Noel kävi keskiviikkona fysioterapeutilla. Fysioterapeutin huone oli kovin pelottava Noelin mielestä. Noel hiipi seiniä pitkin ja pakitteli milloin minnekin. Se juuri ja juuri uskalsi käydä hakemassa namit fysioterapeutin kädestä, mutta luikahti sitten aina selkäni taa piiloon. Eihän siinä taas houkuttelut auttanut, vaan hommma oli vain hoidettava, oli Noelin mielipide mikä tahansa. Tosi nätisti fysioterapeutti kyllä jaksoi Noelia käsitellä, eikä kertaakaan (ainakaan ääneen) kauhistellut sen käytöstä.
Noelilla oli selkä jumissa, kuten arvelinkin, mutta ei onneksi mitenkään pahasti kuitenkaan. Vasen puoli taisi olla jumissa vähän enemmän kuin oikea. Myös niskassa oli pientä jumia. Eniten jäi kuitenkin kauhistuttamaan fysioterapeutin kommentti siitä, että Noelin oikea kinner on vähän löysä. Mitähän vielä?
Saatiin fysioterapeutilta jumppaohjeita kotiin, joita koitetaan ahkerasti toteuttaa. Etsinnässä on tasapainotyyny. Tänään kävin muutamia kauppoja läpi, mutta yhtäkään ei tullut vastaan... Kolmen viikon päästä mennään sitten uudestaan ja katsotaan onko mitään edistystä tapahtunut. Ainakin tänään lenkillä Noel peitsasi kuten ennenkin.
Hihnassa vetäminen olisi tietenkin hyvä saada pois. Olen jo niin väsynyt siihen jatkuvaan pysähtelyyn, josta ei edes ole hyötyä, että jos sitä pitäisi taas alkaa toteuttaa, meiltä jäisi koko lenkit välistä. Niinpä nyt on kokeilussa fleksi, jota ajattelin, etten tulisi Noelin kanssa koskaan käyttämään. Ensin se innostui vapaudestaan hirveästi ja säntäili sinne sun tänne. Nyt se on kuitenkin jo vähän rauhoittunut. Kahdeksan metriä on sille riittävä matka, ettei tarvitse vetää. Toistaiseksi fleksi on kuitenkin käytössä vain hiljaisempaan aikaan, kun ei ole kovin vastaantulijoita tai autoja liikenteessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti