tiistai 14. huhtikuuta 2015

Eino 12vk


Eino täytti sunnuntaina jo huimat 12 viikkoa. Perjantaina käytiin ottamassa ensimmäiset rokotukset. Eino oli eläinlääkärissä reipas, eikä edes huomannut pistosta. Painoa sillä on nyt 8,6 kg.


Käytiin Einon kanssa viime viikolla tutustumassa hevostalliin. Tallissa Eino paineli häntäpystyssä uteliaana. Pihalla sitten kohdattiin hevonen. Ensin Eino oli kiinnostunut ja paineli hevosta kohti, muttta kun hevonen liikahti menikin pupu pöksyyn ja Eino tempaisi hihnassa niin kauas kuin pääsi. Oltiin jonkin aikaa siinä hevosaitauksen luona ja aina kun hevonen oli paikallaan, Eino lähti lähestymään sitä, mutta kun se liikahti se sinkosi hihnan päähän. Mennään varmaankin jossain vaiheessa uudestaan käymään, josko se niihin tottuisi, mutta vaikkei tottuisikaan, niin ei se sinänsä mitään haittaa, kun hevonen ei todellakaan kuuluu meidän jokapäiväiseen arkeen. Ja parempihan se oikeastaan on, että vähän pelkää kuin että menisi suin päin hevosen jalkoihin. Siitä Eino on kyllä ihana, että sitten kun lähdettiin pois päin hevosaitauksesta, se ei enää miettinyt säikähdystään, vaan sitten oli jo uudet jutut mielessä. Jos se jotakin säikähtää, niin se pääsee todella nopeasti siitä yli, eikä säikähdys jää koskaan sille päälle.

Ainoa keino saada yhteiskuva oli pitää Einosta kiinni :D
 Seuraavana päivänä lähdettiin treenaamaan Piekäsämäelle HauHau-halliin. Eino asteli halliin reippaasti sisään ja oli siellä kuin kotonaan. Siitä ei huomannut minkäänlaista eroa vieraassa hallissa vs. omassa hallissa <3 Einon treenit sujui tosi kivasti. Nyt se alkaa pysyä hyvin lähellä, eikä koita lähteä enää moikkailemaan muita. Pari kertaa se meinasi lähteä toisen koiran luo, mutta kutsuttaessa kääntyi ympäri. Einon leikki on myös editynyt kivasti. Nyt sen saa helpommin leikkiin mukaan ja se vetää tosi hyvin. Kun Eino ottaa lelusta kiinni, niin se ei siitä irrota. Meille onkin tullut uusi positiivinen ongelma, nimittäin lelusta irrotus. Edelleen se vaihtaa melko hyvin toiseen leluun, mutta jos siltä haluaa kokonaan lelun pois vaatii se hieman kikkailua. Namiin se ei välttämättä lelua vaihda ja irrotuskäskyä ei selvästikkään osaa. Toistaiseksi se kuitenkin irrottaa, kun lasken lelusta irti ja nostan vähän rinnasti.


Lelujen noutaminen on vielä kovasti vaiheessa. Sen verran on edistytty, että nyt se menee innokkaasti kuolleelle lelulle ja yleensä ottaa sen suuhun. Välillä se jää itsekseen leikkimään lelulla ja puistelee sitä hurjasti. Jos se tulee takaisin ilman lelua ja sanon "missä lelu", se ymmärtää palata lelulle. Varsinainen lelun palautus onnistuu kuitenkin vain harvoin. Jostain syystä metallinoutokapula on ainut, jonka se lähtee palauttamaan. Tunnarin heittoa olen kokeillut muutaman kerran, mutta sitä se lähtee pureskelemaan, niin en viitsi pilala pitoa tällä.


Launtaina lähdettiin Einon kanssa matkaseuraksi kaverille, joka oli ilmoittanut koiransa Korrien tokopäivään Hyvinkäälle. Aamulla, kun tultiin paikalla, laitoin Einolle nappulat turpoamaan ja treenasin sen pihalla. Eino keskittyi taas erinomaisesti ja leikki hyvin. Tehtiin vähän perusasentoja, seuruuta ja jääviä. Lopuksi se sai nappulat kupista. Lähetin sen kupille ehkä 20m päästä. Eino juoksee nyt jo tosi hyvin namikupille. Ruokatauolla kävin Einon kanssa hallissa. Halli oli No-Do halli. Halliin meno vähän epäilytti Einoa, kun heti oven takana oli kuormalavoista tehdyt pari porrasta. Kun Eino uskaltautui ovesta sisään, oli se taas reipas oma itsensä, eikä se sisään menokaan mitään isompaa houkuttelua tarvinnut. Käytiin kentällä leikkimässä ja Eino leikki kuten normaalistikin. Hallin pihalla pystyin pitämään Einoa irti, eikä sitä kiinnostanut pihalla kulkevat koirat tai ihmiset. Eino on selvästi muuttumut hieman välinpitämättömämmäksi ihmisiä kohtaan kuin aiemmin. Missään tapauksessa se ei arastele tai väistä ihmisiä, muttei ole enää ihan niin kiinnostunutkaan. Se menee kyllä mielellään moikkaamaan, jos sille puhutaan, mutta ei viitsi välttämättä olla kovin kauaa lääpittävänä.


Viime viikkoisessa pentuagilityssä tehtiin kiertämistä, mikä alkaakin nyt jo sujua Einolta. Se on selvästi saanut ajatuksesta kiinni ja nyt lähetys onnistuu noin metrin päästä. Aloitettiin kiertäminen vasemmalta oikealla ja nyt oikealta vasemmalle kiertäminen on tosi vaikeaa. Eino koittaa aina puikahtaa kierrettävän kohteen vasemmalla puolella, vaikka miten koitan työntää sen oikealle puolelle. Näitä voisi ehkä hetken tehdä eri treeneissä, ettei puolet sekoittuisi. Lisäksi aloitettiin hypyn opettaminen tarjoamalla. (Siivekkeiden välissä pumpperi) Tehtiin kurssilla muutama toisto ja eilen kävin hallilla koittamassa uudestaan. Kas kummaa, Eino alkoi saman tie tarjota hyppyä. Eino on tainnut ymmärtää tarjoamisen idean ja se on muutenkin ihan tässä vime päivinä muuttunut treeneissä paljon aktiivisemmaksi kuin aiemmin. Myös kotioloissa sillä on selvästi enemmän virtaa kuin aiemmin. Se ei enää väsähdä niin nopeasti ja päiväunet on selvästi lyhentyneet.

 
Noelin kanssa leikkiessä Eino on keksinyt paimennuksen. Se on jo jonkin aikaa jäänyt tuijottelemaan Noelia, mutta nyt se on alkanut mennä ihan maahan kyttäämään. Se ei enää pahemmin juokse Noelin perässä, vaan keskittyy tuijottamiseen. Eniten tämä tulee tietysti ilmi aukeilla paikoilla, kuten pellolla. En tiedä, onko se keksinyt, ettei saa Noelia juoksemalla kiinni, mutta kun jää kyttäämään, se lopulta juoksee niin läheltä, että sitä voi napata karvoista kiinni. Tai sitten se kyttääminen vaan kuuluu bc:lle ja olisi tullut joka tapauksessa tässä vaiheessa ilmi. Olen kyllä nähnyt muittenkin paimenten vaanivan leikkiessään, mutta Noel ei sitä tee ikinä. Noelilla ei riitä keskittymiskyky sellaiseen, se mieluummin vaan juoksee ja haukkuu :D
 

Häikäisee :D


Ylväs shetlanninponi :D


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

EVL-korkkaus

Nyt on taas otettu yksi askel eteenpäin Noelin tokouralla. Eilen nimittäin oli meidän molempien ensimmäinen EVL-koe. Eihän se ihan putkeen mennyt, mutta oli kyllä tuomarikin tiukka. Noel oli ennen omaa vuoroa kivan oloinen ja teki lämppäjutut tosi hyvin. Ennen ekaa kehää tehtiin merkkiä ja kaukojen aloitus. Tokakehää ennen tehtiin taas merkkiä, lt:n stoppeja ja kaikki jäävät. Eka kehään olin tosi tyytyväinen siinä mielessä, että Noel oli suht hyvässä vireessä. Toisessa kehässä se olikin sitten ihan tosi tahmea ja otti häiriötä yleisöstä. Kahdessa osassa tekeminen ei selvästikkään sopinut sille ollenkaan, mutta toisaalta eipä sitä ole tullut pahemmin treenattuakaan.

Paikalla istuminen: 7 Tämä oli ihan Noelin normaalia tasoa minusta. Kerran se haisteli hetken lattiaa, muuten vilkuili jonkin verran ympärilleen, mutta Noeliksi minusta ihan rauhallinen. Tuomarin mukaan levoton.

Paikalla makaaminen: 6,5 Malttoi odottaa omaa maahanmenokäskyä, samoin sivulle nousu ok. Hieman levottomampi kuin istumisessa ja lopussa kävi lonkalleen. Liikkurin kiertäessä koiria rauhoitteli haistelemalla.

Eihän nuo Noelin paikallaolot ole mitkään parhaat mahdolliset, koska siellä sitä levottomuutta on, mutta siitäkin huolimatta tuomarin linja oli aika ankara. Toivon, että joltain muulta tuomarilta sadaan edes vähän paremmat pisteet, koska ei nuo paikkikset tuosta tule mihinkään muuttumaan...

OSA 1:

Kaukot: 0 Noel jäi jätössä vinoon, mistä tuomari huomautti. Vaihdot oli teknisesti ihan nätit, mutta s-m vaihdon mokasi ja meni istumaan. En saanut korjattua, joten seuraavakin vaihto oli väärä ja siten nolla. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, koska yhtä väärää vaihtoa lukuun ottamatta Noel teki tosi hienosti.

Tunnari: 8,5 Tästä saatiin meidän parhaat pisteet tässä kokeessa. Tunnari olikin Noelin paras kokeessa tekemä. Olin tästä todella iloinen, koska tunnarissa on ollut viime aikoina vähän ongelmia tunnetilan kanssa, mutta nyt Noel teki reippaasti.

Metallihyppynouto: 6,5 Alussa Noelin ajatukset oli jossakin muualla ja tarvitsi tuplakäskyn lähetykseen. Kapulan nosto oli vähän varovainen, mutta tärkeintä että kuitenkin nouti sen.

Ohjattu nouto: 8 Se teki sen! Onnistuin arpomaan vasemman puolen. Merkki jäi vajaaksi ja vauhti ei tietysti ollut sama kuin treeneissä, mutta muuten oikein mallikas suoritus.

OSA 2:

Luoksetulo: 0 Lt oli eripäin kuin yleensä omassa hallissa. Koiran joutui jättämään ihan kehän laitaan selkä yleisöön päin. Noel oli tosi kiinni häiriössä ja lähti tulemaan vasta kolmannella käskyllä. Alun maahanmenoon tarvitsi myös tuplakäskyn. Stoppi oli ihan kohtuullinen, maahanmeno taas tosi huono ja tapahtui vasta toisesta käskystä. Tällein ei ollakkaan vielä luoksaria ennen nollattu...

Seuraaminen: 7 Noelin huono vire jatkui läpi toisen osan. Seuraaminen tuntui ihan kamalalta ja ajattelin, että saadaan siitä luultavasti 0 tai 5. Tuntui, että Noel haahuili ihan missä sattuu, eikä pitänyt kontaktia missään vaiheessa. Sivuaskeleet oli kaiken huippu, kun Noel pyörähti sivulle etukautta peruuttaen. Perusasennot oli tosi hitaita. Noh, videolta katsottuna ei se nyt ihan niin kamalalta näytä kuin tuntui. Herpaantumiset on lähinnä hetkellisiä ja enimmäkseen se on suht lähellä oikeaa seuraamispaikkaa. Noel näyttää videolla ihan iloiseltakin, vaikka tuntui, että se on ihan kauhusta kankeana. Kaipa tästä voisi kaivaa sellaisen positiivisen asian, että se kuitenkin jollain lailla jaksoi seurata koko kaavion läpi.

Zeta: 7 Hienointa oli tietysti se, että Noel teki kaikki asennot (istuminen ei valitettavasti näy videolla). Seuraaminen oli kuitenkin tässäkin tosi huonoa, samoin käännökset ja mukaan lähdöt.

Ruutu: 5 Hienoa oli se, että Noel meni merkille ja ruutuun, vieläpä hyvälle paikalle. Merkki oli vajaa ja Noel teki sen "väärältä" puolelta. Ruudussa se meni maahan vasta toisella käskyllä ja sittenkin hitaasti. Haisteli ruudussa koko ajan ja sivulle tulo oli tosi huono. Vauhti oli myös paljon tavallista hitaampi läpi liikkeen.

EVL0 165p. sija 6/7, tuomari: Katja Rautiainen

Liikkeitten välejä ei ole videolla siksi, että sain sillä videota lyhyemmäksi. Liikkeitten aloitukset oli ihan tosi huonoja. Noel tuli tosi tahmeasti sivulle, enkä meinannut saada sitä suoraksi. Tuomarikin lopuksi huomautti tästä, ettei saisi enää EVL:ssä olla liikkeitten alut noin huonoja, että kannattaisi treenata niitä. Liikkeitten aloituksia on kuitenkin treenattu jo monta kuukautta koko ajan, mutta kun tulosta ei vaan kokeissa näy. Tämä asia pitäisi saada ihan ensimmäisenä korjattua, kun vaan tietäisi, että miten...

Kaikesta huolimatta kokeesta jäi ihan hyvä mieli. Ekassa osassa Noel oli tosi hyvä. Jäi myös olo, että se kyllä osaa itse liikkeet. Kaukot ja luoksari oli ennemminkin työtapaturmia. Tuskin sitä nyt jatkossa täytyy aina kolmesti kutsua luokse.. Kahdessa osassa tekemistä pitää selvästikkin vielä treenata, että Noel pystyisi tekemään vielä toisenkin osan.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Pääsiäishulinat

Eino söpistelee <3
Pääsiäisenä on oltu ahkeria ja treenattu kovasti. Perjantaina mentiin treenaamaan samalle parkkikselle, missä oli mätsäri. Eino oli luonnollisesti superreipas, eikä ollut millänsäkään hulinasta. Treenattiin vähän sivummalla. Eino tarjoilee ihan itse jo perusasentoa, kun tulee vähän tylsää <3 Treenattiin Einon kanssa lähinnä leikkimistä, mikä sujuikin hyvin. Eino oli irti, eikä karannut. Pieniä katkoksia tuli leikkiin, kun jäi haistelemaan, mutta hyvin tuli aina takaisin mukaan.


Yritelmää yhteiskuvasta...
Noel teki perjantaina liikkeittin aloituksia ja kaukoja. Noel kyllä selviytyi näistä, mutta otti selvästi häiriötä ympäristöstä ja oli huonompi kuin yleensä. Se innostuu aina, kun sen kanssa juoksentelee ja tehtiin vähän kiertoja, mutta sitten kun pitäisi oikeasti keskittyä johonkin ja ympärillä tapahtuu, niin alkaa ahdistaa.

Kyllä ne korvat vielä nousee!
Lauantaina treenattiin vieraalla hiekkakentällä. Eino oli mielestään taas taivaassa, kun oli niin paljon hiekkaa, mitä syödä... Eka setissä vaan leikittiin. Aloitettiin luoksetulolla, josta sitten palkaksi lelu ja leikkiä. Luoksetulot Eino tulee kovaa, eikä tarvitse enää mitään hetsausta, mutta ääntäkin sitten lähtee odottaessa eli pakkosyöttöä edelleen... Leikistä Eino herpaantui välillä ahmimaan hiekkaa, muuten ympäristö ei häirinnyt. Aika paljon sai tehdä töitä, että leikkiminen kiinnosti enemmän kuin hiekan syönti.


 
Noel teki ohjattua. Aloitettiin vaikeammalla puolella eli oikealla. Merkki oli ihan superhieno. Lähti kuitenkin keskikapulalle. Pysähtyi vasta kunnon karjaisusta. Uudesta ohjauksesta lähti tulemaan luokse. Neuvosta lähdin itse juosten hakemaan oikeaa kapulaa. Noel oli aika häkeltyneen näköinen ja lähti juoksemaan samaan suuntaan. Tämän jälkeen haetin vasemman, mikä sujui hyvin. Tehtiin väliin vähän seuruuta, mikä oli sellaista huonoa, niin kuin se aina vieraassa paikassa on. Seuruusta siirryttiin suoraan ilman palkkaa ohjattuun. Merkki oli hieman hidas, mutta oikean puoleinen kapula löytyi nyt ongelmitta! Myös palautus oli nätti, tuli nyt hyvällä vauhdilla loppuun asti. Sain ohjeeksi olla rennompi ohjatussa ja "hassutella". On ihan totta, että olen tosi jännittynyt ohjatussa, kun jännitän tuoko se oikean kapulan ja teen ohjattua tosi kaavamaisesti. Nyt sitä on vielä tehty tosi paljon vähän hampaita kiristellen, että sen saisi kasaan ennen koetta. Tämän neuvon koitan nyt muistaa, kun treenaan ohjattua.
 
Einon perusasento
Ohjatun jälkeen tehtiin vielä tunnari. Noel ei lähtenyt ensimmäisestä käskystä, sillä oli kiinni häiriössä (kadulla kulkeva ihminen). Toisesta käskystä meni kapuloille, haisteli omasta mielestäni vähän turhan pitkään, mutta toi oman nätisti sivulle. Noel sai kuitenkin paljon kehuja tästä, kun pystyi kuitenkin tekemään. Ehkä olen itse välillä vähän turhankin kriittinen...


Eino seuraa (ja ravaa!) <3
Eino teki toisessa setissä namikupille juoksua (ruutuun). Ensin ei meinannut tajuta ja jäi haistelemaan ruutunauhaa. Toinen ja kolmas ok. Tämän jälkeen lopetettiin ja Eino karkasi ruutuun, missä namikuppi äsken oli :D Tehtiin perusasentoja, joissa mua ohjeistettiin olemaan innostavampi, että Eino tekisi nopeammin. Pieniä pätkiä myös seuruuta, jotka onnistui hyvin. Nyt ei jätättänyt, kuten välillä. Lopuksi leikittiin, mikä sujui nyt hyvin. Leikki oli tarpeeksi lyhyt.

Äiti ja poika <3
Tänään lähdettiin sitten mätsärien yhteydessä olleeseen möllitokoon. Mölleissä oli vain nakki- ja aloluokat, mutta ajattelin harjoitella Noelin kanssa kisanomaista suoritusta alokkaassa. Luoksepäästävyys jätettiin suosiolla väliin. Noelia ahdisti ihan kamalasti ja paikkamakuussa selän taakse jäi jotakin multasäkkilavoja, joitten muoveja tuuli vähän heilutti. Noel oli tosi säikkynä. Paikkamakuussa heti jätön jälkeen ilmeisesti takana kahahti muovi ja Noel nousi seisomaan (että sellainen evl-koira...). Koska Noel oli niin huonossa mielentilassa, ajattelin keskeyttää. Menin sitten kuitenkin yksilökehään ja otin Noelin perusasentoon. Kun liikkuri sanoi liike alkaa, vapautin sen ja palkkasin taskusta kissanruokarasialla. En tiedä jäikö tästä nyt Noelilla jotenkin hyvä mieli, tuskin. Sitä vaan edelleen ahdistaa tuollaiset tilanteet ihan pirusti. Voi toista :/ Itse lohduttauduin sillä, että onneksi mulla on nyt Eino, jonka kanssa ei koskaan tule käymään samalla tavalla! Ihan sama, miten se mahdollisesti muuten tulee mokailemaan, mutta muistan nauttia joka hetki siitä, ettei se pelkää! 
Ryhmärämä: Nix, Eino & Rim
Kotona Eino on treenaillut maahanmenoa, joka sujuu jo kivasti ja mielestäni hyvällä tekniikalla. Eino on myös ymmärtänyt paikalla pysyminen idean eri asennoissa. Nyt pystyn jo vähän liikkumaan Einon ollessa paikallaan ja ruokakuppi voi olla maassa jo useamman sekunnin ennen vapautusta. Eino on myös opetellut peruuttamaan, mikä on luultavasti meidän keskiviikon temppu pentuagilityssä. Lisäksi on opeteltu jalkojen välistä pujottelua. Innostuin taas näistä tempuista :D

Ulkona otetut kuvat on ottanut Maarit Karhu-Teiskonen.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Einon kuulumisia

Herramies Eino <3
Aika on mennyt kuin siivillä Einon kanssa ja blogin päivittäminen on vähän jäänyt. Kuvatkin on jo vähän vanhoja. Eino on kuvissa 9 viikkoa.

Arkielämä Einon kanssa on sujunut mutkattomasti. Eino on aika kiltti pentu. Yksinolot sujuu hyvin ja sisäsiisteyskin on hyvällä mallilla. Vahinkoja sattuu vain harvakseltaan, ehkä pari kertaa viikossa. Eino on ollut edelleen reipas kaikissa paikoissa, missä on käyty. Myös hihnakävely on hyvällä mallilla. Siihen olen panostanut ihan erityisen huolella, namit ja naksu on joka kerta mukana, kun astutaan ovesta ulos.


Eino aloitti viime viikolla pentuagilitykurssin. Ensimmäisellä kerralla keskittyminen oli aika hukassa, kun ympärillä tapahtui niin paljon kaikkea mielenkiintoista, mutta eilen mulla oli jo mukana ihan eri pentu, joka halusi tehdä mun kanssa hommia. Tässä välillä tajusin itse sen, ettei Eino jaksa vielä keskittyä kovin pitkään ja niinpä mulla olikin nyt häkki mukana, jossa se vietti suurimman osan ajasta. Otin sen sieltä aina vaan hetkeksi hommiin ja sitten takaisin häkkiin. Einon kanssa saa varmasti tehdä tämän asian eteen paljon enemmän hommia kuin Noelin, mutta eiköhän se tästä lähde sujumaan. Tämän takia onkin kuluneella viikolla leikitty paljon ja eilen ja tänään leikki sujuikin ilahduttavan hyvin.


Pentuagilityssä on harjoiteltu haltuun ottoa ja siitä namikupille lähettämistä. Koska me ei oltu vielä harjoiteltu kupille lähetystä, ei tämä oikein ekalla kerralla sujunut. Nyt kuitenkin treenattiin tätä koko viikko ja nyt Eino irtoaa jo hyvin kupille. Eino oli eilen jo oikein vauhdikas ja tästä vauhti lähtee varmaan vaan kiihtymään... Odottaminen on Einosta tosi tyhmää ja se kiljuu ja rimpuilee, kun sitä pidellään kiinni... Sinänsä positiivista, että intoa piisaa, mutta ääntely on kyllä totaali nou nou. Niinpä sitä nyt "pakkosyötetään" ennen kuin pääsee liikkeelle, kun ruokaakaan ei oikein malttaisi syödä, kun pitäisi päästä jo.

Leikki on mennyt tästä huomattavasti eteen päin, vaikkei kuvan otosta ole kuin 1,5 viikkoa.
Toisena juttuna on tehty suoraa putkea. Eino ei vielä osaa hakea putkea, vaan se pitää laittaa aika lähelle putken suuta, että ymmärtää lähteä sinne. Innolla se kuitenkin tekee tätäkin. Lisäksi totuteltiin eilen vähän keinun paukkeeseen. Tämä oli oikeasti aika vaikeaa mulle, vaikkei ollut mitään syytä epäillä, että Eino jotenkin reagoisi paukkeeseen, eikä reagoinutkaan. Olen edelleen sitä mieltä, että joku muu saa opettaa Einolle keinun, kun sen aika on... Einon kanssa olen huomannut, miten paljon Noel on muokannut käytöstäni ja oikeasti kyllä menen mukaan niihin sen tunnetiloihin, vaikka koitankin sitä välttää. Mulla kyllä pulssi nousee Einonkin kanssa, jos lenkillä tulee vastaan koiria tai kun pitäisi tehdä jotakin keinuun liittyvää. Eikä mulla tarvitse edes olla mitään koiraa mukana, kun reagoin asioihin, joiden tiedän aiheuttavan Noelissa reaktioita. Kyllä Noel on mut hyvin kouluttanut...


Tokon saralla on treenailtu kaikenlaista sisätiloissa. Hallilla on sitten keskitytty enemmän vaan siihen leikkimiseen. Eino osaa nyt tulla sivulle ilman apuja ja seurata muutaman askeleen pätkiä. Istua se osaa edelleen tukevasti, maahan meno ja seisominen tarvitsee vielä apuja. Kaukoja on koitettu jumppailla, mutta vähän ne on vielä säätämistä. Lisäksi on treeneiltu temppuja, kuten peruuttamista ja tasapainotyynyn päällä pyörimistä sekä kohdetyöskentelyä.

Eino 10vk
Hallissa otetut kuvat on ottanut Veera.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Katsaus EVL:ään

 
Niinhän siinä sitten kävi, että ilmoitin Noelin EVL:ään oman seuran seuraavaan kokeeseen. Ilman tulevaa sääntömuutosta olisin varmasti malttanut odottaa vielä pitempään, mutta mennään nyt katsomaan. Tuomari on tiedetysti todella tiukka, joten odotukset ei ihan hirveän korkealla ole. Totta kai kokeeseen mennessä minulla on aina tavoitteena 1-tulos, mutta olen kyllä tyytyväinen tasaiseen ja hyvällä asenteella läpi vedettyyn kokeeseen, vaikkei se 1-tulokseen riittäisikään.
 
Noelin karvat meni pesun yhteydessä viemäristä alas...
Aion nyt käydä kaikki EVL-liikkeet läpi, mikä niitten tilanne on tällä hetkellä. Lopusta löytyy video, mutta kommentit ei suoraan peilaa videoon, vaan siihen, miten liikkeet yleensä sujuu.

Paikalla istuminen: Tätä on tehty jo suhteellisen paljon ja Noel kyllä treeneissä pysyy istuma-asennossa. Jonkin verran tietysti tässäkin voi olla levottomuutta ja haistelua, mutta yleisesti ottaen Noel on nykyään hirmu paljon rauhallisempi paikallaoloissa kuin aiemmin. Palatessa teputtelee etusassuja, mihin pitäisi alkaa puuttua.

Paikalla makaaminen: Tätä on tehty vaikka miten pitkään yksitellen käskytettynä, mutta nyt ihan viime aikoina Noel on alkanut ennakoida maahanmenoa muiden käskyistä. Tätä pitää nyt muutama kerta tehotreenata ennen koetta, uskon sen kyllä hoituvan sillä. Muuten Noel makaa nykyään tosi paljon rauhallisemmin kuin aiemmin. Kyllä se toki hyvin herkästi reagoi kaikkeen kääntelemällä päätään, mutta sellainen turha vilkuilu on jäänyt pois. Noelilla on edelleen treeneissä lähes aina apunamit, joten varmuuttahan siitä ei ole, minkä verran se tulee haistelemaan ilman niitä.



Seuraaminen: Meidän murheen kryyni. Jännittää tosi paljon, mitä tästä EVL:ssä sanotaan. Tuntuu, että aina on saatu säälipisteitä, kun on pieni ja söpö koira. Seuraaminen on kyllä koko ajan parantunut, mutta oikealla käännökset pissii edelleen. Juoksussa ne on ihan painajaismaisia. Pahinta mitä kokeessa voisi eteen tulla, olisi juoksusta käännös oikeaan ja liike seis... Täyskäännöstä oikeaan on myös treenailtu, sillä Noel ei ihan pysy mukana täyskäännöksessä vasempaan juoksussa ja se on itsellekin tosi vaikea. Koitetaan näitä nyt treenailla, mutta tuurista se kokeessa on kiinni, miten ne sujuu. Hitaassa käynnissä onnistuu parhaiten kaikki käännökset. Positiivisena asiana voisi sanoa, että Noelin jaksaminen seuruussa on parantunut huomattavasti, mutta saa nähdä miten pitkään se kokeessa jaksaa. Toivottavasti ei olisi mitään maratonin pituista kaaviota.

Zeta: Tämänkin liikkeen suurin haaste on seuraaminen. Kun tähän alle on tehty kilometrin pituinen seuraamiskaavio, ei Noelia enää pahemmin kiinnosta seurata. Lisäksi se tietää, että zetassa se seuraaminen ei ole se tärkein pointti ja tuntuu luistavan silläkin siitä. Oikealla käännös... en sano siitä mitään. Itse asennot on tähän mennessä sujuneet loistavasti. Noel erottelee ne hyvin, eikä tee virheitä. Tosin asennot, eiryisesti seisominen, saattaa varsinkin ensimmäisellä suoralla olla vinoja, kun Noel saattaa alussa aueta seuraamisessa ja jää sitten siihen rintamasuuntaan, mikä sillä seuratessa oli.


Luoksetulo: Niin paljon kuin tämän liikkeen kanssa on taisteltu, alkaa lopultakin tuntua, että se alkaa olla kasassa. (Videolla seisominen vähän huono). Ei se mikään kympin liike tule koskaan olemaan, mutta nykyään voin jo luottaa siihen, että Noel pysähtyy. Toisinaan stopit on tosi hienoja, välillä vähän valuu, mutta ei enää metritolkulla. Nyt pitäisi uskaltaa tehdä kokonaisena liikkeenä, koska Noelilla on hyvin suuri odotus palkasta stopin jälkeen ja se voi liikkurin käskystä sinkaista takapalkalle... Maahanmeno on myös huonompi stopin jälkeen kuin pelkästään tehtynä eli ketjutusta peliin nyt.

Ruutu: Ruudun merkki on selvästi parempi kuin ohjatun. Vauhti on hyvä ja enimmäkseen tekee loppuun asti, eikä jää vajaaksi. Ruutuun löytää hyvin, mutta välillä jää etureunaan, mikä on ihan oma mokani. Aina, jos koitan pysäyttää sen, niin pysäytän liian aikaisin. Nyt en kyllä enää ennnen koetta pysäyttele, vaan annan itse hakea paikan. Loppu on ollut ihan ok.


Ohjattu nouto: Se merkki... Se on Noelin mielestä siinä ihan vaan pienten shelttien kiusana, esteenä päästä noutamaan. Ohjatun merkki on aina ensimmäisellä toistolla hidas ja jää vajaaksi. Jos merkkiä koittaa korjata toistamalla käskyn, Noel lähtee sinkoamaan kapuloilla, ei siis kuuntele. Stoppaus on parantunut huomattavasti ja saan sen stopattua, jos lähtee väärälle kapulalle/koittaa karata kapuloille. Merkki parantuu aina toistojen myötä, kun palkkaan sen monta kertaa, mutta aluksi on aina huono. Suunnat on melko hyvin hallussa, mutta oikea on selvästi heikompi kuin vasen. Vasen onnistuu aina, mutta oikeassa välillä mokailee. Suuntia ei voi tehdä peräkkäin siten, että aloittaa vasemmalla, koska Noel jää siihen kiinni, eikä pysty enää vaihtamaan oikeaan. Oikeakin kuitenkin yleensä onnistuu, jos aloittaa sillä. Nyt siis ennen koetta teen vain yhtä suuntaa kerrallaan. Ja paljon merkkiä...

Metallihyppynouto: Noel on päässyt jotakuinkin yli metallitraumastaan ja noutaa taas metallia. Ei se sitä kovin innokkaasti tee, mutta hyppy pakottaa sen jonkin verran lisäämään vauhtia, niin ei näytä ihan niin pahalta kuin tasamaannoutona.

Tunnistusnouto: Videolla tosi hyvä, mutta tässä on nyt viime kokeen jälkeen ollut vähän epävarmuutta. Noel saattaa haistella kapulat moneen kertaan läpi ennen kuin nostaa oman. Kerran on tuonut vääränkin. Jos kapulat on ihan kiinni toisissaan tai niitä on tosi paljon, tekee hyvin, mutta kokeenomaisessa tulee välillä esille tuo epävarmuus.

Kaukot: Noelilta katosi vähän aikaa sitten kokonaan s-m-vaihto. Nyt se on kyllä palautunut, mutta kuten videollakin näkyy, niin Noel ottaa siinä takatassuilla ihan reilusti taaksepäin. Ja se tosiaan tekee sen, vaikka etäisyyttä olisi 20 metriä... Myöskään s-i vaihto ei ole niin siisti kuin haluaisin.

Ja tässä se video:


Kuvat on ottanut Veera.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Eino 2 kuukautta!

Einolla oli eilen 2-kuukautis synttärit. Sen kunniaksi käytiin ottamassa muutama tokokuva ja otettiin vähän videotakin. (Muutakin videomatskua olisi vaikka miten paljon, ne pitäisi vaan editoida...)


Einon kanssa on jatkettu sosiaalistamista ja joitain juttuja on treenattukin. Ensimmäisellä viikolla tuntui, etten oikein saanut Einoa innostumaan treenaamisesta, mutta siihen löytyi niinkin yksinkertainen ratkaisu kuin paremmat namit. Eino ei viitsi nähdä vaivaa pelkän nappulan eteen, mutta kun palkkana on broilerin sydämiä tai heppanameja, niin johan alkaa onnistua.


Ollaan treenailtu perusasentoa ja imutusseuruuta, jotka sujuu kumpikin ihan mukavasti. Istumaan Eino oppi ihan vahingossa ja sitä se nyt tarjoaa koko ajan. Naksuttelujuttujakin on koitettu tehdä, mutta Eino ei vielä kovin aktiivisesti tarjoa (paitsi sitä istumista). Eino on kuitenkin oppinut koskettamaan tassulla kosketusalustaa ja kuonolla kättä. Sitten kun sen saa jotakin tekemään ja palkkaa oikea-aikaisesti, se kyllä tajuaa tosi nopeasti, mitä siltä halutaan.


Sosiaalistumista on myös jatkettu urakalla. Viime lauantaina lähdettiin turistiksi Lempäälään asti katsomaan tokon maajoukkueakarsintakoetta. Eino oli superreipas kisapaikalla, eikä sitä jännittänyt mikään. Yhteensä seitsemän tunnin automatkan aikana Eino myös huomasi, että autossa kiljuminen on oikeastaan ihan turhaa ja sen ajan voi käyttää nukkumiseenkin. Lempäälän reissun jälkeen se on mennyt autoon vastaan pyristelemättä ja käynyt aina saman tien nukkumaan.


Sunnuntaina Eino pääsi juoksemaan äitinsä kanssa. Jälleennäkeminen oli iloinen ja äiti ja poika pisti kunnon leikit pystyyn. Eino olisi kovasti halunnut vielä imeä maitoa, eikä äippäkään vastustellut, vaikka tuskin sieltä enää mitään tuli.
   
Eino antaa äipälle pusun <3
Maanantaina Eino pääsi leikkimään 10-viikkoisen bc-pennun kanssa. Leikit sujui hyvin ja siihen perään olikin Noelin aksatreenit. Rataantutustumisen ajan Eino palloili ihmisten jaloissa kentällä ja sen jälkeen se olikin jo niin väsynyt, että nukkui treenien ajan sikeästi häkissään. Häkissä oloa on nyt harjoiteltu hallissa ja se alkaa sujua jo melko hyvin. Eino ei jaksa enää vinkua kuin hieman alussa ja rauhoittuu sitten nukkumaan. Sitä rauhoittaa se, kun häkin peittää, eikä se näe minua. Muuten se seuraa herkeämättä, mitä teen.

 
Tiistaina käytiin ennen Noelin tokotreenejä kauppakeskus Stellassa. Liukuovet oli vähän jännät, mutta muuten Einoa ei enemmin ihmetyttänyt mikään. Stellassa se myös kiipesi ensimmäiset portaansa (vain muutama askelma). Kuljettiin myös hissillä, mikä ei sekään jännittänyt.

Tokotreenien alussa Eino teki vähän imutusseuruuta, muutaman luoksetulon ja kaukojumppaa. Aika hyvin se jo pysyy lähellä, mutta kerran se pääsi karkaamaan toisten koirien luokse, mikä nyt oli ihan oma vikani, koska sillä hetkellä ei aktiivisesti tehty mitään.

Vinka-äippä
Eilen ei käyty missään, koska ollaan nyt niin monena päivänä oltu koko ajan menossa, niin pidettiin vähän lepopäivää. Kuvattiin kuitenkin omassa pihassa pieni treenivideo, mikä on tässä:



Tänään käytiin sitten lemmikkieläinliikkeessä, jonne mentiin liukuovien kautta. Nyt ei liukuovet enää ihmetyttäneet. Kaupassa olisi kovasti kiinnostanut kaikki ihanat herkkujen tuoksut. Kotimatkalla pysähdyttiin vielä kaupunkiin kävelemään ja käytiin uudestaan kävelemässä ne Stellan liukuovet, jotka ei nekään enää kummastuttaneet. Ulkona kävellessä meni ohi ambulanssi pillit huutaen, mikä vähän säikäytti Einoa, mutta nopeasti se siitä kyllä palautui.

Ja nyt koitan ryhdistäytyä ja päivittää ahkerammin, ettei tulisi tällaisia kilometripostauksia.. Ja se Noelin videokin on editoitu, pitäisi vaan julkaista se...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Sosiaalinen eläin

Huomenta!
Einon alkuviikko on mennyt sosiaalistuessa. Noelin erilaisista peloista johtuen pidän sosiaalistumista erittäin tärkeänä asiana ja aion tarjota sitä Einolle runsaasti. Einon kanssa on ollut mukavaa mennä erilaisiin paikkoihin ja tavata erilaisia ihmisä, kun se on ottanut niin lungisti kaikki. Maanantaina käytiin mustissa ja mirrissä, missä Eino sai paljon rapsutuksia ja vähän herkkujakin. Eino menee yhtä iloisena kaikkien luokse, ei vain häntä, vaan koko peppu heiluen.

Väsähtänyt sosiaalistuja


Tiistaina käytiin ensin toimistolla. Siellä oli Einon mielestä hirveästi ihania ihmisiä ja Eino meni iloisena kaikkien luokse. Eino myös leikki ja teki luoksetulon pitkää käytävää pitkin. Toimistolle käveltiin autolta vilkasliikenteisen kadun vartta. Eino meni koko ajan häntä pystyssä niin kuin kaupungissa kävely olisi ihan jokapäiväinen juttu sille. Hissiin se myös käveli itse ilman houkuttelua. Lopulta kuitenkin iski väsy ja Eino kävi nukkumaan keskelle käytävää. Ei paljon ympäröivä maailma häirinnyt. Toimistolta mentiin vielä kyläilemään. Kyläpaikassa Eino etsiytyi samantien kenkieni päälle ja nukkui siinä koko kyläreissun ajan.

Illalla Eino pääsi vielä mukaan Noelin treeneihin. Eino kiersi taas ihmiseltä toiselle paijattavana. Vähän leikittiin ja tehtiin pari luoksetuloa. Sitten oli Noelin aika treenata ja ajattelin laittaa Einon häkkiin odottamaan. Eino ei ollut ihan samaa mieltä ja protestoi häkitystä vastaan. Ruokakin sillä oli häkissä, mutta se ei häkissä maistunut. Se ääni mikä pennusta lähti, se ei ollut vinkumista, eikä edes kiljumista, vaan ihan suoranaista karjumista. Kukaan ei varmasti kuullut edes omia ajatuksiaan siinä metelissä. Noelille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, että se pystyi siinä metelissä treenaamaan (ja muillekin)! Lopulta Einokin hiljeni ja vapautin sen vankilastaan. Häkki meni ehdottomasti treenattavien asioiden listaan!
 
Tänään sitten lähdettiin kaverin luokse maalle juoksentelemaan. Vieras koira oli aluksi vähän jännittävä, mutta pikku hiljaa Eino rohkaistui ja lopulta se olisi jo kovasti halunnut mennä mukaan isojen koirien leikkeihin. Noel oli sitä mieltä, että ei tarvii tulla ja ignoorasi Einon täysin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan. Noel taisi vähän päästellä höyryjä, kun leikki tosi innokkaasti ja rajusti, mitä se ei useinkaan tee. Siinä mielessä ihan hyväkin, ettei Einoa kelpuutettu mukaan, kun olisi ollut vähän liian rajua menoa sille.


Tänään aloitettiin myös yksinoloharjoitukset. Aamulla Eino oli yksin n.10 minuuttia. Eino jäi nukkumaan ja palatessa se oli tismalleen samassa paikassa kuin lähtiessäkin. Illemmasta se joutuikin sitten olemaan yksin jo tunnin verran, mutta sama kaava toistui. Näin alkuun tämä on sille varmasti ihan hyvä tapa, eipähän ehdi alkaa protestoida.

Noelista ei valitettavasti ole kuvia. Kamera ei oikein pysynyt Einonkaan vauhdissa, niin Noelin vauhdissa se ei pysynyt sitä vähääkään. Huomenna tulee toivottavasti Noelin treenipostaus videon kera!