähän huonolta, vaikka se kontaktia pitikin. Eteen tulossa se oli ihan toisessa reunassa ja sivulle tullessa se meinasi tulla liian eteen, mutta korjasi itse. Samalla kyltillä se alkoi piipata, vire alkoi nousta palkattomuudesta. Saksalaisessa se ei meinannut lähteä kiertämään ja itse lähes pysähdyin. Loppu siis tuntui vähän takkuiselta, vaikkei siinä mitään isompaa sattunutkaan. Tuloksena ALO100 ja 1.sija. Kolmella parhaalla oli 100p., mutta Einolla paras aika. Kerrankin kävelin reippaasti.

Ei tämä missään nimessä huonosti mennyt, mutta Juvan mölleissä meni kyllä selvästi paremmin kuin nyt. Näköjään vähän huonompikin suoritus kuitenkin riitti täysiin pisteisiin. Seuraamispaikka ei pitänyt ihan niin hyvin, lopussa tuli pientä herpaantumista ja ääntä.

Video:

Kokonaisuutena kuitenkin erittäin onnistuneet kisat! En edes jännittänyt kovin paljoa.

Riinan agilityvalmennus

Osallistuttiin tänään Einon kanssa Koskelman Riinan agilitykoulutukseen. Koitan nyt päästä Einon kanssa kerran kuussa agivalkkuihin, jos vaikka jotain edistystäkin tapahtuisi. (Tokokoulutuksissakin olisi kiva käydä, mutta niitä ei täällä ole tarjolla, joten agivalmennuksiin on paljon helpompi osallistua.) Ennen kaikkea ajattelen, että minun itse pitäisi kehittyä ohjaajana, Einohan tekee juuri niin hyvin kuin osaan sitä ohjata. Uskon, että Noelkin hyötyy siitä, että treenaan Einon kanssa, jos itse kehityn ohjaajana.

Harmi, ettei treeneistä tullut videota. Riina puhui paljon linjojen ohjaamisesti, ei yksittäisten esteiden. Rintakehän "laserin" pitää osoittaa haluttua linjaa. Samalla pitäisi pystyä toisella silmällä katsomaan linjaa ja toisella koiraa :D Mulla on tässä ihan hirveästi kehittymisen varaa, sillä mulle käy joko niin, että katson koiraa ja ohjaajan mihin sattuu tai sitten katson seuraavaa estettä ja unohdan koiran, jolloin se vilahtaa selän takaa. Tämä ei sinänsä ollut ensimmäinen kerta, kun kuulen linjoista, mutta pitää muistaa jatkossa ajatella niitä enemmän. Riinan mielestä myös treenaus toisinaan ilman koiraa tekee hyvää.

Toinen iso asia oli, ettei ohjauksissa saa ottaa peruutusaskelia. Ensin harjoiteltiin saksalaista, mitä Eino ei ole aiemmin tehnyt. Einolle se ei ollut mikään ongelma, mutta itse otin niitä taka-askelia. Tapa tulee luultavasti siitä, että Noel tulee huonosti päin ja koitan aina auttaa sitä "väistämällä". Tosin olen tullut siihen lopputulokseen, ettei Noelinkaan kohdalla ole pelkästään siitä kyse, ettei se halua tulla päin, vaan myös siitä, etten kerta kaikkiaan osaa ohjata päällejuoksuja ja saksalaisia. Saksalaisessa mulle selvisi ihan uusi kohta, missä mun pitää alun alkaenkaan olla. Olen varmistellut ihan liikaa takaakiertoa ja ollut liian lähellä koiraa (-->olen koiran edessä, kun se hyppää). Katse pitää tässäkin pitää koiran linjalla tai muuten se juoksee esteen ohi -->Noel tekee juuri tätä, katseen pitäminen linjassa oli ihan äärimmäisen vaikeaa! Ja sitten kaiken tämän jälkeen pitäisi vielä lähteä liikkeelle riittävän nopeasti, jotta ehtii seuraaviin ohjauksiin nopean koiran kanssa. Tämäkin on mun perusongelma, jään varmistelemaan. Mulla on siis täysin samat ongelmat Noelin ja Einon kanssa, mikä kertoo vain ja ainoastaan mun omista kyvyistä, ei koirista yhtään mitään.

Toisella kierroksella treenattiin valssia. Valsseissakin otan välillä taka-askelia, minkä olen tiedostanut aiemminkin. Linjaan tulee ihan turha lenkki näin, kuten keskiviikon epiksissä kävi Noelille. Jotenkin ne oikeat askeleet vaan ei meinaa aina löytyä edes rataa harjoitellessa, saati sitten "tositilanteessa". Valssit onnistui nyt kuitenkin enimmäkseen hyvin, mutta Eino ei meinannut sitten millään tulla käteen. Tätä tapahtuu silloin, kun se hyppää ns.ristiin ja johtuu kuulemma siitä, ettei se halua koota itseään. Riina oli sitä mieltä, ettei Eino oikein ymmärrä käsien merkitystä ohjaamisessa ja sitä pitäisi treenata. Esimerkiksi siten, että ohjaa koiraa valsseilla kahden hypyn väliä ja välillä ottaakin koiran käteen ja pyörittää ympyrää, josta palkka. Kuulosti ihan järkeen käyvältä (toisin kuin tämä selitys...)

Tykkäsin Riinasta kouluttajana. Tykkäsin siitä, että minulle väännettiin rautalangasta ja näytettiin, mitä pitää tehdä. Jos homma ei pelittänyt treenattiin, eikä koitettu keksiä helpompaa tapaa selvitä kohdasta, kuten valkuissa usein tehdään. Riinan mielestä nuoren koiran kanssa kannattaa tehdä perusohjauksia, eikä kikkailla. Nyt pitäisi vaan käydä treenaamassa ja muistaa nämä asiat - molempien koirien kanssa.

Mua on alkanut viime aikoina häiritsemään hirveästi se, että olen oikeasti aika huono agilityohjaaja. Einon kanssa se tulee enemmän esiin, kun se on paljon vaativampi ohjattava kuin Noel. Pääasiassa ihan vauhtinsa takia, mutta myös siksi, että se on vielä niin kokematon. Noel kuitenkin paikkaa jonkin verran ohjaustani, koska se irtoaa ja hakee esteitä hyvin. Einon kanssa saa olla paljon tarkempi, koska se todellakin tulee esteestä ohi, jos sitä ei sille ohjaa tai tekee kiellon, jos ohjaus jää kesken.

Viime aikoina oma osaamattomuus on turhauttanut hirveästi, kun asiat ei tunnu onnistuvan. Einon kohdalla kuitenkin tiedän, että mulla on oikeasti hyvä koira, jonka kanssa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta omat taidot ei ehkä koskaan tule siihen riittämään. Haluaisin kehittyä, mutta välillä tuntuu, ettei kehitystä vaan tapahdu, vaikka käy ohjatuissa treeneissä. Tuntuu, että kolmessa vuodessa olisi pitänyt jo kehittyä paljon enemmän. Tokossa olen samassa ajassa päässyt paljon pitemmälle ja tiedän mitä teen, kun treenaan. Ehkä tää nyt tästä taas lähtee nousuun.

Eino kerrospukeutuu treeneihin :)