keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Eino 3kk


Einolle tuli lauantaina mittariin jo 3 kuukautta! Sen kunniaksi kuvasin viikonloppuna meidän treenejä, joista löytyy video alta:


Leikkiminen on edistynyt kivasti. Lelut palautuu jo useimmiten ja Eino nappaa mielellään myös kuolleen lelun matkaansa. Sen ansiosta onkin päästy vähän aloittelemaan ruututreenejä. Vauhtinouto on vielä todella keskeneräinen. Metallikapulalla se onnistuu yleensä, tosin olen sitä itse pilannut sillä, että palkkaan liian usein samassa kohtaa ja Eino jo ennakoi kapulan pudotusta. Puiset kapulat on Einon mielestä vähän liian kivoja, eikä niitä välttämättä kannata vaihtaa leluun...

Maanantaina Eino esiintyi Mustin ja Mirrin pentupäivillä. Yleisiöä ei ollut ruuhkaksi asti, mutta joka tapauksessa Eino veti hienosti. Ei se ole moksiskaan erilaisista ympäröistöistä. Tehtiin jotakuinkin kaikki temput, mitä osattiin ja Eino jaksoi hienosti.

Tiistaina oli pentuagilityn vuoro. Alkuun tehtiin putkea. En saa edelleenkään Einoa irtoamaan putkeen kauempaa, ihan sama kuin kierroissakin, mutta ei tätä ole kyllä montaa kertaa treenattukkaan vielä. Eino on oppinut hienosti tarjoamaan hyppyä (pumpperi rimana). Olen tästä hyvin iloinen, sillä se tarjoaa aktiivisesti! Nyt otettiin sitten hypyn tajoamista eri kulmista. Sitten tehtiin eteen irtoamista namikupille kahden hypyn suoralla. Ja Einohan irtosi saman tien kun vaan irti päästin. Se ei vilkaissutkaan minua, olin sitten paikoillaan tai juoksin vierellä. Lopuksi otettiin vielä sellaista, että kouluttajan pidellessä koiraa ohjaaja juoksi poispäin ja kutsui koiraa, koiran saavuttaessa heitettiin lelu eteen, jotta koira jatkaisi juoksuaan ohjaajan ohi. Einosta tulee vielä hieno agikoira! Ainakin se on "syttynyt" lajiin, sellainen huuto nimittäin alkaa, jos joku muu kehtaa treenata Einon nähden...

Tänään käytiin kaupungilla kävelemässä. Käveltiin kadulla, käytiin kauppakeskuksessa, mentiin rullaportaat sylikyydillä, käytiin parkkihallissa, hississä, rautatieasemalla, jossa sattui vielä menemään tukkijuna raiteilla. Melu oli melkoinen, mutta eihän se Einoa hetkauttanut suuntaan, eikä toiseen! Eino on niin hieno, kun sitä ei pelota tai ahdista mikään. Huomenna mennään tutustumaan hakuun. Odotan sitä innolla jo ihan sen takia, että musta on niin ihanaa mennä sinne, kun ei tarvitse miettiä etukäteen, että tekeeköhän mun koira siellä mitään vai pelkääköhän se vaan kaikkea...

2 kommenttia: