Einon arvokisadebyytti

Toko SM:stä on kulunut jo kuukausi, enkä ole saanut tehtyä siitä postausta, kuten en monesta muustakaan asiasta. Haluan kuitenkin lähinnä itselle muistoksi kirjoittaa SM:stä, kun vielä jotakin muistan. Valmistautuminen koitokseen jäi melko vähäiseksi, kun heinäkuu oli juuri kiireisintä aikaa töissä. Joitakin pikkujuttuja kuitenkin muisteltiin silloin tällöin. Eino on kuitenkin osannut alokasluokan liikkeet jo melko pitkään, niin mitään paniikkia ei ollut.

Perjantaina käytiin katsastamassa kisapaikka ja ilmoittamassa joukkue. Einon kanssa kävely kisapaikalla ei ollut sitä kaikista rennointa, kun joka paikassa olisi ollut ihania ihmisiä ja koiria, mutta onneksi tiedän, ettei ne enää töitä tehdessä sitä kiinnosta. Kisapaikalta lähdettiin Jyväskylään, missä meillä oli yöpaikka. Yövyimme samassa paikassa kahden narttukoiran kanssa. Eino oli vähän turhan kiinnostunut niiden takalistoista, mutta isommilta ongelmilta vältyttiin. Eino kuitenkin söi ihan hyvällä halulla ja suostui jopa juomaankin koko viikonlopun ajan, kun vesi oli maustettu FitDogilla.

Jännitys iski oikeastaan vasta lauantai-aamuna. Meidän kisanumero oli piinaavasti vasta 157, joten odottelua piisasi. Minusta kaikista ahdistavinta kisoissa on aina se, kun ei tiedä, milloin koiraa kannattaisi alkaa viritellä. Onneksi Einon kanssa tämä ei kuitenkaan ole niin tarkkaa kuin Noelin. Paikkamaakuukehää seuratessa kävi selväksi, että kymppejä ei hevin tipu. Jälkikäteen katsottuna yksikään koira ei saanut tästä kehästä kokonaisvaikutuksesta kymppiä ja vain harva paikalla makaamisestakin. Ennen kehää päätin, että seuruutan Einon oikein tarkasti kehään ja pidän tiukasti hallinnassa, josko sillä irtoaisi kokonaisvaikutuksestakin vaikka se kymppi. Kehään meno olikin oikein hyvä ja Eino piti kontaktia tiukasti perusasennossa. Siinä jo vähän ehti huokaista helpotuksesta, että nyt menee hyvin. Sitten yht'äkkiä se ei enää pitänytkään kontaktia. Silloin ajattelin, että se alkoi haistella, mutta jälkikäteen videolta katsottuna näyttää siltä, että sitä häiritsee jokin ötökkä ja se käännähtää äkisti katsomaan takalistoaan. Sitten se on hirmu hämmentyneen näköinen ja kun viereinen koira käsketään maahan, sekin painuu varovasti maahan. Omallakin naamalla pörräsi ampiainen samaan aikaa, joten olisiko sitten ollut amppari Einonkin kimpussa. Tässä kohtaa tietysti tuntui siltä, että tämä kisa oli nyt sitten tässä. Loppu meni ok ja saatiin kuitenkin kasi, myös kokonaisvaikutelma 8.

Yksilöliikkeisiin otin Einon valmistautumaan ihan liian aikaisin. Olin kuitenkin päättänyt, että nyt en hinkkaa ennen kehää ja makuutinkin sitä käy siihen-makuussa. Paikallamakuun kasi kummitteli mielessä edelleen, mutta koitin kuitenkin kasata ajatukset ja mennä tekemään hyvällä fiiliksellä. Riskillä nostin Einon virettä ennen omaa suoritusta ja se repikin lelua oikein raivolla. Eino tuntui tosi hyvälle ennen kehää. Ensimmäisenä liikkeenä oli seuraaminen. Vähänhän se oli tiivistä ja ensimmäisessä käännöksessä tuli ääni, jota tuomari ei kuitenkaan varmasti kuullut, kun oli niin kaukana. Mitään varsinaisia mokia ei vinkaisua lukuun ottamatta tullut ja pisteet 10. Seuraavana luoksetulo, josta myös 10 ja lopuksi kapulan pito 10. Kokonaisvaikutus tästä kehästä 10. Eino tuntui todella kivalle kehässä ja sen kanssa oli ilo kisata.

Viimeisessä kehässä aloitettiin hypyllä, josta 10. Liikkeestä maahanmenosta myös 10, vaikka siinä kyllä sattui ihan oikea moka. Eino reagoi selkeästi liikkurin käskyyn, josta se pysähtyi seisomaan ja sitten minun käskystä maahan. Annoin käskyn nopeasti, mutta kyllä videoltakin näkee, että se stoppaa siitä liikkurin käskystä. Kävellessäni koirasta pois päin en ollut varma, menikö se maahan vai jäikö seisomaan. Viimeisenä sitten kaukot, joiden kanssa oli ollut jos jonkinlaista ongelmaa ennen kisoja. Sivulta maahan nätisti, muisti jättää pään ylös. Istumaan nousu oli täpäkkä, mutta maahanmenossa liikkui aavistuksen taakse. Tätä ei voi varinaisesti mokaksi laskea, koska tätä se oli tehnyt treeneissäkin ja teki nytkin oman osaamisensa mukaisesti. Pisteet 9,5. Kokonaisvaikutus 10. Kehästä poistuessa liikkuri huikkasi, että hieno koira :)

Kehästä tullessa oli hyvä fiilis. Yksilöliikkeet ei olisi voineet paremmin mennä. Tämä oli ehdottomasti meidän paras koe tähän mennessä yksilöliikkeiden osalta. Eino palkkaantui hyvin sosiaalisesta palkasta, vaikka aika lyhyiksi jäi taas nuo palkkaukset.

Lopputulos: 189,7p. KP, TK1, sijoitus 9/68, joukkueen sijoitus oli 5.

Sitä on tietysti ihan turha laskea, että jos paikkamakuu olisi ollut 10 (ja kok.vaikutelma 9) =198,3p, oltaisiin voitettu tai jos paikkamakuu olisi ollut 9 (ja kok.vaikutelma 9) =194,3p, oltaisiin oltu toisia...

Noh, joka tapauksessa hyvä fiilis jäi, työtapaturmille ei voi mitään. Ensi vuonna toivottavasti paremmalla onnella uudestaan.

RTK3 Noel

Viikko sitten kisattiin Noelin kanssa Lappeenrannassa. Paikka oli meille ihan uusi tuttavuus, mutta osoittautui onneksi hyvin rauhalliseksi paikaksi ja pieni vesisade vähensi entisestään kehän laidalla seisoskelijoita. Tietysti muutenkin voi- ja mes-luokkien aikaan on yleensä rauhallista, kun osallistujia on niin vähän. Mukavasti voittajassa kuitenkin alkaa jo olla koiria ja nytkin oli jopa 15 koirakkoa.

Noel oli reipas kisapaikalla ja kisatilanteessakin mielentila oli suht hyvä. Heti ensimmäinen kyltti oli puolenvaihto takaa, joka on vähän takkuillut viime aikoina. Nytkin tarvitsi kaksi käskyä, mutta koska oli valinnut "teemaksi" tehdä tehtävät riittävän ajoissa, ehdittiin toisellakin käskyllä tehdä tehtävä suoristusalueella. Oikean puoleinen seuraaminen jätätti taas pahasti ja koko ajan tuntui, että koira livahtaa mikä hetki tahansa selän takaa vasemmalle puolelle. Treeneissä tätä jätätysongelmaa ei ole koskaan ollut, mutta ilmeisesti koetilanteessa on jotenkin epävarma oikealla puolella seuraamisesta. Kolmas kyltti - koira oikealta eteen ja vasemmalta kiertäen sivulle - yksi vaikeimmista kylteistä meille oli aika tahmea, joten siitä -1 tvä. Seuraava kyltti oli niinkin helppo kuin 90' vasempaan, mutta jotenkin kummasti Noel lähti ennakoimaan(?) käännöstä, joten siitäkin -1 tvä. Seuraava kyltti oli puolenvaihto jalkojen välistä, mistä -1 ov. Tälle en keksi muuta selitystä kuin sen, että tein sen liian aikaisin kylttiin nähden. Onnistun aina mokaamaan tämän kyltin jotenkin., mutta voi että oli helpottunut olo, kun koira seurasi taas turvallisesti vasemmalla puolella :P

Seuraavana oli taas meille hankala kyltti, käännös, jossa koira jätetään istumaan. Noel lähti mukaan taas vasta toisella käskyllä, tästä ei kuitenkaan mitään virhettä. Seuraavalla kyltillä tapahtui taas jotain jännää ja jouduttiin uusimaan se. Tämän jälkeen rata lähti lopulta sujumaan, eikä virheitä enää tullut. Tosin pyörähdyksessä tarvitsi lisäkäskyn ja omaan silmään se tapahtui liian myöhään kylttiin nähden, mutta ei kuitenkaan virhettä. Käytösruudusta saatiin -1 py. Asento oli edessä maaten ja Noel kerran ihan nopeasti nuuhkaisi maata. Suurempi haaste oli se, että käytösruudun valvojalla oli sadeviitta päällä, joka vähän lepatteli tuulessa, joten Noel välillä mulkoili sitä pahasti. Lisäksi rata oli koiran takana, joka olisi voinut olla aika haasteellista, jos rataa suorittava koira olisi haukkunut tai ohjaaja käskyttänyt sitä jotenkin kovaäänisesti.

Lopputuloksena VOIHYV 93p. & RTK3, sijoitus 4.

Alla video:

Nyt sitten pitäisi alkaa treenata mestariluokkaa varten. Ajatuksena olisi kisata syksyllä. Oikeanpuolen seuraamista on ollut loppujen lopuksi melko vähän voittajaluokassa. Nytkin sitä oli puolenvaihtojen lisäksi vain kolme kylttiä. Mestariluokassa osuus lienee selvästi suurempi, joten sitä pitäisi nyt vahvistella, jotta sujuisi kisoissakin. Treenattavia kylttejä olisi edessä puolenvaihto, valkovuokko ja tulppaani, edessä peruuttaminen ja merkki. Näistä puolenvaihto edessä tuntuu kaikista haastavimmalta. Valkovuokko ja tulppaani pitäisi mennä samoilla käskyillä kuin muutkin käännökset. Edessä peruuttaminen sujuu, mutta suoruutta pitänee treenata. Merkkikin on tuttujuttu, mutta erottelutreeniä kylttien kanssa pitänee tehdä. Ja tietysti tulee uusia kylttejä, jotka voidaan tehdä myös oikealla, mutta ollaan oikeastaan kaikkia aiempia kylttejä tehtykin jo molemmilla puolilla. En näe RTK4 kovin vaikeana saavuttaa, mutta se valionarvo voikin sitten olla toinen juttu. Noel pitäisi saada paljon nykyistä skarpimmaksi kisatilanteessa, jotta se pystyisi tekemään niin virheettömiä suorituksia.

Einon toinen koetus

Tiistaina oli Einon toinen tokokoe. Lähdettiin Muurameen saakka ihan siitä syystä, että saadaan kokemusta vieraassa paikassa kisaamisesta. Voi että, se olikin jännittävää, kun ei tiennyt tasan tarkkaan, miten asiat menee, eikä liikkuri tai toimitsijat olleet tuttuja. Kisapaikalla olin sentään käynyt pari kertaa ennenkin. Kaikista hankalinta oli koiran kehään valmistelu ja pakkaa sekoitti vielä se, että paikallaolot oli viimeisenä.

Valmistelut tuli ehkä aloitettua vähän turhan aikaisin, koska ehdittiin vetää kahteen kertaan läpi alokasluokan liikkeet... Ei nyt toki kokonaisina liikkeinä, mutta kumminkin. Eino ei ollut ihan niin säpäkkä kuin normaalisti, ilmeisesti siihen vaikuttaa lämpimät ilmat, vaikkei silloin mikään helle ollutkaan. Se oli jo edellisenä iltana samanlainen, mutta maltoin mieleni, enkä lähtenyt sitä nostamaan, koska korkeampi vire olisi todellisuudessa tiennyt vain ongelmia kokeessa. Vieras paikka ehkä aiheutti sen, että se liikkeitten aluissa jonkin kerran vilkaisi johonkin, mutta ei tuo nyt videolla niin pahalta näyttänyt kuin tuntui. Otti sosiaalista palkkaa ihan hyvin vastaan.

Kehään meno ei ollut niin hallittu kuin olisin toivonut, ei seurannut kunnolla.

Seuraaminen: 9,5 Ei ollut ihan niin skarppi kuin olisi voinut olla, mutta toisaalta ei sen ansiosta myöskään painanut tai vinkunut. Paikka oli ehkä aavistuksen edessä, koska pääsi kääntämään päätään hieman vinoon ja juoksuosuuden alussa pää osuikin ikävästi reiteen. Viimeinen pa oli todella jähmeä, ei siis istunut ihan loppuun saakka, minkä takia arvosana putosi 9,5:een, muuten olisi kuulemma ollut 10.

Liikkeestä maahanmeno: 10 Harvinaisen hyvä perusasentoon nousu!

Luoksetulo: 10 En huomannut, että pa oli alussa vino, koska jäi istumaan ihan vinoon. Loppu pa oli kuitenkin todella siisti Einoksi.

Kapulan pito: 10 Kapulan pidossa oli koetta edeltävällä viikolla ongelmia, Eino ei laskenut siitä irti ja jouduin treenaamaan pelkkiä irrotuksia, mistä syystä ote hieman kärsi. Nyt kuitenkin irrotti nätisti. Otti kapulan vähän rumasti ja meinasi pompata ylös irrotuksen jälkeen. Tätä ongelmaa ei ole ollutkaan vähään aikaa, sillä olen namittanut sitä sivulle irrotusten jälkeen.

Kaukot: 9,5 Tuomarin mukaan meni maahan vinoon, itse en sitä huomannut, eikä oikein näy videoltakaan. Istumaan nousu olisi saanut olla ryhdikkäämpi. Tässäkin liikkeessä on ollut hieman haasteita, kun on treenattu kaikkia vaihtoja ja meinaa nyt sekoittaa niitä.

Hyppy: 10

Paikalla makaaminen: 10 Maahanmeno oli muuten suora, mutta pää jäi vähän vinoon. Loppu pa jäi taas hieman vajaaksi. Paikkamakuun kehän meno oli todella huono, pitää ilmeisesti harjoitella myös hihnassa seuraamista, koska alossa ja avossa ryhmäliikkeisiin on pakko mennä kytkettynä.

Kokonaisvaikutus: 10

Yht. 197,5p. ALO1, KP, sija 1/6

Oili Huotarin koulutus

Oili tuli pitkästä aikaa tänne Mikkeliin kotihalliin kouluttamaan, joten olihan se mentävä. Ensimmäisen setin aiheeksi olin valinnut tunnarin. Tunnarin ongelma on minimainen, mutta kaikki ongelmat johtunee jonkinlaisesta paineistumisesta. Eino haistelee kapulat usein moneen kertaan läpi, vaikka se varmasti tietää, mikä niistä on oma. Välillä se tuntuu oikein väistävän omaa ja lähtee haistelemaan myös ympäristöä, eikä vain kapuloita. Toisinaan taas vire on liian korkea ja se menee kapuloille suu auki, jolloin se saattaa myös maistella vääriä. Lisäksi myös palautus tökkii ja Eino pudottaa kapulan usein matkalle. Joskus se nostaa omaa vain vähän ilmaan, pudottaa sen ja jatkaa haistelua. Mietittiin Oilin kanssa, johtuisiko koko epävarmuus liikkeessä siitä, että Eino on niin epävarma palautuksesta. Se ei halua löytää omaa, kun se ei halua lähteä sitä palauttamaan. Vaikka en ole Einoa kieltänyt tunnarissa, niin loppu on mennyt usein sähläämiseksi, kun olen joutunut käskemään useaan kertaan tuomaan kapulan loppuun asti. Kriteerihän on nyt ollut se, että tulee kapulan kanssa sivulle, tarvittaessa autan reiteen taputtamalla, mutta ei haittaa, jos asento on vino tai kapula putoaa luovutuksen yhteydessä. Syy, miksi en voi sitä enää vapauttaa kesken palautuksen on, että se alkaa ennakoida kapulan pudottamista ja siitähän tämä koko ongelma on peräisin.

Oilin mielestä olen ehkä jossain vaiheessa edennyt liian nopeasti ja se on aiheuttanut Einolle epävarmuutta. Tässä vaiheessa ei kannata vielä alkaa vääntämään, vaan helpotetaan liikettä. Einollehan on opetettu tunnari siten, että oma oli aluksi erilaisten "hajuttomien" tavaroiden joukossa. Pikku hiljaa joukkoon lisättiin myös vääriä ja lopulta tavaroita alettiin vähentää siten, että jäljelle jäi vain kapulat. Niin kauan kun joukossa on yksikin tavara, tunnari sujuu hyvin ja Eino haistelee suu kiinni, mutta kun jäljelle jää pelkät kapulat, alkaa epävarmuus. Nytkin tehtiin yksi tunnari siten, että kapulat oli ruutunauhan seassa ja hyvin sujui. Tavaroitten häivytys on nyt siis jotenkin epäonnistunut. Oilin mielestä ei kuitenkaan enää kannata palata tavaratunnariin, vaan nyt kun lumet sulaa voisi tunnari alkaa tehdä ulkona siten, että piilottaa oman esim. heinikkoon ja muut kapulat on näkyvillä. Kun nämä sujuu, voi myös muita alkaa piilottaa. Tätä pitää kyllä kokeilla, josko tämä olisi jotakin tavaratunnarin ja oikean tunnarin väliltä.

Puhuttiin myös palautuksessa ja Oilin mielestä Eino voisi tässä vaiheessa palauttaa kapulan käteen. Mietin tätä vaihtoehtoa itsekin, mutta mietitytti vähän se, että jääkö se sitten siihen niin kiinni, että sivulle palauttaminen hankaloituu myöhemmin. Oilin mielestä ratkaisu olisi kuitenkin hyvä tässä vaiheessa. Luultavasti otan tämänkin käyttöön, sillä käteen palautusta on nyt treenattu muutenkin hakurullien takia, joten samalla vaivalla menee sitten tunnarienkin palautus.

Toinen setti aloitettiin liikkeestä maahanmenolla. Einohan tekee liikkeestä maahanmenon päämaahan, minkä takia se on ehkä alkanut miettiä sitä leuan laittamista maahan vähän liikaakin ja menee maahan kahdessa osassa etupää edeltä. Nyt ongelmaa ei kuitenkaan ilmennyt, mikä on tietysti positiivista. Oilin kommentti oli jättää huonot palkkaamatta ja palkata vain oikealla tekniikalla tehdyt.

Liikkeestä maahanmenosta siirryttiin kaukoihin. Aloitettiin maasta seisomaan vaihdolla. Olen koittanut opettaa Einolla ns. pomppukaukoja. Nyt on kuitenkin jumituttu käsiapuun. Eino kyllä tarjoaa ihan kaunista hissinä nousua, mutta en ole niistä palkannut, kun olen halunnut pitää kriteeristä kiinni ja vaatia pomppua. Oilin mielestä pomppukaukot on koiralla hankalat ja fyysisesti raskaat. Hän ei myöskään tiedä kenenkään niissä vielä onnistuneen. Mutta näyttäväthän ne toki olisi onnistuessaan. Löystän nyt sitten ehkä kuitenkin kriteerissä ja hyväksyn muuten teknisesti puhtaat vaihdon, haluan Einon kuitenkin siirtävä vaihdossa etutassuja taaksepäin, jotta se ei tule liian pitkäksi. Etutassuja saatiin siirtymään taaksepäin rimalla, joka oli koiran edessä --> koira siis väistää sitä ja siirtää tassut kauemmas. Toinen vaihtoehto oli heilauttaa jalkaa koiraa kohti, kun se nousee maasta, jolloin se luonnollisesti taas väistää ja siirtää tassuja taaemmas. Ehdittiin vielä tehdä maasta istumaan nousua. Tätäkin Eino tekee ilman käsiapuja, mutta pomputta. Tässäkin siis luovutaan pomppukriteeristä, niin päästään eteen päin. Oilin mielestä vaihto oli hyvä ihan sellaisenaan.

Viikon treenikuulumiset

 

 

Nyt, kun alokasluokan koe on takana, olisi ajatus keskittyä enemmän ylempien luokkien liikkeisiin. SM:iin haluan vielä mennä aloon, joten avoimeen päästään joka tapauksessa vasta loppukesästä/syksystä. Alokasluokan liikkeet on kuitenkin sen verran hyvin jo hallussa, ettei niitä kannata hinkata seuraavaa neljää kuukautta. Kehätreenejä jos pääsisi kesän aikana tekemään ja toki seuraaminen ei ole varmaan koskaan täysin valmis liike.

 

Nyt ensimmäisenä on otettu työn alle tunnari. Sitä pyritään nyt treenaamaan kolme kertaa päivässä kolme toistoa kerrallaan. Koitin muutaman kerran tehdä tunnaria "helpotettuna" siten, että olen kyykyssä kapuloitten lähellä ja lähetän Einon vapaamuotoisesti kapuloille. Kun se nosti oman, heitin namin kauemmas ja sillä välin laitoin oman takaisin vieraitten sekaan. Eka toisto saattoi onnistuakin, mutta sitten vire alkoi nousta ihan liian korkeaksi namin jahtaamisesta ja Eino alkoi maistella vääriä ja räiskiä vähän mitä sattuu.

 

Tunnaria on tähän mennessä tehty enimmäkseen kotona, mutta kun kokeilin tätä samaan systeemiä siellä, niin lopputuloa oli ihan yhtä kamala. Niinpä päätin palata meidän vanhaan tyyliin ja lähettää Einon sivulta. Alkuun heitin vielä namit maahan, jotka se söi ennen kapuloille lähetystä. Nyt on voitu jo luopua maasta syötävistä nameista ja Einolla pysyy silti vire sellaisella alueella, että se vielä muistaa haistella.

 

Vääriä ei olekaan nyt tullut ja kapuloiden haistelu sujuu hienosti. Tänään se haisteli jopa suu kiinni, vaikka oltiin kentällä. Kapulan palautus kuitenkin takkuaa tällä hetkellä. Eino saattaa ainoastaan nostaa omaa ja jää sen jälkeen odottamaan palkkaa. Palautus on ollut koko ajan vähän ongelma, mutta aiemmin se on kuitenkin tuonut edes pari metriä kohti kapulaa ennen sen pudottamista, mutta nyt se ei lähde palauttamaan sitä yhtään. Se tuntuu odottavan minulta kuittausta, että olihan tämä se oma, vaikka ikinä en ole sitä kuitannut suoraan nostosta. Jos en tee mitään, se lähtee haistelemaan kapulat uudelleen läpi ja nostaa taas hieman omaa. Homma on nyt jotenkin ihan solmussa, eikä se halua palauttaa omaa. Jotenkin se vaikuttaa paineistuneelle, mutta en tiedä miksi, kun mitään ei ole sattunut. Sitä ei ole esim. kielletty väärien tuonnista tms.

 

Tänään tehtiin tunnaria ulkona, luultavasti ensimmäistä kertaa ikinä. Eino ei meinannut millään löytää kapuloita hangesta ja sitten kun ne löysi, se ei oikein meinannut pysyä kapuloilla. Ihan kuin se rauhoittelisi itseään haistelemalla ympäriinsä tai toisaalta kuin "oma" olisi sille lupa haistella ihan mitä vaan. Noh, positiivista oli se, ettei se maistellut vääriä ja kun se lopulta päätyi siihen omaan, se palautti sen. Palautukseen auttoi ilmeisesti tarpeeksi pitkä välimatka.

 

Tunnarikin on liikkeitä, jotka Noel on oppinut ihan ilmaiseksi, mutta Einon kanssa saatan joutua vaivaamaan päätäni hieman enemmän. Tuntuu, että kaikki kapuloihin liittyvä on Einolle jollain tapaa haasteellista...

Tunnarin lisäksi on otettu työn alle kaukot. Kaukot on vielä alkutekijöissään. Positiivista on se, ettei mitään isompia ongelmia ole vielä ilmennyt, mutta toisaalta ei ne ole hirveästi kyllä edistyneetkään. Kaukoissakin Einolla meinaa aika herkästi keittää yli, jolloin homma menee ihan räiskimiseksi ja ohjaajalta palaa pinna. Pitäisi aina muistaa olla hirmu rauhallinen ja palkata myös asentojen säilyttämisestä. Maasta seisomaan nousussa on päästy pisimmälle, se onnistuu jo ilman apuja. Istumasta seisomaan on jotenkin haasteellisempi ja Eino meinaa aina tarjoa eteentuloa jostain syystä.  Seiso-maa onnistuu myös periaatteessa, tosin Eino on liittänyt siihen vahingossa jonkinlaisen nenäkosketuksen lattiaan :P

Myös jäävät on nyt työn alla. Niitä on kyllä tehty pienestä asti, mutta istu ja seiso on vähän jääneet maahanmenon jalkoihin. Seisomisen Eino on oppinut aika vähillä toistoilla ja se onnistuu jo ilman apuja. Istuminenkin kyllä sinänsä onnistuisi, mutta siihen on haettu nopeutta. Nopeaa tekniikkaa ei meinaa millään löytyä ja erityisesti loppu on hidas, kun Einolla on kaikissa istumisessa "sitkeä peppu". Istuu siis lopun todella hitaasti ja tilaisuuden tullen, ei välttämättä istu loppuun asti lainkaan.

Noel puolestaan on treenaillut EVL:n uusia liikkeitä. Kierto-hyppy-noudossa aletaan ehkä lopultakin olla voiton puolella. Kiertäminen onnistuu useammin kuin epäonnistuu. Kapuloiden nouto on tosi varma, mutta vauhtia saisi olla enemmän. Viime viikolla tuli kyllä huomattua, että kun hallissa oli häiriötä, niin kiertäminen ei ollutkaan enää kovin itsestäänselvää. Eteenlähetykset on onnistuneet viime aikoina hirmu hyvin, mutta stopit on huonoja tässäkin liikkeessä. Ruudun paikkakin on pysynyt hyvin mielessä. Myös Noel on saanut tehdä tunnareita siinä samalla, kun Eino on niitä treenaillut. Tunnari alkaa taas olla takaisin kuosissa ja varmistelu on jäänyt pois. Tällä viikolla testattiin luoksetulon stoppeja ensimmäistä kertaa sitten toukokuun ja ihme kyllä, nehän oli ihan hienoja Noeliksi!

Eino pääsi tänään vähän muistelemaan hakuhommiakin rakennusetsinnän muodossa. Olin hieman skeptinen sen suhteen, osaisiko se muka etsiä siellä mitään. Rakennus oli iso tyhjillään oleva vanhainkoti. Eino meni sisään tapansa mukaan raamit kaulassa. Alkuun sillä meinasi vähän tassut lipsua liukkaalla lattialla (mikä ei kyllä menoa hidastanut), mutta jotenkin se osasi muuttaa liikkumistaan siten, että se pysti kävelemään ihan normaalista ilman sutimista. Ensimmäinen ukko meni piiloon Einon nähden melko lähelle ja löytyikin helposti. Toinen meni Einon näkemättä jo selvästi kauemmaksi kaappiin. Sitä Eino etsikin jo kauemmin, eikä meinannut millään tajuta työntää raollaan olevaa kaapin ovea auki. Se pyöri ja hyöri kaapin ympärillä ja kävi välillä etsimässä kauempaakin ennen kuin ymmärsi tyrkätä oven auki. Kolmas ukko meni kellariin piiloon. Epäilin hieman, meneekö Eino portaisiin, kun ei se ole kovin montaa kertaa portaita mennyt, mutta eipä tuottanut nekään vaikeuksia ja sekin ukko löytyi. Viimeinen ukko meni pimeään pesuhuoneeseen ison lakanakasan alle. Eino löysi huoneen tosi nopeasti, eikä pimeä huone hirvittänyt sitä yhtään. Epäröimättä se myös kiipesi lakanakasan päälle ja sekin ukko löytyi.

Eino oli kyllä hirmu reipas, vaikka tilanne oli sille ihan uusi. Kaikki liukkaat lattiat, portaat ja pimeät huoneet oli sille ihan helppo nakki. Se selvästi tiesi alusta asti mitä oltiin tekemässä ja jaksoi työskennellä määrätietoisesti väsymättä. Irtoaminen ei nytkään tuottanut ongelmia, Einolle ei kyllä tule mammaa ikävä. Olen sille varmaan enemmänkin rasite näissä treeneissä, kun se voisi ihan hyvin hoitaa homman kotiin yksinkin :P Eino palkattiin nyt lelulla ja se on sille varmasti ruokaa mieleisempi palkkio. Se leikkii mielellään myös vieraitten kanssa.



Einon tokodebyytti

Niin tämäkin päivä koitti ja päästiin ihan viralliseen tokokokeeseen. Einon kanssa on kyllä aika mahtia mennä kokeeseen, kun sen tietää pystyvän kokeessa samantasoiseen suoritukseen kuin treeneissä ja se on siellä kehässä mun kanssa tekemässä <3

Itseeni olin kyllä pettynyt, koska jännitin tosi paljon, vaikka kuvittelin, että Einon kanssa olisi paljon helpompaa mennä kokeeseen kuin Noelin. Möllit tai rt-kisat ei ole jännittäneet kovin paljoa, mutta tämä oli näköjään ihan eri asia. Noh, ehkä ensi kerralla paremmin.

Paikkamakuu: 10 Kun liikkuri tuli kohdalle, meinasi tulla oikosulku, että mitä mun pitikään sille sanoa... Käsky tuli vähän epäselvästi, joten Eino meni maahan hieman varovasti ja toinen etutassu jäi sen alle. Piti kuitenkin asentona koko ajan. Loppu pa oli hieman vajaa, toinen tassu jäi aika eteen.

Seuraaminen: 9 Vire oli korkeampi kuin, mitä se on viime aikoina ollut. Äänteli ainakin kolmessa eri kohtaa ja juoksussa taisi painaa. Pistevähennys siis äänestä ja liiasta tiiviydestä.

Liikkeestä maahan: 10 Liikkeelle lähtö oli taas todella ruma, näihin pitää nyt puuttua ennen kuin jää tavaksi. Maahanmeno ripeä, tosin näyttäisi menevän melko selvästi etupää edellä. Tätäkin pitää ehkä tarkkailla, ettei ala näyttää siltä, että menee kahdessa vaiheessa...

Luoksetulo: 10 Annoin ennen liikkeen alkua istu-käskyn, josta pudotti kontaktin ja lukitsi katseensa johonkin. Itse liike oli hieno.

Kapulan pito: 8 Mikähän ajatuskatko sille oikein tuli??? Ei irrottanut kapulasta ensimmäisellä käskyllä, lähinnä tiukkasi otetta. Luuli varmaan, että tehdään pitotreeniä, missä ei saa irrottaa. Pitää tehdä ehkä jatkossa suhteessa enemmän irrotuksia kuin tähän asti.

Kaukot: 10 Meni down-käskyllä päämaahan makuuseen, vaikka ei olisi pitänyt. Jännäsin nouseeko ollenkaan, mutta hyvinhän se sieltä nousi.

Hyppy: 10 Taas lukitsi katseen eteen, muuten hyvä.

Kokonaisvaikutus: 10 Hienosti se työskentelikin.

YHT. 193p. ALO1, KP ja luokkavoitto 1/8.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Alku on erittäin hyvä, mutta treenattavaakin löytyy ihan riittävästi. Nyt ihan ensimmäisenä aletaan treenata liikkeelle lähtöjä ja muutenkin liikkeitten alkuja. Häiriötreenejä ei ehkä ole tullut viime aikoina tehtyä riittävästi. Jatketaan myös seuruutreenejä, haetaan oikeaa mielentilaa ja koitetaan päästä eroon painamisesta ja ääntelystä. Nyt kun koe on takana, niin keskitytään enemmän taas myös ylempien luokkien liikkeisiin.

Einon möllitoko

Viime lauantaina ajeltiin Kuopioon saakka tokomölleihin. Lähempää ei möllejä löytynyt ja tuntui siltä, että haluan yhdet möllit vielä käydä ennen koetta. Einohan on siis menossa 27.2 ensimmäiseen tokokokeeseensa! Samalla tuli testattua sekin, miten Eino toimii täysin vieraassa hallissa.

Hallissa oli hirmu ahdasta, eikä sisällä oikein mahtunut treenaamaan. Treenailtiin ensin vähän pihalla enimpiä kierroksia pois ja sitten sisällä sen mitä mahtui. Einoa selvästi vähän ahdisti sisällä treenaaminen, kun koiria ja ihmisiä oli alle puolen metrin etäisyydellä. Onneksi se "ahdistus" kuitenkin katosi kehässä, kun ympärillä oli tilaa.

Paikkamakuussa Eino meni maahan vasta toisella käskyllä. Ensimmäiseen käskyyn ei reagoinut millään tavalla, ihan kuin ei olisi edes kuullut sitä... Toisella käskyllä kuitenkin suoraan pää maahan ja lopussa nousi ensimmäisellä käskyllä sivulle. Viereinen koira nousi useita kertoja ja ohjaaja kävi palauttamassa sitä takaisin, mutta Einolla ei tainnut edes silmämunat liikkua. Pisteitä tuli 10,  tuomari ehkä unohti alun tuplakäskyn, kun ei kirjannut sitä ylös.

Seuraaminen: 10 Ihan hyvä seuraaminen olosuhteisiin nähden. Juoksun liikkeelle lähtö vähän hassu, yksi vino perusasento, jonka jälkeen piippaus. Tämä jäi kuitenkin koko kokeen ainoaksi ääneksi! Viimeinen pa todella hidas ja yleisöön päin tehdyssä täyskäännöksessä kontakti meinasi pudota. Paikka pysyi kuitenkin koko seuruun läpi ja samoin kontakti tuota lievää lipsahdusta lukuun ottamatta.

Liikkeestä maahan: 10 Eino ei ollut ihan mukana liikkeelle lähdössä, ehkä annoin käskyn epäselvästi/liian myöhään. Maahanmeno hyvä ja nousi ensimmäisellä käskyllä ylös!

Luoksetulo: 10. Ihan Super hyvä! Istui ryhdikkäästi, tuli hyvällä vauhdilla ja suoraan perusasentoon.

Kapulan pito: 10 Kontakti katkesi liikkeen aloituksessa, katsoi yleisöön. Palasi kuitenkin kontaktiin, kun lähdin antamaan kapulaa. Pidossa ei mitään ihmeellistä, mutta ennakoi palkkaa. Tätä pitää nyt oikeasti treenata ennen koetta.

Kaukot: 10 Hallissa treenatessa ei meinannut millään nousta ensimmäisestä käskystä ylös. Nyt sitten kuitenkin nousi, kummallakin vaihdolla meni kuitenkin hieman vinoon. Nytkin nousi loppuperusasentoon!

Hyppy: 10 Tässäkin taisi tulla aikalailla suora loppupa.

Kokonaisvaikutelma: 10

YHT. 200p. ALO1 & sija 1/9

Liikkeitten välit oli hyviä ja Eino otti hyvin sosiaalisen palkan vastaan. Kaiken kaikkiaan onnistunut kokonaisuus! Myönnettäköön, että arvostelu oli  hieman lepsua, eikä ehkä ansaittu ihan joka pistettä, mutta tyytyväinen olen anyway.

Treenattavaksi jää koetta ajatellen kapulan luovutus ja kaukot sekä paikkamakuu. Kaukot ei edelleenkään ole varmat. Tekniikka pysyy kasassa, mutta ensimmäinen vaihto ei ole varma häiriössä. Paikkamakuutreeniä taas on vaan yksinkertaisesti liian vähän alla. Pysyminen ei ole ongelma, mutta maahanmeno oikealla tekniikalla ensimmäisestä käskystä ja loppuperusasento myöskin ensimmäisestä käskystä saisi olla varmemmat.

Video (seuraamisesti puuttuu pieni pätkä, koska kamera katkaisi kuvauksen)