Lisää treeniä

Monet tuntuu valmistautuvan kokeeseen pitämällä treeneistä vähän taukoa, ainakin pari päivää ennen koetta. Minulle se ei Noelin kohdalla tulisi mieleenkään. Sille ei yleensä tee tauot tokossa kovin hyvää. Tai saattaa se jonkin yksittäisen jutun kohdalla tehdä, mutta ei kokonaisuutena. Kuten aiemmin taisin kirjoittaakkin, ruudun onnistumisprosentti säilyy hyvänä ainoastaan päivittäisillä toistoilla. Esim. viikko ilman ruututreeniä ja Noel ei muka ole koskaan kuullutkaan, mikä ruutu...

Noelilla ei yleisesti ottaen ole koskaan ollut ongelmia motivaation kanssa, mutta on se ehkä hieman enemmän innoissaan, jos on treenattu vähemmän. Sen verran paljon sen kanssa on kuitenkin välillä treenattu, että tiedän, ettei pari viikkoa joka päivä treeniä vielä aiheuta motivaation latistumista. Aloitan ensi viikolla uudessa työssä ja vähän huolestuttaa, ehdinkö joka päivä treenata riittävästi. Tavoite olisi tehdä vähintäänkin se ruutu joka aamu ennen töihin menoa. Ennemmin jätän vaikka aamulenkin väliin, jos ei meinaa ehtiä. Eilen Noelilla oli kyllä jokseenkin treenitön päivä (en laske sisällä tehtyä piiperrystä mukaan :D ), kun käytiin koirakaverin kanssa 12km lenkki. Noelille ei kyllä tehnyt tiukkaa, eikä haitannut kaatosadekkaan, itsellä vähän jaloissa saattaa vielä tuntua...

Tänään käytiin sitten treenaamassa vieraassa paikassa, ihan kahdestaan tosin. Tai on me siellä joskus käyty, mutta tuskin Noel sitä enää muistaa. Kenttä oli vähän huono valinta siinä mielessä, että siitä kulki jokunen ihminen läpi. Noh, olipahan häiriötä. Aloitettiin istumisilla. Ensin käskytin ja nyt Noel enää vain nykäisi, ei jäänyt seisomaan käskystä. Näiden käskytystreenien jälkeen istumiset on tähän mennessä aina onnistuneet. Niin toivon, että tämä olisikin ratkaisu ongelmaan ja Noel istuisi kokeessa (jos ei ensi lauantaina, niin edes jossain tulevassa kokeessa...) Mutta koska kokeessa pakkaan lisätään paine, niin just in my dreams...

Sitten luoksetuloa (aloitettiin näillä mun lempiliikkeillä :D). Noel on oppinut, että merkkiäkin voi kiertää. Jotain on siis mennyt perillekkin. Tehtiin koemainen alku ja stopin jälkeen lähetin kiertämään lähtömerkin. Toistot oli ok. Jostain syystä palkkasin pari kertaa pallolla taakse. Etäisyys on ollut nyt maks. 20m eli kolmannes pitäisi vielä saada lisää... Taidettiin tehdä pari maahanmenoakin.

Sitten ruutu. Ruudun olin käynyt tekemässä valmiiksi, kun Noel vielä odotti autossa. Pallo oli valmiina. Tein taas ruudulle suoran lähestymisen (muista tämä kokeessakin!) ja kyselin ruutua. Juoksi suoraan ruutuun, tosin ei ihan niin täysiä kuin tavallisesti. Toinen toisto targetille. Nyt ei tehdä ennen koetta yhtään tyhjää ruutua enää, ettei tule vahingossakaan virheitä. Lopuksi tein vielä muutamia toistoja läheltä "koske"-käskyllä. Noel alkaa kyllä heti fuskata sen koskemisen kanssa, kun kauempaa en oikein näe koskeeko se vai ei... En kuitenkaan alkanut vääntää asiasta, vaan annoin olla.

Sitten taidettiin tehdä vähän seuruun käännöksiä. Olen päättänyt tehdä kokeessa täyskäännöksen vasempaan ja harjoitellut nopeita käänöksiä, koska kokeessa kuitenkin hätäilen ja teen sen nopeasti. Oikealla käännöksissä taas huomasin, että voisin tehdä sen vähän nopeammin, niin Noel ei ehtisi ihan niin paljon edelle. Viime viikolla heräsin siihen, ettei peruutus oikein suju. Noel on kyllä osannut peruuttaa ihan pikkupennusta asti, mutta se menee melkein aina vinoon. Niin siis seuruussakin. Nyt olen koittanut saada sen peruuttamaan suoraan. Tätä voi onneksi hinkata sisälläkin vaikka monta kertaa päivässä. Aloitin seinän vieressä, jolloin sen on pakko mennä suoraan ja liitin peruuttamalla seuraamiseen erillisen käskysanan. Nyt pienet pätkät onnistuu suoraan jo ilman seinääkin. Eihän tätä kovin vahvaksi ehdi saada viikossa, mutta jatkoa ajatellen, haluan saada tämänkin kohdan toimimaan.

Noutoja on tehty koko kesänä hävettävän vähän. Metallin kanssa olen nyt aika varovainen, ettei tulisi ennen koetta epäonnistumisia. Ravilla palauttaminen saa kelvata, kunhan kapula löytää tiensä oikeaan osoitteeseen. Tosin tajusin tänään, että vieraalla seurallahan voi olla erilainen metalli kuin meillä, jolloin Noel tuskin palauttaa sitä... Tänään tehtiin pari toistoa merkin kiertoa metalli suussa, josta palautti sivulle. Muutama toisto samaa oli alla puukapulalla. Hyppynoutoa pitää vielä käydä tekemässä hallilla. Se on kyllä ollut tosi varma liike, mutta palautus on mielestäni vähän hidastunut aiemmasta.

Tunnari tehtiin kokonaisena. Kapulat oli rivissä ja oma kolmas vasemmalta. Noel aloitti haistelun vasemmalta, mutta meni omasta ohi. Se ei siis haistellut sitä ollenkaan, vaan ohitti koko kapulan. Päästyään rivin loppuun se lähti kuitenkin haistelemaan takaisin päin. Aukaisi ehkä vähän suutaan oman viereisen kohdalla, mutta jatkoi haistelua ja otti oman. Palautti reippaasti ja loppupa oli ok.

Lopuksi kaukoja. Mulla on aika korkeat odotukset kaukoille kokeessa. Jotenkin niiden eteen on tehty niin paljon töitä ja ne tuntui välillä ihan toivottomille. Sitten ne kuitenkin alkoi toimia ja Noelilla on minusta hieno tekniikka, vaikka itse sanonkin. Toukokuun kokeessa se sai 8,5, johon sisältyi yksi lisäkäsky ja yksi vino vaihto. Olisi hienoa saada vielä paremmat pisteet. Istumaan nousut sujui hyvin, mutta Noel jätti monta kertaa tekemättä ensimmäisen seisomaan nousun... Ei ollenkaan tyypillistä sille, kun ongemana on ennemmin ollut, että se tekee liikaa vaihtoja... Lopulta seisomaan nousutkin onnistui, mutta en haluasi joutua tässä vaiheessa hinkkaamaan... Ehkä se oli vaan väsynyt, kun kaukot tehtiin viimeisenä.

Tuli siis vedettyä taas jotakuinkin kaikki läpi. Tosin mitään ei jääty hinkkaamaan. Milloin opin suunnittelemaan järkevästi näitä treenejä... Noel oli välillä vähän nihkeä, mutta sellainen se tulee luultavasti olemaan kokeessasin vieraalla kentällä. Häiriötä ei ollut paljoa, mutta välillä kuului ääniä. Satunnainen häiriö onkin ehkä vielä pahempaa kuin jatkuva. Olen manininnut tämän ennenkin, että kamalinta kokeeseen menossa on se, kun tietää, että on mahdollista, että koira on niin kauhusta kankeana, ettei tee yhtään mitään. Koitan nyt kuitenkin muistella vaikka viime vuoden möllikoetta Varkaudessa, täysin vieraalla kentällä, jossa Noel oli ihan oma itsensä (ja sai jopa luoksetulosta pisteitä avossa enemmän kuin viisi...)

Mitä tulikaan tehtyä...

Tuli nimittäin jossain mielenhäiriössä ilmoitettua Noel 6.9 tokokokeeseen. Päätös tuli aika extempore, kun mulle tätä eilen ehdotettiin ja tänään oli kokeen vika ilmopäivä. Koehan on samalla Suur-Savon kennelpiirin piirinmestaruus ja ollaan seuran joukkueessa mukana. Tuskin me tälläkään kertaan 1-tulosta tehdään, mutta jos edes joku viime kokeen virheistä jäisi tekemättä (tilalle tulee sitten varmaan jotain uutta...). Koe on Savonlinnassa ja kenttä on meille ihan uusi. Tavoitteena on, että Noel tekisi töitä iloisesti ja löytäisi ruutuun, olisi myös kiva jos saataisiin edes 3-tulos tällä kertaa :D

Eilisissä ohjatuissa treenattiin näitä ongelmakohtia. Istumisongelmalle ehkä löytyi syy. Noelhan jättää aina istumatta juuri silloin, kun mukana on käskytys. Nyt huomattiin, että se jää seisomaan jo liikkurin käskystä. Se ei kuuntele yhtään, mitä minä sille sanon, vaan arpoo jonkun asennon, kun liikkuri sanoo käsky. Ensin se koitti seisoa, kun tämä ei kelvannut se koitti maahanmeno ja viimeisenä se ehdotti istumista. Nyt siis käskytystreeniä, ettei se seisominen nyt tulisi jo siitä. Tänään koitin itse käskyttää sitä ja aika monta toistoa sain tehdä ennen kuin se jatkoi seuraamista käskystä huolimatta, mutta sen jälkeen alkoi ne istumisetkin onnistua...

Ruutua tehtiin siten, että ruutuun vietiin targetti, ennen kuin hain Noelin halliin. Ruudun alku kokeenomaisesti. Nyt olen tehnyt niin, että lähestyn ruutua suoraan kohti jo kauempaa ja samalla kysyn "missä ruutu?". Ainakin nyt tuntuu, että Noel taas oikeasti hakee sitä ruutua katseellaan ja tälläkin kertaa juoksi suoraan ruutuun. Nyt se näytti alusta asti sille, että se tietää mihin on menossa. Toisella toistolla tehtiin koko liike. Nytkin löysi ruutuun, meni maahan ja odotti ruudussa kutsua. Tulee ihan tuhatta ja sataa ruudusta, minkä takia sivulle tulo vähän kärsii. Tuli kyllä oikealle paikalla, mutta seuruu jäi avonaiseksi.

Lopuksi katsottiin luoksetulon stoppeja. Seisomiset on nyt hyviä kierron kautta, jossa lähetän sen stopista takaisin kiertämään. Tämä vaan pitäisi saada yhdistettyä koemaiseen suoritukseen... Maahanmenot ei ole mitään kovin nopeita, sillä Noel aina ensin jarruttaa ja sitten vasta menee maahan. En ole saanut sitä tekemään sellaisia maahanmenoja, missä se syöksyisi etupää edellä suoraan maahan. Mietittiin eilen, ettei se ehkä ole vaan sille luontaista ja kriteeriä pitäisi ehkä löystää... Eli tällä mennään, miten se sen nyt tekee. Pitää vielä miettiä ja kysyä joltain viisaammalta, voisiko tähän keksiä jonkin nopeamman tekniikan.

Eilen sain laminoitua rally-tokokyltit. Nyt löytyy kaikki alokasluokan kyltit vedenpitävinä :D

Esiintymässä

Eilen olimme esiintymässä ToriSport-tapahtumassa, mikä siis pidettiin Mikkelin torilla. Mah:lla oli siellä tunti esiintymisaikaa, josta puolet käytettiin agilityyn ja puolet tokoon. Jotenkin me vaan päädyttiin sinne molempiin laheijin. Ennakko-odotukset oli, että olen tyytyväinen, jos Noel suostuu tekemään siellä jotain.

Yleisiöä oli saapunut arviolta 200 henkeä paikalla ja suurin osa tietysti lapsia. Esiintymispaikka oli keinonurmipohjainen kaukalo, joka onneksi rajasi yleisön hyvin pois kentältä. Noelia luonnollisestikkin jännitti tilanne aika paljon. Ennen esiintymistä käytiin kokeilemassa agilityrataa ja yllättäen Noel vähän innostui agilitystä. Sain sen jopa haukkumaan käskystä. Pohja oli vähän liukas koiralle ja Noel varoi sitä jonkin verran. Keppi kulma oli meille hieman haasteellinen. Ensimmäisellä yrityksellä se meni kuitenkin hyvin. Sitten Noel ei ihan taipunutkaan ja meni toiseen väliin. Ja kun se kerran sen pääsi tekemään, niin siitä eteenpäin se meni joka kerta siihen toiseen väliin... Näin myös sillä varsinaisella kierroksella, jolloin se lisäksi jätti vielä viimeisenkin välin pujottelematta... Muuten rata meni virheettä. Jokainen koira teki saman radan kaksi kertaa. Toisellakin kertaa se meni toiseen väliin, mutta nyt korjasin sen ja meni sitten oikeaan väliin ja pujotteli loppuun asti. Vitos hyppy suoritettiin kuitenkin kolmeen kertaan :D Ensin väärinpäin, sitten oikein ja vielä kerran väärin päin... Minusta ainakin tuntui, että Noel ei ollut ihan niin hyvin ohjattavissa kuin yleensä, vaan meni vähän minne sattuu, kuten kepeilläkin. Videolla on ensimmäinen kierros.

Agilitynäytöksen jälkeen oli vuorossa toko. Treenasin vähän seuruuta ennen omaa vuoroa ja olin ihan oikeasti yllättynyt, miten hyvin Noel pystyi pitämään kontaktia häiriöstä huolimatta. Esityksessä tuli kyllä paljon virheitä, mutta silti täytyy olla vain tyytyväinen Noeliin, että se pystyi tekemään niinkin hyvin kuin teki. Ensin oli pujottelua koirien välistä, mikä oli ok. Sitten tehtiin luoksetulot, missä koirat kutsuttiin vuorotellen. Kun ensimmäinen koira kutsuttiin, seuraava lähti sen perään. Noel tuumasi hetken ja päätti sitten sekin lähteä muitten perässä... Sitten tehtiin noudot yhtä aikaa. Noel oli lähdössä vieruskaverin kapulalle ja vähän säikähti, kun kaveri menikin hakemaan kapulaa sen nenän edestä. Näytin sillle sitten kädellä, missä oma on ja se vaikutti jotenkin tosi helpottuneelta nähtyään oman kapulansa. Loppu oli ok. Lopuksi tehtiin vielä kolmiomuodostelmassa kaikki jäävät. Ihme kyllä, Noel teki kaikki asennot oikein. Istumisessa annoin sille aika roimat avut, mutta aina sekään ei saa istumista aikaan, joten tyytyväinen täytyy olla. Videolla on vain tämä viimeinen liike.

Lauantaina käytiin katsomassa hetki Uudenmaan agiltiyn piirimestaruuksia KKK:n hallilla. Hallissa oli ihan järkyttävä meteli, kun koirat haukkui siellä. Noel ei kuitenkaan ollut siellä mielestäni paniikissa, vaan pystyi käskystä esim. istumaan ja tulemaan sivulle. Viikonlopun valossa tuntuu, että siinä on tapahtunut edistystä, eikä vieraat häiriöiset paikat ole sille enää ihan niin pahoja. Olen toiveikas, että ehkä me vielä joskus pystytään kisaamaan jossain lajissa vieraassa paikassa. Viime aikoina, kun toko on toisinaan tuntunut toivottamalta, on treenailtu rally-tokon alokasluokan kylttejä. Kyltitkin on tulostettu ja ne odottavat vielä laminointia. Ajattelinkin, että ehkä voitaisiin käydä kokeilemssa rally-tokossa kisaamista jossain vieraassa hallissa (enää ei ehditä tänä vuonna ulkokisoihin). Rally-tokon alokasluokka olisi kuitenkin huomattavasti helpompi kuin tokon voittajaluokka. Siinä koira saa olla koko ajan lähellä ohjaajaa ja sitä voi käsittääkseni tarvittaessa auttaa useammalla käskyllä tai käsiohjauksella. Mutta katsotaan nyt uskalletaanko tai mahdutaanko edes mihinkään kokeeseen.

Kuulumisia pitkästä aikaa

Noel ja hänen ensimmäinen sertinsä 16.8.2014 :)

Kesä on ehtinyt mennä, eikä ole tullut tänne kirjoitettua. Kesällä on treenattu aika vähän, mutta on me sentään jotain tehty.

Alkuun agilitykuulumiset

Heinäkuussa päästiin kisaamaan ensimmäinen agilityrata, kun radalla ei ollut keinua. Noel kuitenkin ehti sujahtaa putkeen väärään päähän, joten samalla se oli myös meidän ensimmäinen hyl. Noelilla oli kiva vauhti ja olin ohjauksessa hieman myöhässä, jolloin se ehti lukita putken väärän pään. Tässä kohtaa ei auttanut enää mitkään ohjauset tai kutsumiset, kun se oli jo ehtinyt sen putken lukita, vaikkei se mitenkään lähellä vielä ollutkaan. Jatkettiin kuitenkin rata loppuun, eikä muita virheitä tullut. Loppu rata vaan oli yhtä kaaosta, kun rytmi meni sekaisin koiran tullessa väärästä päästä jatkamaan rataa. Noelilla oli kuitenkin luultavasti kivaa :D

Kisattiin myös hyppyradalla, joka oli melko vaikea, mutta selvittiin nollalla voittoon. Tämä rata oli kyllä siinä mielessä huonompi kuin ensimmäinen, että Noel oli jostain syystä lähdössä ihan tosi paineessa. En meinannut saada sitä istumaan ja se vilkuili joka suuntaan. Vauhtikin oli hitaampi kuin ensimmäisellä radalla.

Noelin isukki oli myös samoissa kisoissa ja niistä saatiin jonkilainen yhteiskuva. Kumpikin olisi varmaan mielummin ollut jossain muualla kuin yhteiskuvassa :P

Viikko sitten oli taas oman seuran agikisat ja tämän kesän suurin saavutus onkin se, että Noel nousi siellä 2-luokkaan! Meinasin jättää koko kisat väliin, mutta viimeisenä ilmopäivänä päätin kuitenkin katsoa, millaisia ratoja Henri Luomalalla on aiemmin ollut ja kas, hänen 1-luokan radoillaan ei yleensä ole keinua ollut. Niinpä ilmosin Noelin molemmille agiradoilla. Hyppyradalla en ilmoittanut, kun ajattelin, että kolme rataa saattaa olla Noelille liikaa. Tavoitteena kisoissa oli vaatimattomasti se, että jos siellä ei keinua ole, on molemmilta radoilta tultava nolla, koska tällaista tilaisuutta ei ihan heti huomenna tule uudestaan.

Ensimmäinen rata oli muuten melko helppo, mutta keppikulma hieman jännitti, koska sinne joutui tekemään valssin, eikä ne ole ihan vahvuuksiani... Yleensä ne osuu aina väärään kohtaan. Radat oli mukavan eteneviä, mutta ei kuitenkaan täysillä juostavaa pitkä suoraa. Itse jännitin ihan järkyttävän paljon, sillä paineet niihin nolliin oli kovat. Se todellakin näkyi radalla ja Noel oli epävarma ja hidas. Jännitin niin paljon, että tuntui etten pääse eteenpäin, jolloin Noelkin hidasti vauhtia. Kuitenkin Noel meni ihan kivasti, eikä vaikuttanut kovin ahdistuneelta.

Toinen rata oli ehkä vielä ensimmäistäkin helpompi. Kepit näyttää ihan kamalilta, kun jään "vähän" varmistelemaan niitä ja kävelen koiran vierellä. Tässä vaiheessa oli kuitenkin mielessä enää se, että kolme estettä jäljellä ja saadaan serti... Noelia todellisuudessa lähinnä häiritsee noin lähellä olo. Sillä on oikeasti varmat kepit, mutta aina kisoissa alkaa ahdistaa, että mitä jos se jättää ne kesken, vaikkei se koskaan tee niin...

Molemmat radat myös voitettiin melko ylivoimaisilla ajoilla, vaikka etenemät oli vain 3,97 ja 3,98 m/s. Aika isossa osassa oli varmasti hitaat kontaktit. Vapautin Noelin ennen pysähtymistä, mikä teki sen ehkä epävarmaksi, kun se ei oikein tiennyt, missä kohtaa se vapautus tulee.

Tässä vielä videomateriaalia radoista:

Heinäkuun alussa käytiin kontaktiklinikalla, missä oli tarkoituksena tarttua Noelin keinuongelmaan. Siellä kuitenkin päädyttiin siihen, että ennen kuin aletaan treenata keinua, Noeliin pitää saada lisää intoa ja vauhtia. Nyt onkin pitkälti tehty vain vauhtitreeniä, mikä on kyllä toiminut. Noel on opetellut haukkumaan käskystä, eikä pääse esteille ennen kuin haukkuu. Itsekseen saan se jo helposti haukkumaan ja leikkimään. Ohjatuissa treeneissäkin haukkuminen jo onnistuu ja viime treeneissä myös lelupalkkaus. Haukkuminen saisi kuitenkin olla vielä röyhkeämpää ja lelupalkkaus pitäisi saada toimimaan myös hallissa, vaikka siellä on muitakin ihmisiä. Kisoissahan tämä vauhtitreeni ei vielä pahemmin näkynyt, mutta uskon ettei siihen auta muu kuin kokemuksen kartuttaminen kisoissa.

Eilen käytiin sitten treenaamassa keinua ensimmäisen kerran koko kesänä. Alussa kävelytin Noelin hihnassa kerran keinusta läpi, jotta se muistaisi mikä juttu se oikein olikaan, eikä luulisi sitä puomiksi. Aika äkkiä se palautui siitä ja alkoi haukkua ja leikkiä. Sitten tehtiin normaalia treeniä eli pieniä pätkiä ja paljon palkkaa. Yhdellä kerralla vaan juosutin sen täydestä vauhdista keinulle ja siitä jatkettiin rataa ilman välipalkkausta vielä muutaman esteen verran, jonka jälkeen palkka. Ja tämänkin jälkeen Noel pystyi vielä leikkimään. Ajattelin nyt jatkaa tällä metodilla, että keinua tehdään yhdellä treenikerralla vain yksi tai kaksi toistoa, jolloin Noel ei pääse ahdistumaan. Ensimmäinen toisto keinuahan menee yleensä hyvin ja sitten toistojen myötä se alkaa ahdistua. Miksi sen siis tarvitsisi tehdä keinua montaa toistoa peräkkäin, kun ei kisoissakaan tarvitse. Koitan nyt muuttaa omaa asennettani siten, että se keinu on vain yksi este muiden joukossa, joka mennään. Siitä ei tule palkkaa sen kummenkin kuin muistakaan esteistä. Koitan välttää tekemästä keinusta mitään numeroa, vaan se on vaan yksi este, joka koiran on mentävä, oli se sitten kivaa tai ei.

Tokokuulumiset

Tokoakaan ei olla paljoa treenattu kesällä. Mulla on tunne, että junnataan vaan paikallaan. Noelilla on tietyt liikkeet, mitkä se osaa, eikä varsinaisesti tarvitse niissä muuta kuin ylläpitotreeniä ja sitten on ne toivottomalta tuntuvat liikkeet, jotka ei vaan edisty. Meillä oli tarkoitus mennä elokuussa kokeeseen, mutta ei siinä olisi ollut mitään järkeä, kun olisi luultavasti tehty samat virheet kuin toukokuun kokeessakin.

Tänään ajeltiin Haukivuorelle vieraaseen paikkaan pitämään omat "möllit". Tässä on tulokset liikkeittäin. Niissä kyllä käy ilmi ne meidän kolme suurta ongelmakohtaa. (Lisäksi on tietysti joukko pienempiä ongelmia...) Pisteet on kaverin ihan omasta sääntökirjasta vetämiä.

Paikkamakuu 2min piilossa: 7,5 Noel meinasi ennakoida maahanmenon liikkurin käskystä, mitä se on nyt tehnyt jonkun verran. Olin jo sanomassa maa, kun tajusin, että se oli menossa maahan liikkurin käskystä. Huomautin ja se jäi istumaan. Varsinaisella käskyllä, se ei sitten mennytkään, kun oli kerrran huomautettu... Toisella käskyllä maahan. Noeliksi oli ihan hyvä. Jonkun verran levoton ja vilkuili ympärilleen, mutta omalla asteikollaan ihan hyvä, pahempaakin on nähty. Ylös nousi ekasta omasta käskystä.

Seuruu: 8 Oli myös Noeliksi ihan hyvä. Tällä hetkellä en parmpia pisteitä tavoittelekkaan. Toivon vaan tasaista suoritusta, missä kontakti pysyy ja paikka pitää edes enimmän osan ajasta. Taaksepäin askeleet oli huonot.

Liikkeestä istuminen: 0 Se meidän ensimmäinen akilleen kantapää. Kun seuruusta ei tule palkkaa, Noel ei istu. Ihan sama miten lyhyt seuraaminen tai miten hyvä sosiaalinen palkkaus. Tein vielä liikkeitten välissä pari istumista, mistä sosiaalinen palkka. Valmisteleva seuruu oli tosi hyvää ja annoin pienen rytmitysvun istumiseen, mutta kun ei, niin ei... Tein liikkeen uudelleen ja sitten istui, mikä nyt sekin on jo edistystä, koska toisinaan se ei istu vielä seitsemännelläkään toistolla ensimmäisestä käskystä... Kuitenkin jos liikkeestä istumista tekee siten, ettei pohjalla ole seuraamista, se onnistuu hyvinkin varmasti...

Luoksetulo: 5 Tämä on sitten se toinen ongelma. Tehtiin ihan omana sovelluksena. Stopit on alkaneet nyt onnistua siten, että palkkana stopista lähetän Noelin kiertämään taakseen jotakin. Ajattelin liittää tämän kisamaiseen luoksetuloon siten, että kierrettävä kohde on luoksetulon ensimmäinen merkki. (En tiedä fiksoituuko se ajan kanssa vaan entistä enemmän merkkeihin...) Noel ei meinannut millään tajuta, että merkkejäkin voi kiertää. Tein sille luoksetulosta stopin, joka oli ihan ok ja lähetin kiertämään sitä merkkiä. Tarvitsi kuitenkin useamman käskyn kiertoon ja oli aika hämmentynyt. Tarvitsee vielä paljon lisää toistoja. Maahanmeno ei nyt tehty ollenkaan, mutta treenataan siinä nyt nopeampaa tekniikkaa.

Ruutu: 5 Se kolmas ongelma. Välillä Noel tuntuu osaavan tämän ja tietää hyvin tarkkaan, mitä kuuluu tehdä ja välillä se esittää, ettei ole ikinä kuullutkaan mistään ruudusta. Selvästi vähempi treenaaminen näkyy tässä liikkeessä eniten. Noel tarvitsee toistoja vähintää joka toinen päivä muistaakseen ruudun. Silti epäilen, että se välillä vedättää minua ihan 6-0. Eihän se nyt voi vaan yht'äkkiä unohtaa omalla tutulla kentällä, että mikä se ruutu oli. Siitä on vaan kiva sinkoilla sinne tänne. Kaikesta huolimatta aion nyt vaan treenata ruutua vähintään sen joka toinen päivä ja vahvistaa oikeaa paikkaa. Noel tehotreenaa nyt kosketusalustaa (että oikeasti koskisi siihen, eikä menisi sen taakse, kuten merkille ja toisekseen saisi siihen vielä lisää intoa) ja koitetaan sillä palauttaa sille mieleen sitä oikeaa paikkaa.

Metalli: 5 Kilisi ja kolisi asfaltille, mutta Noel ei onneksi ottanut siitä nokkiinsa. Lähti hyvin ja nosti epäröimättä. Halusin palkita tästä, enkä ottanut loppuun saakka. Tämän takia arvosana 5. Uskon kuitenkin, että olisi tuonut loppuunkin asti, koska nosti niin varmasti.

Hypynouto: 10 Isolla kapulalla. Arpoi hieman ponnistuspaikkaa takaisin tullessa, muuten hyvä.

Tunnistusnouto: 10 Kun osui oman kohdalle, ei jäänyt varmistelemaan muita, vaan nosti varmasti ja palautti ripeästi.

Kauko-ohjaus: 8 Teki oikein hyvät ja ripeät vaihdot. Valitettavasti ehti tehdä väliin myös pari omaa vaihtoa... Tätä ongemaa ei olekkaan vähään aikaan ollut, eikä malttia ole tullut treenattua. Se pitää taas ottaa takaisin treeniohjelmistoon.

Kokonaisvaikutus: 9

Pisteitä tuli yhteensä 223p., mikä olisi pistettä vajaa 2-tulos.

Nyt on tähtäimessä lokakuun kisat. Ruutu ja luoksetulo ongelmiin mulla on nyt ajatusta, miten niitten treenaamista jatketaan, mutta tuolle istumis-ongelmalle mulla ei oikein ole ajatusta, miten sitä lähtisi työstämään... Ehkä lähden ketjuttamaan sitä istumista ensin jonkin muun liikkeen kuin seuraamisen perään.

Kuulumisia

Eilen käytiin taas oman seuran agikisoissa. Olin ilmoittanut Noelin kaikille kolmelle radalle siinä toivossa, ettei agiradoilla olisi keinua, mutta siellähän se oli taas. Tuli siis pitkä odotus, kun hyppyrata oli vasta viimeisenä. Noel oli koko ajan katsomassa muita koirakoita ja hyvin se malttoi rauhoittua alun jälkeen (alussa haukkui innoissaan).

Tuomarina oli Allan Mattsson, jonka radoilla ei oikeastaan muuta haastetta ollut kuin pitkät alku- ja loppusuorat, joilla kyllä testattiin niin koiran irtoamista kuin ohjaajan kuntoakin. Ajat ja etenemät oli aika huimia varsinkin makseilla. Noelillehan tämä rata oli oikeastaan aika ihanteellinen. Tuloksena 0/-18,45 ja 2.sija. Etenemä oli 4,35m/s. Noel hävisi voittajalle vain puolisen sekuntia.

Noel olisi varmasti pystynyt parempaankin aikaan, mutta itse liikuin radalla taas kuin hidastettuna (jännitys). Noel teki kyllä parhaansa ja kiltisti juoksi loppusuoran kanssani lähes samaa tahtia... Pussia jännitin etukäteen ja kävin sitä hallissa treenaamassa, mutta sekin meni hienosti. Tosin selvästi Noel ehti hieman epäröidä ennen pussiin sukeltamista. Kepit on toinen este, mitä aina jännitän, vaikkei olisi oikeastaan mitään syytä. Valssasin kepeille ja pelkäsin jääväni koira eteen, joten vedin sitä turhankin kauas.

Sain radan jälkeen kommenttia, että Noel menee todella tyylipuhtaasti ja meidän meno näyttää tosi helpolle. Ja sitä se oikeastaan onkin. Noel on nykyään niin kiltti radalla, että siihen on helppo luottaa, se menee sinne minne sen ohjaan. Tietysti tämä toinen nolla hyppäriltä tekee hieman katkeraksi, kun väkisinkin miettii, että jos Noel vaan menisi sen keinun, se voisi nousta kakkosiin melko helpostikin. Nyt tässä meidän kisaamisessa ei ole oikein muuta järkeä kuin, että haetaan kokemusta (ja saadaan ruisleipää...). Parin viikon päästä ollaan menossa "kontaktiklinikalle", josta toivon saavani jotain vinkkejä keinun treenaamiseen, mutta rehellisesti sanottuna alkaa jo usko loppua...

Tässä video:

Tällä viikolla saapui postissa Noelin viime vuonna ansaitsemat tokoykkösruusuke ja vuoden tottelevaisuusheltti-kunniakirja.

Valon pilkahduksia

Eilen käytiin naapuriseuran agimölleissä. Alunperin meinasin mennä mölliraralle nollakoirana, mutta minut saatiin yllytettyä menemään kisaavien radalle, joka oli tasoltaan n. 2-luokkaa. Tuloksena hyl ja 10/-0,67 ja sija 3./5, mutta mieli oli ihan hirveän paljon parempi kuin viikonlopun kisoissa.

Tehtiin sama rata kahteen kertaaan ensimmäisellä radalla tuli hyl heti toiselta esteeltä, koska ohjasin itse hypyn väärältä puolelta...muistikatkos... A:lla Noel vähän kompuroi, luultavasti tuli vaan niin kovaa siihen, kun oli suora linja putkelta. Jatkoin vaan, niin kuin en olisi huomannutkaan, ettei tule mitään traumoja, eikä tullutkaan, sillä Noel jatkoi ihan normaalisti ja meni A:n seuraavallakin radalla normaalisti. Ekalla radalla tuli toinenkin hylky väärästä putken päästä, koska jäin arpomaan ehkä sekunnin sadasosaksi, kumpi pää se olikaan, kun sama putki mentiin kahteen kertaan eri päihin...

Se meidän varsinainen kompastuskivi oli sitten kepit, joille oli tiukka umpikulma (?). Noel vaan ei tällä hetkellä taivu sellaisiin kulmiin, eikä taipunut siis radallakaan, mutta eipä sitä voi moittia, kun on vaan harjoituksen puutetta. Ekalla radalla en edes korjannut keppejä, kun oli jo hylky alla. Toisella radalla sitten korjasin ja meni sen verran ohjauskuviot sekaisin, että Noel kiersi seuraaan putken ihan kokonaisuudessaan, mistä tuli sitten se toinen kielto.

Joka tapauksessa olen todella tyytyväinen Noelin ratoihin. Se meni lujaa ja innoissaa, eikä tosiaan välittänyt edes siitä A:n rönyämisestä. Se ei myöskään ottanut itseensä keppien korjaamisesta. Ja mikä parasta, radan aikana ei kuultu yhtään murinaa. Ratahenkilöt ja katsojat sai olla ihan rauhassa tällä kertaa. Noel kävi kyllä taas kuumana ennen radalle menoa, mutta estin/kielsin tällä kertaa kaikki rähinät ja tähän pyrin kyllä jatkossakin. Aiemmin olen antanut sille vähän erivapauksia kisoissa sillä verukkeella, ettei sille tule "paha mieli" juuri ennen omaa suoritusta ja olen halunnutkin, että se kuumenee. Tästä eteenpäin sillä on kyllä kisoissa ihan samat säännöt kuin muuallakin, eikä tätä koiraa kyllä ole tarpeen tarkoituksella kuumentaa yhtään enempää kuin mitä se itse itseään kuumentaa...

Noel sai positiivista palautetta radoistaan, mikä aina lämmittää mieltä :) Ja ihan pieni asia toisen radan lopuksi sai minut iloiseksi, nimittäin huomasin, että Noelilta roikkui pieni kuolavana suupielestä. Se siis todellakin pisti tassua toisen eteen radalla ;) Väitän, että se edelleenkin pääsee lujempaakin, mutta suunta on erittäin hyvä ja uskon, että sekin päivä vielä tulee, kun se menee niin lujaa, kuin tassuista lähtee.

...eikä edes joka kerta

Viitaten tuohon keskiviikon tokokokeeseen, niin eipä mennyt sen paremmin eiliset agikisatkaan. Saatiin me tulos ja sijoituttiin toisiksi eli palkinnoille päästiin taasen, mutta ei ollut kyllä tuloksessa paljon juhlimista, eikä varsinkaan radassa, jolla se tuli. Tulos oli siis 17,52, johon sisältyi kaksi kieltoa ja yliaikaa. Agiradoille ei taaskaan päästy, koska molemmilla radoilla oli keinu.

Radan alku oli sellainen, ettei lentävä lähtö tullut kyseeseen, vaan koiran joutui jättämään lähtöön odottamaan. Noelia ahdisti hirveästi istua siellä itsekseen ja se vilkuili takana olevaa yleisöä ja vieressä olevaa sihteeritelttaa. Menin vielä ihan turhankin kauas, olisin kyllä ehtinyt, vaikken olisi ihan niin kaus mennnytkään. Alku sujui joka tapauksessa hyvin ja Noel haki esteet hienosti, vaikka olinkin kutsumassa kentän puolen välin takaa. Sitten tuli eteen pussi. Kun nän pussin radalla, kävin tekemässä sen hallissa varmistukseksi, eikä Noelilla ollut mitään ongelmaa sen kanssa. Radallakin se meni hyvin pussiin ja tuli jo tosi pitkälle, niin että kangas nousi, mutta sitten jostain syystä se kääntyikin takaisin ja tuli pussista ulos. Otin pussin uudestaan ihan rauhassa ja kävin lähettämässä sen sinne suoraa linjaa ja sitten meni ok. Kepit oli hienot, mutta sen jälkeen alkoi se todellinen alamäki.

Ensin radan nurkassa oli muuri, jota melko lähellä istui ratatyöntekijä. Mennessään Noel murisi tälle, mutta ei muuttamut linjaansa. Pari estettä tästä ja Noel bongasi radan laidalla olevan koiran. Näin lähellä rataahan ei olisi 1-luokassa saanut edes olla. Noel kävi tekemässä ylimääräiset kiepit rähisten toiselle koiralla ja sai siitä toisen kiellon. Joku tuomari olisi varmasti antanut useammankin kiellon siitä sähellyksestä. Sain Noelin kuitenkin jatkamaan radan loppuun, mutta radan jälkeen meitä odottikin yllätys. Nimittäin se radan laidalla ollut koira oli nyt meitä vastassa maalialueella. Siitähän Noel veti herneenpalot nokkaansa ja juoksi suoraan toisen koiran naamalle rähisemmän. Ilmeisesti se oli varsin vakuuttava, sillä omistaja nosti koiran syliinsä turvaan. Noel jatkoi räkytystä, kunnes sain sen haettua pois, kun ei käskyt menneet perille.

Varsin mukava loppu siis radalle... Ei siinä ehtinyt koiraa pahemmin kehua, kun piti olla jo karjumassa perään. Kys. koiran omistaja saa kyllä syyttää tapahtuneesta ihan itseään... Idioottimaista mennä missään luokassa sinne maalialueelle, kun koirat tulee radalta. Meidän jälkeen tosiaan henkilö koirineen käskettiinkin sieltä pois ja vielä kuulutettiin, ettei sinne saa menneä.  Ei tietenkään koirat saisi tuolleen aukoa päätään, mutta luulenpa, että olisi saattanut jokunen muukin koira tehdä saman vastaavassa tilanteessa...

Noel käy radan jälkeen todella kuumana ja siltä ottaa aikansa rauhoittua. Ja kun se käy oikein kierroksilla, siitä yleensä seuraa, että se alkaa rähistä vähän kaikelle. Kaikki alkaa ottaa pattiin... Noel on kuitenkin onneksi tyypiltään vaan sellanen uhoaja, ei sillä oikeasti ole pokkaa tehdä mitään. Ja tämä oli kyllä ensimmäinen kerta, kun se tuolla tavalla menee kenenkään iholle saakka uhoamaan.

Tiistaina todennäköisesti mennään mölleilemään tavoitteena, että koira pysyy radalla. Toisaalta se on hyvä, että se ottaa kierroksia, koska silloin ei ehdi ahdistaa, mutta liika on aina liikaa. Pitäis vaan saada enemmän häiriötreeniä tässäkin lajissa...