Laumaviettiseminaari

Olin lauantaina Juha Korrin pitämässä laumaviettiseminaarissa Porvoossa. Tämä oli Juhan ensimmäinen laumaviettiseminaari. Muistiinpanot ei ole parhaat mahdolliset ja niistä huomaa, ettei luento edennyt ihan niin johdonmukaisesti kuin olisi ehkä voinut. Joka tapauksessa hyvä luento ja luennoitsija oli ja aika meni nopeasti. Olkaapa hyvä:

• Treenatessa tulisi kiinnittää huomiota kisasuorituksen rakentamiseen yhtä paljon kuin itse liikesuoritustenkin opettamiseen. Se, miten saadaan koira toimimaan kisoissa on iso osa koulutusta.
• Ratkaisu kisasuorituksen onnistumiseen on laumavietti.
• Vietit ovat koirien sisäsyntyisiä (eli ei opittuja) toimintamalleja.
• Vieteillä on neljä tunnusmerkkiä:
• toiminta
• päämäärä/viettipäämäärä
• avainärsyke
• sopiva viretila, jotta avainärsyke toimii (esim. ruuanhankintavietissä nälkä)
• Vietit, joita koiraharrastuksessa voidaan parhaiten hyödyntää ovat:
• Saalivietti (käytetään lelupalkkaa)
• Ravinnonhankintavietti (ruokapalkka)
• Saalisvietti ja ravinnonhankintavietti ovat lähellä toisiaan, sillä myös saalisvietin päämääränä on ruoka saalistuksen lopuksi.
• Koulutuksessa näitä kuitenkin käytetään erillään eli palkataan namilla tai lelulla.
• Puolustusvietti (turvallisuus, koira pitää puolensa joko karkottamalla uhan tai pakenemalla sitä)
• Laumavietti
• Lisäksi on koulutusta häiritseviä tekijöitä, kuten sukupuolivietti (juoksunartut) tai kilpailevat ärsykkeet.
• Kaikissa vieteissä on neljä tunnusmerkkiä
• Saalisvietti
1. Avainärsyke: Nopea, pois päin suuntautuva liike.
2. Toiminta: Saaliin jahtaaminen, pureminen, kantaminen.
3. Viettipäämäärä: Saaliin kanssa rauhoittuminen, esim. saaliin kantaminen autoon treenin päätteeksi. Luonnossa saalis syötäisiin.
4. Viretila: Nälkä. Nälkä ei kuitenkaan yleensä näy harrastuskoiralla. Sen sijaan esim. leijonalla nälkä vaikuttaa paljonkin. Jos leijona on nälkäinen, se lähtee saaliin perään. Jos se sen sijaan on kylläinen, se ei lähde saaliin perään.
• Ravinnonhankintavietti
1. Avainärsyke: Ruoka
2. Toiminta: Syöminen
3. Viettipäämäärä: Kylläisyys
4. Viretila: Nälkä, vaikutus riippuu koirasta ja näkyy yleensä vähemmän kuin saalisvietissä. Osa koirista on "pohjattomia" ja yhtä innokkaita, vaikka olisivat syöneet jo kuinka paljon.
• Puolustusvietti
1. Avainärsyke: Uhka, koiran turvallisuutta uhataan, ei tarvitse olla kyse elämästä ja kuolemasta.
2. Toiminta: Hyökkäys tai pakeneminen.
3. Viettipäämäärä: Turvallisuus.
4. Viretila: Puolustusvietti on aina aktivoitavissa, eikä vaadi tiettyä viretilaa.
• Laumavietti
1. Avainärsyke: Laumanjohtajan epäsuosio
2. Toiminta: Mielistely, koira haluaa päästä takaisin laumanjohtajan suosioon
3. Viettipäämäärä: Laumassa eläminen sen sääntöjen mukaan, hyväksyttynä laumanjäsenenä. Harmoninen yhteiselo.
• Laumaviettiä on esimerkiksi se, että koira juoksee marjametsässä hajallaan olevien perheenjäsenten väliä ja koittaa saada nämä kasaan. Kyse ei ole paimennusvietistä (katkaistu saalisvietti), vaan laumavietistä.

Miksi viettejä hyödynnetään koirankoulutuksessa?

• Vietit ovat koirilla sisäsyntyisiä, eikä niitä tarvitse erikseen opettaa.
• Koiralle pitää tarjota menestystä, jotta se toistaa oppimaansa.
• Koiran tulee saada menestystä vain silloin, kun kouluttaja sitä haluaa.
• Koiran pitää saavuttaa menestystä omasta mielestään. Koira kertoo totuuden ja koiraa tarkkailematta tiedät, saavuttiko se mielestään menestystä.
• Esim. koira ei istu. Syynä voivat olla joko, että koira ei koe saavansa menestystä istumisesta tai häiritsevät tekijät, kuten juoksunarttu vieressä urokselle.
• Vieteillä saadaan aikaan intensiteettiä suoritukseen.
• koira toimii nopeasti, jotta saa saaliin kiinni (saalisvietti)
• ruokaillessa koiralla ei ole samaa kiirettä, kun kuppi on jo edessä (ruuanhankintavietti)
• saalisvietillä saadaan siis suoritukseen voimaa, nopeutta, intensiteettiä ja innokas ja iloinen koira. Nämä ovat arvostettuja asioita kokeissa lähes lajissa kuin lajissa.
• Emme osaa opettaa koiria ilman viettejä.
• kehu on laumaviettiä
• myös namien ja leluja kanssa ollaan tekemisissä viettien kanssa.

Laumavietin osuus koirankoulutuksessa

• Ensiksi hieman oppimisteoriaa siitä, miten koira oppii
• Klassinen ehdollistuminen
• Pavlovin koe: soitetaan kelloa aina ennen kuin koira saa ruokaa --> pian koira alkaa erittää sylkeä jo pelkästä kellon soitosta.
• Instrumentaalinen ehdollistuminen
• Koira tietää jo olevan ruokaa tarjolla, mutta ei miten sitä saa. Koira esim. istuu ja saa siitä palkaksi ruokaa.
• Oleellinen havainto tässä on se, että instumentaalista oppimista ei voi tapahtua ennen klassista.
• Esim. koiralla opetetaan ensin, että sana "tottikseen" tarkoittaa aina ruokaa (klassinen ehdollistuminen) ja vasta seuraavassa vaiheessa koiralle sanotaan ensin "tottikseen", käsketään sen istua ja vasta sitten palkataan.

Laumavietti tottelevaisuuskoulutuksessa

• Miksi laumavietti on niin arvokas?
• Se kulkee aina mukana menitpä minne vaan.
• Toki palloakin voi halutessaan kuljettaa aina mukana, mutta kokeeseen sitä ei saa viedä.
• Laumavietti on siis ainoa asia, mikä on läsnä myös kokeessa.

Voiko viettejä arvottaa toisiinsa nähden?

• Ravinnonhankintavietti vs. sukupuolivietti
• sukupuolivietti usein voittaa ravinnonhankintavietin, mutta ei aina. Jos koira on esimerkiksi vaeltanut viikon autiomaassa ilman ruokaa ja näkee ruokakupin, se hyvin todennäköisesti valitsee mennä syömään, vaikka juuri samalla hetkellä tarjolla olisi myös juoksunarttu.
• käytännössä sukupuolivietti on siis voitettavissa.
• Puolustusviettiä ei voita mikään
• Jos käytetään äskeistä autiomaa esimerkkiä ja muutetaan juoksunartun tilalle jokin hyökkäävä eläin, niin koira varmasti suuresta nälästä huolimatta puolustautuu syömisen sijaan.
• Laumavietti muistuttaa puolustusviettiä
• Laumanjohtajan suosioon pääseminen on koiralle tärkeää.
• Koira toimii päästäkseen suosioon, ei päästäkseen uhasta (tai näin olisi ainakin toivottavaa)
• Viretila on päällä aina (jos koira joutuu laumanjohtajan epäsuosioon)
• Koiraa ei saa uhata, mutta sille voi antaa signaalin epäsuosiosta.
• Puolustusvietissä uhka karkoitetaan, laumavietissä koira väistää/haluaa miellyttää
• Molempien viettipäämääränä on rauha maassa
• Laumavietti priorisoituu ensimmäiseksi, mikäli se on rakennettu oikein.
• Askel treeneistä kisoihin, varmin keino saada koira toimimaan kisoissa on laumavietin hyödyntäminen.
• Mikäli koiralle ei ole opetettu laumaviettiä kunnolla:
• Voimakas viettinen koira turhautuu
• Huono viettinen lakkaa tekemästä kokonaan
• Jos koira on voimakas viettinen ja todella hyvän hermorakenteen omaava, voi kisaaminen onnistua myös ilman laumaviettiä. Silloin koira jaksaa työskennellä pallon toivossa, mutta ei ala esim. äännellä. Tämä on kuitenkin harvinaista.
• Valintatilanteessa koira valitsee aina laumavietin, vaikka valittavana olisi esim. jänis, ruokaa tai juoksunarttu. Myös aiemmin mainitussa tilanteessa, jossa koira tulee autiomaasta oltuaan syömättä viikon, se valitsee lauman ruoan sijaan.
• Pelkässä laumavietillä ei kuitenkaan voi kouluttaa tottista, käytetään myös nameja ja leluja.
• Tästä poikkeuksena on kuitenkin opaskoirat, jotka koulutetaan pelkällä laumavietillä. Pekka Korrin arvion mukaan 80% opaskoirista pystyisi tekemään hyväksytyn tottiksen.
• Ohjaaja tarvitsee itse usein enemmän palloa kuin koira.
• Kisoissa vältetään koiran turhaumaa, kun koira ei odota koko ajan palloa, vaan saa kehuja kesken kokeen.
• Tällöin koiran hermosto rasittuu vähemmän.
• Koira on matalammassa vireessä.
• Virheet vähenevät, sillä levoton koira tekee enemmän virheitä (ajattelee "pallopallo"), esim. puree kapulaa

Miksei sitten palloista ja nameista luovuta kokonaan?

• Pallolla saadaan nostettua koiran virettä ja saadaan aikaan voimaa, näyttävyyttä, intensiteettiä
• Nami helpottaa ohjaamaan koiraa esim. seuraamisessa (imutus)
• Apu ja väline saada koira tekemään haluttua asiaa, esim. ohjataan pentu sivulle nakilla
• Laumavietti on kuitenkin koiralle tärkeää vielä väsyneenäkin, kun pallo ei enää jaksa kiinnostaa. Laumavietin ansiosta koira kuitenkin jatkaa edelleen työskentelyä.
• Laumanjohtajuus ei saa olla riippuvainen palloista ja nameista "ohjaaja on kiva, koska sillä on pallo".
• Tottiksessa on paljon koiralle "luonnottomia" asioita, kuten liikkeestä istuminen. Koira ei koskaan luonnostaan tekisi tällaista. Tällaisia asioita on vaikea opettaa pelkällä laumavietillä. Sen sijaa esim. autoon meno on helppo opettaa pelkällä laumavietillä.

• Laumavietin haasteet:
• Usein vaikea käyttää (ei kaikille)
• Toisilta laumavietin käyttäminen tulee luonnostaan, toisilta ei. Tässä on vaikeampi kehittyä kuin teknisessä osaamisessa. Teknisen tekemisen oppii helposti treenaamalla.
• Pallonkin kanssa pääsee pitkälle teknisessä tekemisessä.
• Laumavietti edellyttää:
• Pitää osata olla hyvä laumanjohtaja
• Voit olla hyvä laumanjohtaja, mutta tottis ei silti onnistu
• Pitää osata pelata koiran kanssa.
• Ohjaajalla, joka osaa pelata koiran kanssa, ei välttämättä ole mitään varsinaista systeemiä koirankoulutuksessa, mutta siitä huolimatta koira kehittyy koko ajan, koska ohjaaja on lahjakas. Koira kuuntelee ja arvostaa ohjaaja.
• On ihmisiä, joilla on ollut paljon koiria ja koira toisensa jälkeen on hyvin hallinnassa.
• On myös ihmisiä, joitten kaikki koirat toisensa perään käyttäytyvät huonosti. Tällainen ihminen ei osaa olla hyvä laumanjohtaja. Jos koiraa koitetaan komentaa karjumalla, se huonontaa suhdetta koiraan.
• Esimerkki: Juha toi sakemannin pentunsa veljensä luo kylään, jossa oli kaksi aikuista malinoisia. Pentu meni ensin toisen luo ja hyppi sen päällä. Mali rähisi sille äänekkäästi, selätti sen ja otti sen pään suuhunsa. Pentu kuitenkin jatkoi kiusaamista ja sama kaava toistui kerta toisensa perään. Lopulta pentu huomasi toisen malin ja lähti häntä tötteröllä sitä kohti. Kaikki tiesivät, ettei tämä toinen mali sietäisi vastaavaa käytöstä. Se irvistikin pennulle jo kaukaa paljastaen ääneti toisen kulmahampaansa. Tämän nähtyää pentu päätti palata kiusaamaan toista malia. Siis käytännössä tällä toisella malilla oli auktoriteettia niin paljon, ettei sen tarvinnut kuin hieman irvistää ja pentu uskoi. Toinen taas oli epävarmempi ja näki siksi tarpeelliseksi pitää isoa meteliä, eikä pentu siltikään kunnioittanut sitä. Samaa pätee ihmisissäkin, hyvän johtajan ei tarvitse huutaa ja riehua, vaan rauhallisesti sanominen riittää. Huutaminen ja riehuminen syö vain uskottavuutta koiran silmissä.
• Mistä tietää, onko ohjaaja onnistunut laumavietin kanssa?
• Koira tekee kokeessa ja ottaa kehut vastaan häntä heiluen. Koira, jonka kanssa ei ole onnistuttu, väistää kehua.

Laumavietin toimivuus perustuu hyvään johtajuuteen ja taitoon pelata koiran kanssa

• Pelkkä hyvä johtajuus ei riitä
• Koira ei koe menestystä huonon johtajan kehuessa
• Laumavietin käyttäminen on helppoa, jos ohjaaja on molemmissa lahjakas
• Juha Korri ei ole itse ollut luonnostaan lahjakas, minkä takia hän on joutunut pohtimaan asiaa ja pystyy siksi opettamaan sitä myös muille. Usein ihminen, joka on itse molemmissa lahjakas, ei osaa vastata, jos kysytään, miten hän sen tekee. Se tulee niin luonnostaan, ettei sitä osaa selittää.
• Ihminen pystyy muuttamaan omaa käytöstääm. Esim. muuten sähäkkä ohjaaja pystyy treeneissä tarvittaessa olemaan rauhallinen tai toisin päin rauhallinen ihminen voi treeneissä esittää koiralleen sähäkkää. Treenit kestää vain esim.20min/5krt/vko, sen ajan pystyy näytellä.
• Hyvä laumanjohtaja on kuitenkin oltava aina, eikä sitä siksi voi näytellä.
• Yksittäisillä asioilla saa kuitenkin paljon aikaan. Itseään ei voi muuttaa, mutta tapojaan voi.

• Hyvä johtaja on arvostettu ja auktoritäärinen
• Arvostusta ei saavuta väkivallalla
• Mitä näkyvämpää ihmisen toiminta on (esim. huutaminen), sitä tehottomampaa se myös on.
• Laivan kääntäminen on hidasta, jos on menty jo pitkään väärään suntaan. Esim. koira on saanut elää ensimmäiset viisi vuotta "pellossa".
• Vain mielikuvitus on rajana, miten johtajuutta voi vahvistaa.
• Arjen pienet asiat vaikuttavat:
• Koira saa ruokaa vain laumanjohtajan luvalla.
• Lenkille lähdettäessä koira saa mennä ovesta vain luvalla.
• Jos tulee tilanne, että koira alkaa haastaa ihmistä, arjen pienet asiat auttavat, eikä jouduta fyysiseen konflitkiin. Koira voi olla fyysisesti vahvempi kuin ihminen. (On siis helpompi taistella koiran kanssa, kumpi menee ensin ovesta, kuin ottaa fyysisesti yhteen.)
• Lupaa odotteassaan koira tietää olevansa alempi. Näin rakennetaan johtajuutta.
• Hyvä johtaja on myös pidetty. Ei tarvitse olla 27krt päivässä "tulikokeessa" näyttämässä johtajuuttaan.
• Koira vaistoaa epävarmuuden. Rakentamalla johtajuutta pennusta asti, myös ohjaajan oma itsevarmuus kasvaa (luotto omaan johtajuuteen).

• Pelaamisen taito
• Koira oppii tapoja oppia
• Esim. Juhalla oli mali, joka oli opetettu 80-lukuisin ottein. Hän näki veljensä treenaavan bordercollien kanssa ruutua. Bc meni ruudussa vinoon ja osasi itse tarjota parempaa paikkaa, kun ei saanut palkkaa. Juhan mali ei olisi osannut, koska se oli opetettu passiiviseksi, ohjaaja vääntää koiran oikeisiin asentoihin.
• Aktiivisuuteen voi opettaa vanhemmankin koiran.
• Jos koiran kanssa tekee asioista laumavietillä, koira oppii senkin.
• Kun pentua kehutaan/torutaan, se oppii odottamaan ohjaajalta palautetta.
• Vertauksena voi käyttää lasten kylmenee-lämpenee-leikkiä. Leikissä huoneeseen on piilotettu jokin esine. Kun lapsi tulee huoneeseen ja alkaa etsiä esinettä, hänelle sanotaan kylmenee, jos hän menee väärään suntaan ja lämpenee, kun hän menee oikeaan suuntaan kohti esinettä.
• Aktiivisuutta ei saa tappaa liian voimakkaalla kieltämisellä, esim, jos lapsi konttaa värään suuntaa esinettä etsiessään, ei tallata sormille, koska silloin lapsi ei uskalla enää yrittää.
• Ohjaaja oppii pelaamaan ja koira oppii odottamaan palautetta.

Miten käytännössä opetetaan laumavietti?

• Optimitilanne on, että laumaviettiä aletaan opettaa heti pennun tultua kotiin. Sen voi kuitekin opettaa myös vanhemmalle koiralle.
• Laumavietille tehdään ensin pohjaa arjessa ja treeneissä koira saa palloa.
• Arjen asioita opetetaan laumavietillä, esim. autoon meno, ei palkita koiraa namilla, vaan kehulla.
• Jos pentu ei ala tehdä asioita oikein kehusta huolimatta, se ei arvosta kehua.
• Myös luoksetulon voi opettaa laumavietillä eli palkkana kehu.
• Pentua ei kutsuta, jos sen ei uskota tulevan. Silloin sen voi vähin äänin hakea pois.
• Vaikeassa tilanteessa hihnalla voi tarvittaessa estää väärän toiminnan.
• Tottiksesta palkitaan pallolla, arjen asioista kehulla.
• Ohjaaja oppii arjessa luottamaan siihen, että koiralle riittää palkkioksi kehuminen.
• Koira tulee lenkilläkin luokse täysiä, vaikkei ole koskaan saanut esineellistä palkkiota luoksetulosta.
• Ohjaajalla on usein suuri halua palkita koiraa nameilla ja leluilla.
• Ohjaaja alkaa luottaa laumavietin toimivuuteen.

• Valmistelu tottikseen
• Arjessa koira on oppinut pyytämään lupaa ennen kuin se esim. saa mennä ruokakupille.
• Samaa aletaan tehdä treeneissä, ensin tulee kehu ja vasta sitten palkka.
• Välillä tehdään pätkiä pelkällä kehulla.
• Koira osaa pyytää palkkaa.
• Kun arjen asiat alkaa olla kunnossa, aletaan opettaa erilaisia temppuja pelkillä kehuilla.
• Käytetään ensin temppuja kisaliikkeitten sijaan, jotta ei vahingossa pilata kisaliikkeitä.
• Koira oppii oppimaan nopeammin laumavietin avulla.
• Kun laumavietillä palkkaus alkaa toimia tempuissa, tulee ohjaajalle rohkeus tehdä palkatta myös kisaliikkeitä.
• Etenemisnopeus on kiinni ohjaajan rohkeusesta.
• Kun tottis on teknisesti valmis, aletaan tehdä sitä pelkällä laumavietillä. Tehdään palkatta niin kauan, että koira lakkaa odottamasta palkkaa, esim. 3 kuukautta.
• Kun koira ei enää odota palkkaa, voidaan alkaa palkata satunnaisesti.
• Koiran tekeminen perustuu laumaviettiin, mutta se tietää, että välillä voi tulla palkkaakin.
• Jos koira tekee huonosti (kun palkkaa ei ala kuulua), sitä kielletään.
• Jos koira ei itse tee virheitä, niitä aiheutetaan sille tarkoituksellisesti, että päästään kieltämään (esim. häiriökontaktitreeni, jossa lopuksi palkka)
• Häiriötä voidaan lisätä ajan kanssa siten, että lopulta koira ei esim. reagoi enää juoksunarttuihin.

• Laumavietin opettaminen on kaikkiaan haastavaa ja kokonaisvaltaista.
• Tärkeintä on olla hyvä johtaja.
• Hyväkin johtaja voi opettaa koiran tekemään pelkälle pallolle
• Se ei tarkoita automaattisesti huonoa suhdetta. Koira on vain oppinut väärän tunnetilan.
• Laumaviettiharjoitukset sisältävät riskejä, mutta niissä pätee samat lainalaisuudet kuin muussakin koirankoulutuksessa. Onnistumisia pitää tulla 99% ja koiraa pitää tarvittaessa auttaa.
• Jos epäonnistumisia tulee liikaa, menee sekä koiralta, että ohjaajalta into.
• Epäonnistumisista ei pidä antaa liian rajua palautetta, pitää olla reilu (esim. ei tallata lapsen sormille, kun lähtee väärään suuntaan etsintä-leikissä)

Vastauksia yleisöstä nousseisiin kysymyksiin:

• Saako pennulle lässyttää mielinmäärin?
• Pennulle pitää kertoa millaista on olla ohjaajan suosiossa (eli saa lässyttää, palluttaa jne, mielinmäärin)
• Kun sitten tulee tilanne, ettei pentu olekaan ohjaajan suosiossa, se huomaa eron.

• Koiraa usein kehutaan treeneissä/tempuissa ylitsevuotavasti ja sitten kokeessa kehut pitääkin olla hillittyjä, miten ratkaista tämä ongelma?
• Myös tempuissa ja treeneissä kehutaan koiraa yhtä hillitysti kuin kokesissakin.
• Kehumisen ei pidä olla yliampuvaa, vaan "lämmin kehu", joka ei riehaannuta koiraa.
• Vauhti tulee liikkeisiin pallolla, ei "ylikehumisella".

• Koiran terävyys on lisääntynyt, vaikka suhde on ohjaajan mielestä parantunut, missä syy?
• Laumanjohtajuuden vahvistuessa terävyyden pitäisi vähentyä.
• Laumajohtaja hoitaa hommat ja koiran pitäisi luottaa siihen.
• Ohjaajan kuuluu puolustaa koiraa uhkaavassa tilanteessa, eikä toisin päin.

• Onko remmirähjällä koiralla aina huono johtaja?
• Koiran ominaisuudet voivat tuoda sen kanssa elämiselle haasteita
• Kun tuntuu, ettei koiran käytös ole oma vika, mieti käyttäytyisikö koira samoin kenen tahansa muun ihmisen kanssa.
• Koira voi olla oikeasti haastava ja voi olla ettei se vain pysty hillitsemään käytöstään joissakin tilanteissa, mutta pystyisikö se kuitenkin jonkun muun kanssa.
• Jos lenkillä tulee irtokoira vastaan, omistaja häätää sen pois.
• Epävarmalle koiralla on vaikeampi rakentaa turvallisuuden tunnetta kuin rohkeammalle.
• Tämä ei sinänsä ole huonoa johtajuutta. Vrt. ihmisen pitää kävellä lasista siltaa pitkin, eikä hän pysty tekemään sitä, vaikka tietää, ettei se ole oikeasti vaarallista.

• Jos käyttää ns.etäpalkkaa, toimiiko koira silloin laumavietillä?
• Koira ei usein kykene tekemään pitkään pallolle, vaikka muistaakin sen odottavan.
• Koira tekee siis enemmän laumavietillä, kun se joutuu odottamaan lupaa mennä palkalle.
• Tämä on hyvä välivaihe siirryttäessä pallosta laumavietille.

Harjoituskoirakoista

• Harjoituskoirakot ovat esimerkkejä, heille annetaan välineitä laumavietin vahvistamiseen, ei taikatemppuja.
• Laumaviettiharjoituksissa ei saa olla kiire, tavoitteena ei ole nopeus.
• Harjoituksissa ei saa hermostua koiralle.
• Ei saa myöskään kieltää liian rajusti, vaan koiralla pitää olla kivaa. Koira on laumaviettiharjoituksissa matalamaassa vireessä kuin pallon kanssa treenatessa ja voi siksi ottaa helpommin itseensä kieltämisestä.

• Koira karkaa jänisten perään
• Hallintatreeniä eri ärsykkeillä.
• Palkkana kehut eli laumavietti.
• Jos koira kuitenkin lähtee jäniksen perään, lähde juoksemaan koiran perään näyttäen tyytymättömyytesi sen toimintaan.
• Kun jahti on ohi js koira on luopunut saalistuksesta, moiti koiraa. Kun koira huomaa olevansa epäsuosiossa, kutsu sitä ja kehu, kun se tulee.
• Älä kutsu koiraa tilanteissa, joissa tiedät, ettei se tule.
• Treenatessa koira pidetään liinassa, jolla estetään väärä toiminta.
• Pelkkä koiran kehuminen ei riitä, vaan epätoivotusta käytöksestä seuraa epäsuosio. Tämä auttaa koiraa valintatilanteessa.
• Riippuu koirasta, miten voimakas epäsuosion pitää olla.
• Koira hyppii ja repii vaatteista treeneissä
• Koiralla tulee olla samat säännöt kaikkialla. Jos koira saa hyppiä vasten kotona, se saa tehdä sitä myös treeneissä.
• On jokaisen oma asia, mitä koiralta sallii, kunhan samat säännöt on selkeät.
• Koira ei ota kehuja vastaan
• Jos koira ei ota kehuja vastaan, ohjaajalla on silloin huono auktoriteetti.
• Esim. Jos harrastat pituushyppyä ja Tommi Evilä kehuu sinua, kehuilla on sinulle suuri merkitys, mutta jos tuntematon ohikulija kehuu hyvää tekniikkaasi, ei sillä ole samanlaista merkitystä sinulle.
• Omistajan pitää olla auktoriteetti, että kehut merkitsevät koiralle.
• Kehuessa tärkeää on tunne, ei hihhulointi. Koira voi sekoittaa hihhuloinnin mielistelyyn.
• Koiran pitää joutua välillä epäsuosioon osatakseen arvostaa suosiota.
• Koiraa ei kuitenkaan voi huvikseen moittia, vaan sen pitää ensin osata, jotta siltä voi vaatia.
• Laumavietin treenaaminen pennun kanssa
• Pentu on usein lähtökohtaisesti hyvin laumaviettinen (pennut usein kävelee ihmisen perässä jne.), joten sitä tulee vahvistaa.
• Vahvistetaan laumaviettiä pennusta asti ja lisätään pikku hiljaa häiriötä. Näin pentu oppii toiminaan häiriössä pienestä pitäen.
• Luvan odottaminen ruokakupille mentäessä: Pennun pitää tulla omistajan luo kutsumatta ja olla läsnä omistajan kanssa (luopuu ruuasta) ja sitten voidaan mennä yhdessä ruualle. Tämä ei saa olla temppu "istun --> saan ruuan".

Muutama oma mietteeni luennosta:

Miksi laumaviettiharjoitukst pitää pitää erillään koeliikkeistä niin kauan, että koko tottis on valmis. Itse lähtisin tekemään jo paljon aiemmin siten, että kun koira tekee oikein, kehuisin ja sitten vasta palkkaisin. Voisin myös tehdä pieniä pätkiä palkatta jo nuoren koiran kanssa. Mielestäni on aika epäloogista, että koira ensimmäiset 2 vuotta saa treeneissä jatkuvasti palkkaa ja sitten yht'äkkiä pitäisikin tehdä koko tottis läpi ilman palkkaa näin kärjistäen.

En lähtisi itse myöskään kokeilemaan 3 kuukauden rupeamaa ilman palkkaa. Tämä voi toimia jollakin koiralla, mutta en usko, että toimii läheskään kaikilla (useimmilla) koirilla. Toki tämän jälkeen joudutaan kaivamaan virettä uudelleen esiin, mutta itse en lähtisi sitä missään vaiheessa tällä tavalla latistamaan. Uskon, että läpi kokeen kantavan suorituksen saa aikaan ihan vaan ketjuttamalla liikkeitä ja satunnaistamalla palkkaa. Tosin Juhakin jossain vaiheessa mainitsi, että etäpalkka on hyvä välivaihe siirryttäessä laumaviettiin, että ehkei hänen tarkoituksensa kuitenkaan ollut, että kaikille koirille opetetaan laumavietillä toimiminen tällä samalla systeemillä, vaikka hän moneen kertaan mainitsikin tämän 3 kuukauden systeemin.

Hatun nosto sinulle, joka jaksoit lukea loppuun asti!

Urhea pikku sheltti

Tänään oli vuorossa rally-tokokisat Jyväskylässä. Suurin jännityksen aihe oli tietenkin kisapaikka, kun ennakko tieto oli vain "joku halli". Se "joku halli" osoittautui onneksi ihan kivaksi halliksi. Tilaa oli riittävästi ja meno rauhallista. Uskalsin jopa viedä Noelin sisälle häkkiin odottamaan vuoroaan.

Hallissa oli myös toinen kenttä seinän takana. Sinne ei ollut näköyhteyttä, mutta äänet kuului selvästi. Vielä avoimen luokan ollessa meneillään hallissa treenattiin suojelua... minusta melko kohtuuton häiriö ihan kenelle vaan, kun koirat huutaa kitapurjeet levällään ja samoin ohjaajat... Onneksi viereisen hallin laji ehti kuitenkin vaihtua koiratanssiin ennen alokasluokan alkua ja meidän vuorolla sieltä kuuluikin vain musiikkia ja yksittäisiä haukahduksia.

Noel oli hallissa vähän nihkeä, mutta kuitenkin selvästi parempi kuin muutama kuukausi sitten Kuopiossa. Se pystyi koko ajan tehdä jollain tavalla, vaikkei tokikaan omalla tasollaan. Eteenistumiset oli taas tosi hankalia, kun ei olisi millään voinut kääntää selkäänsä kaikelle häiriölle. Kokeessa kuitenkin kaikki eteenistumiset onnistui. Rata oli oikeastaan kaikinpuolin muuten tosi helppo, mutta spiraali vasempaan tuntui hieman haastavalta. Etukäteen jännäsin myös niitä eteenistumisia, mutta niitten kanssa ei sitten ollutkaan ongelmia.

Virheitä tuli neljä. 3 x hihnan kiristymisestä kylteillä 2, 6 ja 10 sekä 1 x puutteellinen yhteistyö kyltillä 3. Yhteensä siis 96/100 pistettä & ALOHYV. Arvostelulomakkeessa lukee tuomarin kommenttina "kaunista yhteistyötä". Urheasti Noel suoritti koko radan läpi, vaikka vähän pelottikin.

Laitan vielä videon meidän suorituksesta, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Suoritus ei ole enää ollenkaan yhtä kamalan näköinen kuin Kuopiossa, mutta kyllähän siitä edelleen näkyy hyvin selkeästi, miten Noelia jännittää. Tekeminen on tosi epätarkkaa ja välillä on yhteys poikki ihan totaalisesti. Mutta ehkä taas seuraavalla kerralla parannetaan tästä :)

Kolmas kerta toden sanoo!

Tänään oli Noelin kolmas voittajan koe ja vihdoin se ykkönen tuli! Koe oli omassa hallissa, liikkuri tuttu ja tuomarikin melkein tuttu. Hieman harmaita hiuksia ennen koetta aiheutti se, että tuomari aikoi tuomaroida istualtaan rollaattorin päältä. Yllätyksekseni Noel ei kuitenkaan häiriintynyt tuomarista missään vaiheessa koetta. En tiedä oliko sillä mitään merkitystä, että Noel pääsi tekemään tuomarin kanssa tuttavuutta ennen koetta - todennäköisesti ei.

Kehäänmenotarkki ei mennyt ihan niin kuin normaalista. Tuomari oli koirakkoon nähden oikealla puolella, jolloin koiraa ei voinut seuruuttaa kehätarkkiin. Vapautin Noelin ja otin oikealle puolelle pannasta kiinni pitäen. Vähän sellaista väkisin pannasta paikoillaan pitoahan se taas oli. Tämän jälkeen pakka hajosi aikalailla totaalisesti ja Noel liihotteli menemään ihan omia reittejään paikallaolopaikalle. Sain kuitenkin katkenneen yhteyden takaisin ja se pitikin ihan kivasti kontaktia, kun odotettiin liikkeen alkua.

Paikalla makaaminen: 9,5 Annoin aika voimakkaan käskyn maahan menoon ja meni ripeästi. Jättäessä vaikutti tosi jännittyneelle. Oli alussa haistellut maata, mutta sitten skarpannut. Kehään palatessa vastassa olikin ihan eri koira kuin jättäessä. Noel oli vapautuksen jälkeen tosi iloisen ja vapautuneen oloinen, ei enää tietoakaan ahdistuksesta.

Seuraaminen: 8,5 Olen tähän erittäin tyytyväinen, vaikka toki parannettavaa löytyisi paljonkin. Kaavio alkoi paikalla käännöksillä, mikä sopi meille tosi hyvin. Sillä sai hyvin Noelin kuulolle. Oikealla käännös ok, mutta vasemmalla kääntyessä erkaantui. Korjasi kuitenkin itse. Hitaassa käynnissä seilasi ja edisti välillä. Sivuaskeleet oli mielestäni nätit, joskin hitaat, samoin peruutus. Kaikki perusasennot oli kai hyviä.

Liikkeestä istuminen: 9,5 Jippii, se istui :) Annoin jonkin verran apuja, en tiedä lähtikö ½piste siitä, vai pään pyörimisestä, kun menin taakse.

Luoksetulo: 8,5 Noelin ensimmäinen onnistunut luoksetulo! Toki stoppi olisi voinut parempikin olla, mutta pääasia, että pysähtyi. Maahanmeno vähän valui ja siitä pistemenetykset. Vauhti tuntui nyt jotenkin järkevälle, ei tullut ihan niin kovaa kuin tassuista pääsee.

Ruutu: 9 Noel katsoi hyvin ruutuun päin virittelyssä. Kun sanoin valmis, Noel piti kontaktia. Kun liike alkoi, se katsoikin toiseen suuntaan. Odotin hetken, mutta kun ei kontaktia löytynyt annoin käskyn. Lähti epävarmasti, mutta selvästi bongasi ruudun ja lähti etenemään sinne määrätietoisesti. Pysähtyi hyvin, mutta istui. Annoin äkkiä maahankäskyn ja ilmeisesti tuomari ei ehtinyt tätä tajuta, koska hän kommentoi liikkeen lopuksi, että olisin voinut vähän odottaa ennen kuin käskin maahan. Lopussa tuli vähän ohi, mutta korjasi itse. Ruutukin oli tosi hidas normaaliin verrattuna.

Hyppynouto: 9,5 Muuten ihan normaali, mutta vähän hidas, mistä pistemenetyskin tuli.

Metalli: 0 Ekalla käskyllä lähti ihan väärään suuntaan (kohti etäpalkkaa?). Annoin uuden käskyn ja samalla käsimerkin. Nouti nätisti, joskin hitaasti. Liike kuitenkin nollautui liiasta käskyjen määrästä.

Tunnari 8 Lähti taas samaan suuntaa kuin metallissa... Nyt annoin vain suullisen käskyn, minkä jälkeen näytti siltä kuin lamppu olisi syttynyt Noelin päässä "ai, tuollahan ne kapulat olikin...". Näin että merkkasi oman, tarkisti kuitenkin sen jälkeen vielä viereisen ja päätyi sitten omaan. Vapautti itsensä, kun otin kapulan, mitä tuomari ei onneksi ilmeisesti huomannut. Pisteet oli kyllä aika kiltit ottaen huomioon Noelin ylimääräisen lenkin, lisäkäskyn ja hitaan toiminnan kapuloilla.

Kaukot: 9,5 Ekan käskyn kohdalla näin, että Noel katsoo väärään suuntaan, minkä takia annoin tosi voimakkaan käskyn. Nousi ja teki kaikki muutkin vaihdot yhdellä käskyllä. M-S vaihdossa liikkui vähän voimakkaan käskyn takia ja I-M vaihto meni hieman vinoon. Hienot kaukot joka tapauksessa :)

Kokonaisvaikutus 9,5 ½pistettä siitä, että Noelia välillä vähän ahdisti.

Yht. 269p. & VOI1, sija 2/3, tuomari Riikka Pulliainen

Tosi tyytyväinen olen kokeeseen. Noel oli kuitenkin tosi reipas, eikä mitään isompia kämmejä sattunut. Metallin nollaus oli ihan odotettavissa. Tuntui, että Noel otti paremmin kontaktia kuin aiemmin. Tosin loppua kohti kontaktia joutui vähän hakemaan. Alussa se vastasi kehuihin tosi hyvin, mutta loppua kohden huonommin. Etäpalkka toimi myös hyvin. Noel ei yrittänyt karata sille, mutta lopussa selvästi muisti sen. Aion siis käyttää sitä jatkossakin.

Kenraalitreenit

Eilen käytiin vielä tekemässä koko voittaja läpi liikkuroituna ennen koetta. Tällä kertaa ongelmat sitten tulikin vähän eri kohdissa kuin aiemmin. Kerrottakoon nyt pohjustuksena, että perjantaina treenattiin metallia, joka menikin sitten ihan kunnolla metsään. Noel ei halunnut tehdä pitotreeniä metallilla ollenkaan ja itse hermostuin siihen ja sanoin sille vähän liian rumasti. Tein vielä tämän jälkeen tasamaannoudon ohjatun kapulalla ja Noel oli siinäkin selvästi tosi varovainen.

Jätin Noelille etäpalkan (kissanruokaa). Positiivista oli se, että Noel ei yrittänyt kertaakaan karata palkalle. Ensimmäisenä oli seuraaminen. Noel oli hyvin kuulolla liikkeen alussa ja kaiken kaikkiaan olin ihan tyytyväinen seuraamiseen. Oikealla käännös oli Noeliksi ihan kohtuullisen hyvä. Sivuaskeleet ja paikalla käännökset onnistui myös hyvin, peruutuskin oli suora. Kerran jouduin huomauttamaan seuruun loppupuolella, kun meinasi vähän lähteä irtoamaan, mutta korjasi hyvin ja teki lopun hyvin.

Seuraamisesta en palkannut, vaan jatkettiin suoraan liikkeestä istumiseen. Se tärkein onnistui eli istui. Taakse siirtyessäni taisi kyllä liikutella etutassuja. Tästäkään en palkannut, vaan siirryttiin luoksetuloon. Luoksetuloa varten olin käynyt viemässä ennakkoon takapalkan, jotta saisin huijattua Noelia. Tekisin siis valeheiton, kuten kokeessa ja sitten sieltä löytyisikin ihan oikeasti se palkka. Noh, ensimmäisellä yrittämällä stoppi valui aika pahasti, mistä palautus lähtöpaikkaan. Toisella yrittämällä stoppi oli hyvä ja vapautuin se takapalkalle. Noel ei kuitenkaan ollut mennyt lankaan, eikä meinannut tajuta, että siellä on se takapalkka. Yhdessä käytiin se sitten hakemassa. Tämän haluaisin tehdä vielä uudestaan ennen koetta, että se oikeasti uskoisi siihen valeheittoon. Pääasiallinen ongelmahan luoksetulossa on kuitenkin se, että Noel ei sitä pysty edelleenkään tekemään ketjutettuna muihin liikkeisiin, vaikka se yksittäisenä liikkeenä onnistuukin.

Luoksarin jälkeen ruutu. Ruutu oli hieno, ei olisi voinut paljon paremmin mennä. Tosin itse olin sen verran pihalla, että kun stoppasin Noelin ruutuun, jäin odottamaan liikkurin käskyä laittaa se maahan... Vähän aikaa odotettuani muistin, että sehän piti laittaa itsenäisesti... Noel oli jotakuinkin keskellä ruutua ja reagoi nopeasti maahanmeno käskyyn. Lopun seuraamiseen annoin muistutuksena lisäkäskyn, kun se oli jo ihan lähellä tulossa.

Sitten hyppynouto... Lähti ihan normisti, mutta ei nostanutkaan kapulaa. Seisoi vähän aikaa kapulan vieressä ja päätti sitten tulla takaisin ilman kapulaa. Kapulan kohdalla se kyllä vilkuili etäpalkkaa, mutta en usko, että se oli kuitenkaan syy olla noutamatta, vaan se perjantainen metalliepisodi. Käskytin uudestaan ja toi sitten vaikean näköisenä kapulan. Eipä ollut kovin hyvä fiilis lähteä tekemään metallia, mutta päätin kuitenkin, että se tehdään. Lähti varoivaisesti, mutta nosti kuitenkin kapulan, josta palkkasin suoraan.

Tunnaria lähti tekemään ihan iloisesti. Haisteli rauhassa, mutta selvästi väisti omaa ja toi väärän. Otin väärän pois, enkä sanonut mitään ja lähetin uudestaan. Nyt toi oman. Luulen, että tässäkin on kyse siitä, että tunnarin kohdalla painetta on jo kerääntynyt niin paljon, ettei vaan enää pysty. Tunnarihan on ollut aiemmissa kokeissakin tosi vaikea, vaikka treeneissä se on Noelin bravuuriliike.

Lopuksi kaukot. Kaukot Noel teki reippaalla asenteella. Vaihdot oli ripeät, eikä jääneet vajaiksi. Muuten siis oikein hienot, mutta väliin ehti tehdä taas yhden ylimääräisen vaihdon. En kuitenkaan siitä erityisemmin huomauttanut, vaan käskin vaan takaisin oikeaan asentoon. Mieluummin kuitenkin näin päin, kuin että vaihdot on nihkeät ja joutuu antamaan tuplakäskyjä. Lopuksi siirryttiin hallitusti etäpalkalle.

Eipä olisi tullut 1-tulosta näistä treeneistä. Harmittaa kyllä tosi paljon, että metallin piti hajota juuri nyt ja ihan saan siitä vielä syyttää itseäni... Nyt pidän pari päivää ihan taukoa noudoista ja sitten koitan tehdä niitä jollain superpalkalla... Tunnarin tein eilen illalla ja tänä aamuna siten, että sai palkaksi koko ilta-/aamuruuan. Tunnariin puuttuminen vaan on aika mahdotonta, kun ongelma tulee esiin vasta koemaisessa suorituksessa, mutta koitan nyt kuitenkin saada monta onnitumista alle.

Kuulumisia

Treenailtu on ahkerasti ja kisoihinkin ilmoitauduttu.

Kahden viikon päästä ollaan menossa oman seuran tokokokeeseen. Tämä on se viimeinen oljenkorsi, kokeet omassa hallissa. Koitan olla miettimättä koetta sen enempää, treenataan vaan niin kuin treenattaisiin muutenkin. Luoksetulon stopit on olleet treeneissä suorastaan superhienoja Noeliksi, mutta toinen juttu tietysti, miten hyvin ne pysyy kasassa kokeessa. Lauantaina jopa nähtiin Noelin hieman ennakoivan stoppia. Ei se varsinaisesti hidastanut, mutta laukka muuttui sellaiseksi pomppivaksi ensimmäisen merkin kohdalla.

Noel & Kuje <3

 Ruudun paikka on taas vaihteeksi aika hajalla. Ruutuun Noel kyllä löytää, mutta tällä hetkellä se hakee tosi voimakkaasti ruudun oikeaa reunaa. Tähän saatiin neuvoksi tehdä kokeeseen asti ruutua targetilla. Tosi harmi, että tämäkin piti sattua juuri nyt... Enimmäkseen on koitettu treeneissä keskittyä kontaktiin ja liikkeitten väleihin. Tulos on ollut vähän vaihtelevaa, mutta esimerkiksi viime treeneissä Noel piti tosi hyvin kontaktia ja oli hyvällä ilmeellä jopa luoksetulon aloituksessa siellä ahdistavassa nurkassa... Luulisin, että uskallan kokeilla kokeessa etäpalkkaa.

Agilityä käytiin treenaamassa viime viikolla oikein kaksi kertaa. Maanantain treenit oli ensimmäiset möllien jälkeen ja Noelin mielentila oli selkeästi siellä mölleissä. Se oli ensimmäisellä kierroksella tosi hidas ja selvästi himmasi puomilla. Keinun kuitenkin teki vähän autettuna. Toisella kierroksella keskityttiin vauhtiin ja meno alkoikin jo näyttää paremmalta. Noel ei kuitenkaan suostunut puomille, koska oli tehnyt keinua. En muista, että se olisi ikinä kieltänyt noin selvästi puomia. Livahti monta kertaa mun selän takaa kaukana olevaan putkeen, mikä siis oli täysin epäloogista. Lopulta kyllä sain sen puomille, kun "kädestä pitäen" ohjasin, meni hitaasti.

Perjantai olikin oikein supertreenipäivä. Ensin käytiin kävellen hallilla tekemässä samaa rataa kuin maanantaina. Saatiin oikein koutsi mukaan. Nyt vauhti oli ennallaan ja Noel pystyi taas leikkimään hallissa. Puomikin meni entiseen malliin, keinu jätettiin suosiolla välistä. Noel jaksoi tosi hyvin, vaikka tehtiin teknisiäkin juttuja ja kokeiltiin samaa kohtaa eri ohjauksilla. Lopuksi Noel pääsi vähän rallattelemaan 3-kuisen sheltin kanssa. Noel oli jotenkin tosi innostunut tästä kaverista ja juoksi sen jopa kumoon muutamaan otteeseen, mitä en muista sen ikinä tehneen. Illalla tultiin sitten takaisin hallille. Ensin treenattiin vähän (tokoa siis), sitten koulutin pari tuntia, minkä Noel odotti kiltisti häkissä ja sen jälkeen vielä vähän jatkettiin omia treenejä.

 

Lauantaiaamu aloitettiin taas treeneillä. Päivällä Noel pääsi sitten leikkimään 10-viikkoisen Kujeen kanssa. Vähän saatiin leikkiäkin aikaiseksi, mutta enemmän Noelin huomio oli sen arkkivihollisissa; hiihtäjissä... Niitä vaan ei voi olla kyttäämättä ja huutelematta perään. Noh, pentu sai ainakin siedätystä räkyttävään shelttiin. Illalla lenkkeiliin vielä koiraseurassa.

Sunnuntaina Noel saikin sitten lepuutella. Lauantai-iltana sitä olisi jo voinut erehtyä luulemaan väsyneeksi :D Tänään aloitetaan treeniviikko taas ohjatuilla agitreeneillä ja koitetaan olla yhtä aktiivisia kuin viime viikollakin.

Ja niin, tosiaan viikko tokokokeen jälkeen ollaan menossa rally-tokokokeeseen Jyväskylään. Rally-juttujakin on vähän koitettu muistutella mieleen, mutta enimmäkseen nyt panostetaan siihen tokokokeeseen.

Kuvat Hannan ottamia lauantaina :)

Harrastuskoiran hinta

Silloin kun Noel tuli minulle, ajattelin laittaa sen kaikki kulut ylös ensimmäisen vuoden ajalta, mutta innostus loppui sitten kesken melko äkkiä (ja ehkä hyvä niin :D). Viime vuoden alussa kuitenkin päätin, että nyt merkitsen kaikki kulut vuoden ajan ylös ja myös pysyin päätöksessäni. Jaoin kulut tiettyhin osa-alueisiin ja tässä ne nyt tulevat:

Suurin kuluerä oli treenimaksut, yhteensä 629,50 €. Tähän sisältyy normaalit viikkotreenit sekä käydyt agility- ja tokovalmennukset. Tämä summa ei oikeastaan mitenkään yllättänyt. Tiesin koko ajan, että treenimaksut on suurin Noelin kuluerä.

Noelin hieronta- ja osteopatia käynnit maksoivat vuoden aikana 380 €. Tämä on se lisähinta, mikä tulee harrastusten myötä.

Kolmanneksi suurin menoerä oli tarvikkeet, joille tuli vuoden aikana hintaa yhteensä 309,34 €. Tämä summa oli yllättävän suuri ja olen hieman pettynyt itseeni, että tavaraa tuli ostettua näinkin paljon. Noelilla kuitenkin pääasiassa on kaikki tarvittavat tarvikkeet, ettei se niitä tarvitse lisää. Tosin puolusttukseksi täytyy sanoa, että tämä pitää kyllä sisällään osittain myös sellaista, mikä ei vaan sopinut muihin osa-alueisiin.

Vasta neljänneksi suurimpana summana tulee perusruoka, jota ostin vuoden aikana yhteensä 258,82 eurolla (aika monta säkkiä onnistuin löytämään tarjouksesta, vaikka Noel söikin koko vuoden samaa ruokaa). Noel söi Robur Mini Maintenancea (27/17). Ostin ruokaa 11 säkkiä vuoden aikana á 4,5 kg, joista kaksi on vielä avaamattomia (tarjouksesta :D).  Vuodessa ruokaa siis meni n. 40 kg (9 x 4,5) :O Ja siitä huolimatta Noel sai vasta rokotuksilla käydessään elliltä kehuja hoikasta olemuksestaan :)

Noelin vakuutus oli 164,20 € LähiTapiolassa. Mölli- ja kisamaksut olivat yhteensä 138,00 €. Eläinlääkärikuluja kertyi ainoastaan rokotuskäynnistä, joka maksoi 57,40 €. Herkkuja kirjasin 39,55 €.

Yhteensä: 1967,81 €
Keskimäärin 164 €/kk

Sitten päästään niihin puuttuviin kuluihin. Ensinnäkin Noelin treeninameihin ei todellakaan riitä tuo 40 €. Enimmäkseen tein Noelin treeninamit itse tai ostin päivittäistavarakaupasta nakkeja ym. Näitä kuluja en kuitenkaan laittanut ylös, sillä niiden laskeminen olisi ollut todella hankalaa. Jos leivoin itse namit, niin olisi periaatteessa pitänyt laskea hinta esimerkiksi kahdelle kananmunalle, loraukselle öljyä jne. Ostetuista nakkipaketeista tuli myös yleensä syötyä osa itse ja vain osa meni Noelille.

Toinen puuttuva menoerä, joka olisi luultavasti ollut kohtalaisen suuri, on bensakulut. Noelin kulujahan ne kaikki hallille ja kisoihin ajot periaatteessa ovat, eihän niitä matkoja tulisi muuten ajettua. Olisi kuitenkin ollut erittäin hankalaa laskea, miten paljon sitä bensaa oikein kuluu Noelin takia ajettuihin matkoihin ja miten paljon muihin matkoihin, joten jätin sen suosiolla pois laskuista.

Kyllähän tuo summa aika suurelle tuntuu, mutta koska haluan Noelin kanssa harrastaa, niin ei mua sinänsä harmita. Löytyy sitä paljon kalliimpiakin harrastuksia kuin koiraharrastus. Monella koiraharrastajallakin on sitä paitsi varmasti paljon suuremmatkin harrastuskulut. Etelä-Suomessa jo normaalit viikkotreenit on paljon kalliimpia ja monet käy huomattavasti useammin ulkopuolisten valmennuksissa kuin me. Me myös kisattiin viime vuonna tosi vähän. Pidän itseäni melko säästäväisenä ihmisenä ja olen aika tarkka siitä, mihin rahani pistän. Noel on sitten se mun heikkokohta, jonka kohdalla en ole ihan yhtä tarkka :P

Tästä laskelmasta voisi tehdä johtopäätöksen, että sheltin kokoisen koiran pito kotikoirana (olettaen, että se pysyy terveenä) ei kyllä loppujen lopuksi paljoa maksa. Tarvikkeistakin kun moni liittyi harrastuksiin.

Niin paljon en tästä laskelmasta saanut irti, että jaksaisin samaa vaivaa nähdä uudestaan, mutta tulipahan tehtyä :D

Onkos muut tehneet samanlaisia laskelmia ja jos ovat, niin paljonko oli loppusumma?

Vuoden ekat treenit

Torstaina vaan olla möllötettiin raskaan keskiviikon jälkeen. Keskiviikko ei ollut raskas rakettien takia, vaan pitkän lenkin ja treenien. Noel ei onneksi tänäkään vuonna pelännyt raketteja, mikä on suoranainen ihme ottaen huomioon sen muut ominaisuudet. Keskiviikkona ensin lenkkeiltiin ja välissä vähän treenailtiinkin neljä tuntia ja siihen perään käytiin vielä hallilla tekemässä häiriötreenit. Hieman alkoi jo Noelin tassuja painaa hallilla, eikä se enää jaksanut oikein keskittyä, vaan teki vähän mitä sattuu.

 

 Eilen aloitettiin sitten vuoden treenit agilityllä. En enää edes muista milloin on viimeksi aksattu, joskus ennen joulua ohjatuissa treeneissä. Koska tiistaina ollaan menossa mölleihin, en enää maanantaina mene treeneihin, vaan viimeistely treenit tehtiin eilen. Olin hurja ja ilmoitin Noelin kolmelle radalla ihan vaan testatakseni jaksaako se kolme rataa putkeen. Eka rata on putkihyppyrata, jonka ajattelin olevan kiva ja helppo aloitus, missä ei ole kovin suurta riskiä mennä pieleen ja Noelille jää hyvä mieli (ja ehkä mullekin :D). Toinen rata on 1lk:n tasoinen ja kolmas 2-3lk. Jälkimmäisillä radoilla saattaa olla keinu ja kovasti haluaisin mennä sitä testaamaan, mutta katson vähän tilanteen mukaan, miten teen.

 

Eilisissä treeneissä Noel oli ihan tosi kivan tuntuinen. Sillä oli intoa ja vauhtia hirmuisesti pienen tauon jälkeen, mutta silti se oli tosi hyvin hanskassa. En muista milloin se olisi viimeksi tullut yhtä hyvin ohjauksiin, kun sillä on ollut viime aikoina treeneissä pientä jääräpäisyyttä. (Itse vaan myhäilen, että aikun kiva, kun se uskaltaa tehdä omia ratkaisuja ja kouluttaja varmaan repii samaan aikaan hiuksia päästään, kun Noel ottaa asenteen "minä tiedän paremmin"). Nyt joka tapauksessa kävi jopa pari kertaa niin, että otin sitä niin voimakkaasti haltuun, että tuli esteestä ohi, siis teki juuri niin kuin pitääkin, tuli ohjaukseen. Noel ei käynyt kertaakaan tekemässä yhtään ylimääräistä estettä. Kerran tehtiin keinu. Noel tuli aika vauhdilla keinulle, enkä ollut ihan varma tajusiko se, mitä oli tekemässä, joten jarrutin sitä tosi voimakkaasti. Keinu suoritettiin kuitenkin kunnialla loppuun, Noel jatkoi hyvin rataa sen jälkeen ja leikki kunnolla, kun palkkasin. Ajattelin, että meni tosi hyvin. Se teki myös puomia keinun jälkeen ihan ongelmitta normaalilla vauhdilla. Noh, sitten päätin tehdä keinun vielä toisen kerran ja jatkaa sen jälkeen hypylle, kun nyt on aina jatkettu putkeen. Not a good idea... Noel kielsi keinun kaksi kertaa, mikä on hyvin harvinaista. Kun otettiin rauhassa se meni keinulle, mutta teki sen tosi hitaasti. Sitten jotenkin itse jäädyin, enkä osannut jatkaa rataa, vaan palkkasin sen namilla alastulolle. Noel oli vähän ahdistuneen oloinen keinun jälkeen, mutta ei kuitenkaan väistellyt keinua tai lähtenyt karkuun. Teki edelleen puomia ja muuta rataa ok:sti. Jonkun verran se siis varmaan kuitenkin säikähti sitä ensimmäistä toistoa, kun jouduin sitä hidastamaan, se ei edelleenkään erota varmuudella keinua ja puomia, mutta hienoa oli se, että se pystyi jatkamaan rataa täysillä ja palkkaantui lelusta hyvin.

 

Näillä pohjilla siis mölleihin. En tiedä yhtään, mitä odottaa ja uskalletaanko ehdä keinua. Joskushan se olisi pakko kokeilla ja ottaa riski, että menee pieleen. Aina vaan haluaisin Noelille pelkkiä hyviä kokemuksia, enkä sellaista että se kisatilanteessa säikähtää ja saa siitä traumoja. Joka tapauksessa eka radalla on vain hyppyjä ja putkia, joten mitään vahinkoja ei pitäisi voida käydä, luultavasti Noel saa painattaa siellä hyvää suoraa. Entä jos molemmilla kisaavien radoilla on keinu? Jos Noel menee ekan radan keinun hyvin, mutta kieltää toisella radalla... Jos se ei vaan kestä keinua kahta kertaa peräkkäin. Tosin onhan siinä väliä, kun odotettavissa on isot luokat. Jos Noel menee keinun hyvin, jatkanko radan loppuun vai vaan muutaman esteen ja palkkaan. Kun en tiedä sitäkään, palkkautuuko se siinä tilanteessa mistään lelusta... Niin paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia, mutta sittenhän sen näkee. Toisaalta olen vähän koittanut agilityn suhteen muuttaa asennettani ja olla jatkuvasti pelkäämättä niitä mahdollisia traumoja. Ei me ikinä edetä mihinkään, jos ei oteta pieniä riskejä. Jos jostain syystä niitä traumoja tulee, niin sitten on ainakin yritetty.


Tänään oli sitten vuoden toiset treenit tokon parissa. Treenattiin kehään menoja. Noel oli, kuten tavallista, omissa maailmoissaan, eikä oikein pitänyt kontaktia. Treenin aikana se aina parantaa, mutta treenin aluksi kontaktin pito on huonoa. Tämä on erityisen hankalaa kokeita ajatellen, kun ei siellä kokeessa oikein ehdi treenata alkuun, vaan pitäisi onnistua ensiyrittämällä... Sitten treenattiin luoksetulon aloitusta. Tämä siksi, että Noel on kehitellyt itselleen ahdistuksen nurkkaa kohtaan, josta luoksetulo aina alkaa. Noh, tämäkin oli kuten aina, että se katselee sieltä nurkasta ovea kohti, kun sieltä voi vaikka mörkö astella sisään. Sitten tehtiin jättö siten, että kutsuin kun katsoo perääni. Hyvinhän se sieltä lähti tulemaan, mutta päätti sitten varastaa etäpalkalle kesken matkan... Tästä opiksi ottaneeni ajattelin jatkossa panostaa siihen, että etäpalkalle mennään vain hallitusti seuraten, eikä rynnätä kesken liikkeitten, vaikka miten hyvin menisikin. Pitää myös enemmän palkata kädestä ja taskussa olevan palkan pitää olla saman arvoista kuin etäpalkan. Nyt sillä oli ilmiselvästi vähän liian hyvät palkat odottamassa, kun keskittyminen häiriintyi.

Toisella kierroksella ohjattua. Merkki oli tosi hyvä ja onnistui liikkuroitunakin. Suunnat oli taas alkuun hukassa. Se ehtii aina ennen käskyä merkata väärän ja sitten sen mieltä ei enää muuteta käskyllä. Liikkurin viedessä kapuloita, se ei voi katsoa, kun eihän nyt vieraita ihmisiä, hyvät hyssykät sentään, vaan voi katsoa. Positiivista oli, että se pysähtyi hyvin, kun oli menossa väärälle kapulalle, eikä siis ehtinyt kertaakaan noutaa väärää. Muutaman toiston jälkeen alkoi onnistua ja Noel alkoi kuunnella. Odottelu liikkurin viedessä kapuloita oli kuitenkin Noelista vähän mälsää ja se vinkui odotellessa...

Koska "merikalaa pinaattikastikkeessa" oli vielä jäljellä, ketjutettiin loppuun hyppynouto, tunnari ja kaukot. Noel vilkuili koko ajan palkkaansa ja joka jessauksella se oli menossa etäpalkalle... ei hyvä alkuunkaan. Joka tapauksessa noudot oli ihan hyvät ja kaukoissakin vain yksi väärä vaihto. Noel ei ole ollut viime aikoina oikein kuulolla kaukoissa(kaan) ja vähän arpoo vaihtoja. Sinänsä vaihdot on teknisesti edelleen hyviä, mutta kun se tekee eri vaihdon, mitä käsken... Teki seisomisesti maahan menon istumisen sijaan ja tämä on juuri se yleisin virhe. Kävin korjaamassa sen käsin istumaan. Nousi ylös, kun menin luokse, mutta siitä huolimatta laitoin sen rauhallisesti istumaan. Palautui hyvin ja pystyi jatkamaan loput vaihdot puhtaasti. En oikein muutakaan enää keksi, kun selvästi pelkkä suullinen palaute ei saa sitä kuuntelemaan. Koska se todella inhoaa tätä, mutta ei kuitenkaan paineistu liiaksi, toivon tämän auttavan nopeasti. Jos tulosta ei ala syntyä, niin tiedän, etten voi kovin kauaa tätä metodia jatkaa tai Noel alkaa paineistua kaukoista. Lopuksi Noel pääsi etäpalkalle -hallitusti seuraamalla.


Kuvat on joulun ja uuden vuoden välistä, kun vielä oli lunta ja pakkasta...